Lue keskustelun säännöt.
Se että joku jätetään porukasta pois
18.08.2024 |
johtuu vain ja ainoastaan siitä että henkilöä ei porukkaan haluta.
Mikä siinä on niin vaikeaa että täytyy asiaa itkeä? Josko se yksinäinen susi katsoisi vaikka peiliin?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Se onkin jännä kun naiset harrastaa tuota.
m29Kouluttomattomien naisten harrastus. Kunnat, seurakunnat, hyvinvointialueet täynnä näitä.
Usein narsisti ja narsistin hovi, nuo pikkubimbot pörräämässä päätekijän ympärillä kuin vähälahjaiset pslvelijattaret.
https://www.narsisminuhrientuki.fi/tietoa-narsismista/narsismi/narsisti…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sille yksinäiselle sudelle pitäisi kertoa mitä sieltä peilistä pitäisi tarkkailla. Eivät he muuten voi tietää.
Mutta ai niin, sullahan menisi maine jos sellaista menisit sanomaan.
Porukoita tulee ja menee. Ne muuttuvat. En taida kenelläkään olla pitkäaikaista samaa porukkaa.
Tiettyyn nuoruusvaiheeseen tämmöiset porukat usein kuuluvat hajoten sitten pikkuhiljaa.
Ihan turhaa surra jos on ensimmäisenä pudotettu pois siitä porukasta. Vapautuu hakemaan parempaa seuraa. 🥳
Itse en ole missään porukoissa.
t. Pullukka ja monen mielestä vähä-älyinen
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat kuppikuntaista kiusaajakansaa.
*Naiset ovat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieraisiin pöytiin ei huudella. Suomilaisilla on tärkeä sulkea pois muut homogeenisesta pienistä kuppikunnistaan. Piiri pieni pyörii joka asiassa ja sosiaalisuus on tarkkaan ennalta määrättyä ja poliittisesti ohjattua.
Naiset ryhmissään viettämässä perjantai iltaa.
Vierailija kirjoitti:
Uniikit lumihiutaleet nyt itkeä tillittää mistä vaan. Keino sekin saada itselleen sitä kaipaamaansa huomiota, hyväksyntää, sääliä jne.
Olet todella hakoteillä. Olen itse ollut sellaisessa uniikkilumihiutale -mielentilassa, jolloin uskoin koko maailman vihaavan minua ja otin itseeni aivan kaiken.
Siinä ei ole kyse mistään muusta kuin mielenterveydellisestä häiriöstä. Ei huomion hausta.
Voisit miettiä miten kohtelet niitä, joilla on vaikeaa itsensä kanssa. Ei kukaan halua tarkoituksella pilata omaa elämäänsä.
Et kestäisi sekuntiakaan sitä helvettiä mitä nuo ihmiset käyvät läpi ja elävät limbossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole missään porukoissa.
t. Pullukka ja monen mielestä vähä-älyinen
Sittenhän voisit perustaa pullukoiden porukan. 🥰
Vierailija kirjoitti:
Työnantajalle tulee kalliiksi kun kaveriporukka päättää keskenään pudottaa jonkun työnjaosta pois.
Näin oli Tampereen kaupungilla ja näin sama jatkuu Pirkanmaan hyvinvointialueella. Veronmaksajat maksaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole missään porukoissa.
t. Pullukka ja monen mielestä vähä-älyinen
Olen kanssa huomannut, että paras elämänasenne on olla kuulumatta mihinkään porukkaan. Kun on kaikille tasapuolisesti mukava, pärjää yksinäänkin ilman että tuntee olevansa yksinäinen. Voi seilata porukoiden välillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se onkin jännä kun naiset harrastaa tuota.
m29joo, pojat kiusaa fyysisesti ja yleensä lopettaa sen kasvattaessaan pallit joskus yläasteen lopulla
naiset tekee tota vielä yliopistossakin ja jotkut yli 40-vuotiaiksi asti.
Näin tämä ikävä kyllä tuntuu menevän. Yleensä siinä aikuiskiusatussa muijassa ole edes mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omien kokemusteni perusteella voin sanoa, että ainakin tytöt/naiset jättävät pois porukasta siksi, että vähintään yksi heistä on jollain tapaa kateellinen tuolle poisjätetylle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uniikit lumihiutaleet nyt itkeä tillittää mistä vaan. Keino sekin saada itselleen sitä kaipaamaansa huomiota, hyväksyntää, sääliä jne.
Olet todella hakoteillä. Olen itse ollut sellaisessa uniikkilumihiutale -mielentilassa, jolloin uskoin koko maailman vihaavan minua ja otin itseeni aivan kaiken.
Siinä ei ole kyse mistään muusta kuin mielenterveydellisestä häiriöstä. Ei huomion hausta.
Voisit miettiä miten kohtelet niitä, joilla on vaikeaa itsensä kanssa. Ei kukaan halua tarkoituksella pilata omaa elämäänsä.
Et kestäisi sekuntiakaan sitä helvettiä mitä nuo ihmiset käyvät läpi ja elävät limbossa.
Mun palkanmaksuni eikä muidenkaan koostu mielenterveyspotilaiden paapomisesta työaikana. Eikä muutenkaan ole minun vastuullani kenenkään reppanan päänsisäiset ongelmat itsensä ja koko maailman kanssa. Se, kestäisinkö minä sitä samaa niin sitähän sinä et voi mitenkään tietää sillä et tunne henkilökohtaisesti aivan kuten et tunne läheisiänikään. Jokaisen ihan omalla vastuulla huolehtia omasta mielenterveydestään ja siitä että selviytyy itsensä ja maailman kanssa. Muiden niskaan sitä taakkaa turha olla heittämässä ja ihan vain siksi että itsellä olisi helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät itkeekö porukasta suljettu asiaa? Kaikki eivät ota moisesta itseensä vaan etsivät mieluummin uuden porukan tai pärjäävät ilman.
Tuohon "Mari"-esimerkkiin: monet kokevat jotenkin uhkana sen, että joku ns. ulkopuolinen haluaisi tutustua ja viettää aikaa porukan kanssa. Pelkäävät, että tämä sotkee jotenkin porukan dynamiikan, jolloin pahimmassa tapauksessa jää itse siitä pois. Siksi omasta porukasta pidetään usein kiinni kynsin hampain, eikä uusia ihmisiä hyväksytä mukaan.
Onneksi sitten on niitäkin ihmisiä, jotka ovat halukkaita tutustumaan kaikkiin, eivätkä pidä uusia ihmisiä uhkana itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät itkeekö porukasta suljettu asiaa? Kaikki eivät ota moisesta itseensä vaan etsivät mieluummin uuden porukan tai pärjäävät ilman.
Ap on niitä ihmisiä, jotka jättävät ihmisiä ulkopuolisiksi tarkoituksella ja toivoo, että se satuttaa heitä.
Minä olen kokenut sen että en sovi porukkaan.
Olen nainen, kolmekymppinen. Sinkku, lapseton, harrastan juoksua ja muuta liikuntaa. Ensin tässä porukassa oleva mies alkoi huomautella syömisestäni; miten paljon voikaa syödä! No, kun urheilee tarvitsee energiaa ja se energia haetaan sellaisesta ruoasta jossa sitä on oikeassa muodossa ja määrissä. Ei kaljasta ja pullasta ja roskaruoasta jne.
Se ei sopinut. Porukassa istuttiin ja syötiin, olin kritisoitavana. Sitten alkoi se, että minulle ei kerrottu mitä porukalla oli sovittu. Ohitetttiin kokonaan, ja jos itse ilmoitin osallistuvani se otettiin nihkeästi vastaan. Olin yksinkertaisesti paaria luokkaa koska olin erilainen.
Yksissä pikkujouluissa olin tämän porukan kanssa, join pari olutta mutta en sikaillut enkä sammunut enkä oksentanut tai tehnyt muuta hulvatttoman hauskaa. Olin siis tylsä. En mahdu joukkoon.
Kyseessä oli porukka jatko-opiskelijoita, aikuisia siis. Kaikin tavoin ositettiin että olet ulkopuolella. Ulkonäössäni ei ole mitään silmiinpistävää vikaa. En ole ilkeä enkä ole tuppisuu nurkkaan vetäytyjä. Muissa piireissä minut kyllä hyväksytään, en tiedä miksi sitten en tuohon.
No, ei tupata kun ei tykätä. Se on nyt ollutta ja mennyttä mutta mielenkiintoista miten joku voi joutua ulkopuoliseksi ihan naurettavista syistä. Omalla kohdallani en tarkalleen tiedä mitkä ne syyt oli? Olin vain jotenkin erilainen ja erilaisuushan on uhka ja erilaista hyljeksitään sen takia.
Vierailija kirjoitti:
Omien kokemusteni perusteella voin sanoa, että ainakin tytöt/naiset jättävät pois porukasta siksi, että vähintään yksi heistä on jollain tapaa kateellinen tuolle poisjätetylle.
Juu, ei johdu kateudesta vaan siitä että joku kokee epämukavuutta johtuen tuosta poisjätetystä. Monesti taustalla on häpeä, joka aiheutuu toimimattomasta vastavuoroisuudesta sosiaalisissa tilanteissa. Sitten ihmiset tekee julmia tekoja sen vuoksi. Kuten jättävät jonkun huomiotta tai pois porukasta.
Ap: lle: Et pysty olemaan yksin, joten sinulle tulee suuria ongelmia tulevaisuudessa kun vanhenet.
Pahin ulossulkeminen omalla kohdalla on tullut ex-puolisolta joka on mies. Eli ennen seurustelua kohteli tasan niin kuin muitakin kavereitaan, sitten kun alettiin seurustelemaan niin en ollutkaan tervetullut mihinkään, kavereiden tyttöystävien mukana olo ei miestä haitannut.