Lue keskustelun säännöt.
Miten olette päässeet yli siitä, että teidät on jätetty?
17.08.2024 |
Kysymys otsikossa. Mutta miten tämä ihastus ja tunteet voivat loppua kun viestittely eksän kanssa edelleen jatkuu? Jos jättäjä viestittää takaisin tai haluaa olla kaveri, niin onko hän epävarma päätöksestään?
Kommentit (40)
No ensinnäkin yhteydenpito ihmiseen, joka kohtelee itseä ristiriitaisesti ja hyväksikäyttävästi, on huono ajatus. Pidä taukoa eksästä vähintään 6kk ja sen jälkeen mieti, haluatko olla tekemisissä
Oma kokemukseni eksien kanssa tekemisissä olemisesta: vonkaamista, uusien tyttöystäviensä pettämisyrityksiä, mustasukkaisuutta, aggressioita... Eksän kanssa tekemisissä oleminen ei siis mielestäni kannata missään olosuhteissa, ellei tämä nyt jostain syystä vaikka elätä sinua
Erosta pääsee yli tuntemalla tunteet. Puhuminen ei auta kuin tiettyyn pisteeseen asti, mutta kun hyväksyy tapahtuneen ja tuntee siihen liittyvät vaikeat tunteet, keho paranee pikkuhiljaa itsestään. Sitten on tärkeää keskittyä omaan elämään ja omiin tekemisiin. Itkien juosta eteenpäin, niin kauas eksästä kuin mahdollista, siis
Nuorempana ajattelin, että on jotenkin aikuista pysyä väleissä eksän tai entisen säädön kanssa. En voisi olla nykyään enempää eri mieltä. Yhtyminen ja jättäminen on niin lapsellista, kuin olla ja voi. Jos miehet saavat päättää niin väestö on yksi suuri apinalauma, missä kaikki panevat toisiaan ristiin rastiin ja kaikki suhteet ovat epämääräisiä. Kaikki ovet ja takaportit avoinna, koska tahansa voi pippeli luiskahtaa mihin koloon tahansa
Jos mies käyttää sinua tällä tavoin seks.hyväkseen ja jättää, hän on roskaa. Kohtele häntä sen mukaisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe mitään syytä kaveerata enää eron jälkeen. Jos on jotain yhteisiä asioita mitä pitää hoitaa, niin totta kai (lasten jutut ym), mutta en kyllä mitään sen kummempia kuulumisia edes ala kertomaan. Pakolliset asiat vain asiallisesti ja siinä se.
Se on jännä , kun jotkut ex-pariskunnat, joilla on lapsia, eivät voi eron jälkeen sietää toisiaan silmissään ja jotkut ovat ihan BFF. ESIM. Jorma Uotinen ja Helena Lindgren
Monogamisten ihmisten on yleensä haastava sietää sitä, että tulee hyväksikäytetyksi. Vähän niinkuin ryöstetystäkin tuntuu pahalta, että tuli ryöstetyksi, jos ei itse moista sontaa harrasta. Sitten on niitä pareja, joissa molemmat osapuolet ovat rottia, ja toisenkin rottamaisuus hyväksytään tietysti ilman ongelmia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta viestittely. Kun tilaa vapautuu muille asioille eksä unohtuu nopeasti.
Unohtuuko? Tätä on jatkunut jo 2kk ja edelleen suru suhteen loppumisesta tulee mieleen monta kertaa päivässä, vaikka yritän touhuta ja tehdä kaikkea muuta.
Ajattele ja usko, että ansaitset parempaa. Käännä katse kohti sitä parempaa. Mies joka käyttää ja hylkää, ei sitä ole
Omalla kohdallani se on ollut aina minä joka on jättänyt. Eronkin hain yksin, mies ei olisi halunnut.
En jotenkin osaa ollenkaan kiintyä yhteenkään mieheen syvästi, aina se on vain pinnallista ja lopahtaa hyvin nopeasti. Aviomiehen kanssa sentään oltiin 7 vuotta yhdessä vaikka mitään en sitten moneen vuoteen häntä kohtaan tuntenutkaan. Eikä varmaan hänkään minua kohtaan, silti otti eron raskaasti. Eikä kannata kysyä miksi menin avioon. En tiedä, ehkä säälistä. Tilanne oli sellainen hänellä.
Otti niin raskaaasti että masentui ja oli alkanut itsesäälin vallassa syytellä itseään. Kohdisti vihan itseensä, oli kuulemma kelvoton ja huono ihminen jne.
Mutta siis miten itse? No joka kerta se on ollut vapauden tunne. On ollut helpottavaa päästä vapaaksi.
Nyt olen elänyt vuosia yksin enkä halua edes yrittää kenenkään kanssa. Sellaista ei ole jonka haluaisin elämääni. Kiinnyn kyllä kovasti ystäviini ja läheisiin ihmisiin ja eläimiä rakastan. Olen tyytyväinen näin, ja ei - älkää alkako ehdotella mitään terapiaa koska haluan elää itselleni parhaalla tavalla! Sitäkin on joskus tyrkytetty. Kun sitä nyt vain täy-tyy olla se mies! Mahdoton ajatus ettei ole.
Suomalainen nainen on tunnetusti kylmä ja pitkävihainen. Anteeksi EI ANNETA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika auttaa. Hän elää omaa elämää ja minä omaa.
Kyllä huomaa että on sunnuntai kun kaikki vanhatpiiat istuu pöytäkoneella naputtelemassa ulinoitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kova luu purtavaksi. Säälipanoilla lähinnä ennenkuin älykäsnainen astuu kuvioihin.
Aika auttaa, mutta viestittely pitää lopettaa, että pääset yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä oltais kaikki sisaruksia keskenämme jos Aatami ei olis käynyt vieraissa, joten ei muuta kuin uusia parempia suhteita kohti!
Vierailija kirjoitti:
Täällä oltais kaikki sisaruksia keskenämme jos Aatami ei olis käynyt vieraissa, joten ei muuta kuin uusia parempia suhteita kohti!
Kenenkähän luona se Aatami olis vieraillut? Toisen kylkiluunsa luonako, kun kerran Eeva rakenneltiin siitä toisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajan kanssa. Jättäjä on aina ennen eroa käyttäytynyt niin toksisesti, etten ole paljoa haikaillut perään. Se kaikki mielipaha ja traumat ilkeästä kohtelusta on jättänyt tietenkin jälkensä, mutta kolhut kuuluu elämään ja aika tosiaan auttaa. Nopeasti on aina huomannut, miten parempi on olla ilman raivoavaa ja kuppaavaa ukkoa.
Jätetyksi tulemisen käsittelyssa auttoi huomattavasti se, että tutkin avoimen rehellisesti omaa toimintaani parisuhteessa:
Teinkö varmasti kaiken mahdollisen parisuhteen eteen? Tavoittelinko sen kautta lähinnä omaa hyvääni vai halusinko aidosti palvella ja antaa kaiken rakkaimmalleni eli rakastinko pohjimmiltaan itseäni toisen kustannuksella vai rakastinko toista itseni kustannuksella? Osasinko ottaa riittävän hyvin huomioon hänen yksilöllisiä tarpeitaan, osasinko olla joustava, osasinko antaa riittävästi tilaa ja vapautta, yritinkö omistaa? Valitsinko ylipäätään puolisoani rakkaus edellä, vai määrittivätkö jotkin paljon pinnallisemmat tekijät pariutumistani? Osasimmeko keskustella eteen tulleista ristiriidoista, tahdoimmeko sovitella ja ratkaista niitä, vai pidimmekö molemmat härkäpäisesti kiinni omista mielipiteitämme?
Tällaisten asioiden pohdiskelu sai huomaamaan, että monissa kohdin oli menty metsään myös omien valintojeni ja toimintani kohdalla, tämän huomion jälkeen oli vaikeaa syyttää jätetyksi tulemisesta enää yksistään toista osapuolta. Tämä kaikki kyllä nöyryytti, hetkellisesti teki olon jopa sietämättömäksi, mutta opetti jotakin perustavanlaatuista ihmisyydestä.
Parisuhteen ei tulisi olla saama suhde. Eihän se ole aitoa rakkautta, jos me vaadimme toisilta rakkautta itsellemme, jos me etsimme etuja itsellemme. Se on itsekkyyttä. Aito rakkaus on antamista, jopa luopumista, siis palvelua rakkaimman hyvinvoinnin edistämiseksi, toisen tekemiseksi onnelliseksi, joskus omankin onnen osittaisella kustannuksella. Parisuhde tai ainakaan rakkaussuhde ei voi olla toisen ihmisen suoraa tai epäsuoraa hyväksikäyttöä omien itsekeskeisten tarpeidensa tyydyttämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani se on ollut aina minä joka on jättänyt. Eronkin hain yksin, mies ei olisi halunnut.
En jotenkin osaa ollenkaan kiintyä yhteenkään mieheen syvästi, aina se on vain pinnallista ja lopahtaa hyvin nopeasti. Aviomiehen kanssa sentään oltiin 7 vuotta yhdessä vaikka mitään en sitten moneen vuoteen häntä kohtaan tuntenutkaan. Eikä varmaan hänkään minua kohtaan, silti otti eron raskaasti. Eikä kannata kysyä miksi menin avioon. En tiedä, ehkä säälistä. Tilanne oli sellainen hänellä.
Otti niin raskaaasti että masentui ja oli alkanut itsesäälin vallassa syytellä itseään. Kohdisti vihan itseensä, oli kuulemma kelvoton ja huono ihminen jne.
Mutta siis miten itse? No joka kerta se on ollut vapauden tunne. On ollut helpottavaa päästä vapaaksi.
Nyt olen elänyt vuosia yksin enkä halua edes yrittää kenenkään kanssa. Sellaista ei ole jonka haluaisin elämääni. Kiinnyn kyllä ko
Miksi tämä viesti sai niin monta alapeukkua? Siksi kun ei vastannut kysymykseen? Muuten oli mielestäni ihan asiallinen viesti, ihminen kertoi rehellisesti tuntemuksistaan haukkumatta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen on tunnetusti kylmä ja pitkävihainen. Anteeksi EI ANNETA!
Jos sinua kohtaan ollaan kylmiä ja pitkävihaisia, kannattaa ottaa kunnolla aikaa sen pohtimiselle, miten olet käyttäytynyt ja mikä käytöksessäsi ajaa muut ihmiset selkaiseen
En ole ex-akan kanssa missään tekemisissä ikinä.. odotan vaan(nyt mennyt 10v),että näen sen kuolinilmoituksen..ansaitsee sen..
Ei ole jättäjä epävarma vaan yrittää varmistella ettet ole tekemässä mitään tyhmää itsellesi. Ehkä potee myös vähän huonoa omaa tuntoa.
Keksitkö AP mitään syytä sille miksi hän jätti sinut? Olisitko voinut tehdä jotain toisin esim. antanut seksiä vähän useammin tai tjms?
Otan jättämisen niin että sitten se toinen ei tykkää minusta. En koskaan palaa yhteen sen jälkeen kun on jätetty. Minusta ei tarvitse tykätä joten minut saa jättää jos haluaa.
En ole päässyt yli. Nyt on jo yli neljä vuotta siitä, kun entinen miesystävä vain lakkasi käymästä eikä pitänyt yhteyttä. En taida päästä yli koskaan, koska mitään selitystä tai jäähyväisiä ei koskaan tullut.
Woe helevetti mikä lapanen tämä eukko on 😂 enpä yhtään ihmettele miksi on hylätty enkä edes sitä että nyt ulisee sääliä kerjäten netissä👍