Pitääkö olla huolissaan 16-v pojasta
Moikka!
Mieheni poika on 16-v ja olen isän tyttöystävänä huolissani hänen pojastaan. Pojalla on diagnosoitu ADD... Poika valvoo yöt ja nukkuu päivät. Hän on nyt päässyt kouluun ja se on meille siunaus... Mutta. Hän ei herää aamulla. Hän syyttää siitä diagnosointiaan. Hänellä on kuulemma " Sairaus, missä pitää nukkua". Isä tuntee huonoa omaatuntoa avioerosta, eikä halua rankaista/pitää rajoja, koska poika osaa vetää oikeista naruista.
Huoltani herättää se, että miten tämä poika pystyy pitämään työpaikkaa, kun herääminen on niin vaikeaa.
Miten te, joilla on lapsia diagnoosilla ADHD, ADD tai autisminkirjoilla. Ovatko he saaneet töitä ja myös pitäneet sen...
Kommentit (38)
Uusperheet... niistä ei ikinä, ikinä seuraa mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun asiasi. Älä puutu.
Hänen äitinsä on sossun avustuksen elävä. Äiti ei kannusta koulussa käyntiä...
Rakkaustiedemies ja uusioperheneuvoja Unski
Ai kyseessä on siis taas tällainen perhe...
Passkasakkia kaikki tyynni.
Ei siitä vehnää tule kun rikkaruohot lisääntyvät.
Anna olla ja yritä ruveta vaikuttamaan siihen mieheesi / pojan isääsi hienovarasen ja huomaamattoman indoktrinaation keinoin niin että se heittäisi nulikan ulos talosta, omilleen asumaan tai sen Sossun murheeksi. Aloita sellainen määrätietoinen mutta ei kovin ilkeäsanainen psyykkinen vaikuttaminen, jota joku pahantahtoinen ihminen saattaisi sanoa manipuloinniksi, mutta minä käytän mieluummin siis sanaa "vaikuttaminen".
Ap:n kuvaus olisi voinut olla itsestäni 16-kesäisenä sillä erotuksella, että sain omat adhd & autismikirjon diagnoosini vasta aikuisena. tuolloin luulin että oon vaan laiska ja tyhmä, ja ettei musta koskaan tule mitään. valvoin myöhään eikä aamulla päässyt ikinä koulun ekoille tunneille, mutta jollain ihmeellä ja opettajien tuella (laadittiin hopsit ja muut systeemit) rämmin ammattikoulun läpi, ja työllistyin koulutusta vastaavalle alalle. Nykyään yrittäjänä voin päättää työaikani, muille työskennellessä aikaiset aamut veivät mehut siten että kaksi kertaa käyty totaalinen burnout läpi. On ihan normaalia, ettei kaikki sopeudu tähän aamuvirkkujen tyranniaan, eikä se tarkoita että olisi laiska tai tyhmä. oikealla tuella mikä tahansa on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun asiasi. Älä puutu.
KIIIITOOS! Mä yritän...
Ja mun piti vielä lisätä, että isä herättää kyllä pojan ennen isän työhön menoa... Mutta tämä neropatti menee takaisin nukkumaan, kun isä lähtee töihin.
Olen vain huolissani pojasta... Hänen äitinsä on sossun avustuksen elävä. Äiti ei kannusta koulussa käyntiä...
Ja muutenkin kiinnostaa työnantajan asenne, miten kauan hän jaksaa katsella myöhästelevää työntekijää... Ja työntekijän selitys on se, että " Mulla on ADD, tässä lääkärintodistus".
Onko hänellä siis jo joku työnantaja? 758
Vierailija kirjoitti:
Lapsellani on autismi adhd piirtein. Hän käy yhdeksättä luokkaa. Hän todella väsyy helposti ja tarvitsee joskus ylimääräisen toipumispäivän koulusta.
Unirytmi pidetään kuitenkin tiukasti, samoin säännölliset ruokailut. Melatoniini tarvittaessa nukahtamiseen ja viikonloppuisinkaan ei liikaa poiketa rytmeistä.
Tuotahan on aina ollut yleisesti nuorilla, ei vaan tehty diagnooseja. Useampi olisi tarvinnut toipumispäiviä koulusta ja töistäkin.
Minä olin samanlainen tuon ikäisenä, valvoin aina yöt, en monesti mennyt kouluun kun väsytti, nyt kun työt on alkanut joka on fyysisesti raskaita, en enää jaksa valvoa 11 pidempään ja herään aina hyvin aamulla, kuten tänään.
t. 18v poika
Voi että mikä nössö mies. Ei ihme että vaimo jätti. Jätä sinäkin
Onkohan poika homoseksuaali. Selittäisi oireet.
Itse ehkä virittäisin musavehkeet pojan huoneeseen ja volat täysille heräämisaikaan 😂 Neropatti voi yrittää mennä takaisin sänkyyn,mutta räminän kera..... Kova kovaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellani on autismi adhd piirtein. Hän käy yhdeksättä luokkaa. Hän todella väsyy helposti ja tarvitsee joskus ylimääräisen toipumispäivän koulusta.
Unirytmi pidetään kuitenkin tiukasti, samoin säännölliset ruokailut. Melatoniini tarvittaessa nukahtamiseen ja viikonloppuisinkaan ei liikaa poiketa rytmeistä.
Tuotahan on aina ollut yleisesti nuorilla, ei vaan tehty diagnooseja. Useampi olisi tarvinnut toipumispäiviä koulusta ja töistäkin.
Minulla on autismikirjolla oleva yläkoululainen, jonka kohdalla olen miettinyt noita toipumispäiviä. Näen niille tarpeen, mutta en ole rohjennut ehdottaa koululle, kun ajattelen että pitävät laiskana ja moraalittomana ja kyseenalaistavat jatkossa "oikeatkin" poissaolon syyt. Lapsi on hurjan tunnollinen, pelkää olla sairaanakin kotona kun "tulee puhuttelu", vaikka siis poissaoloja ei ole paljoa eikä ole koululta niihin mitenkään reagoitu. Mutta ehkä 3-6 kertaa vuodessa tulee mieleen että voi kun voisi vain ottaa lapselle luvan kanssa huilipäivän ja lapsi saisi voida paremmin. Esim. kouluvuoden aikana ei käydä viikonloppuisin missään yön yli reissuissa, koska lapsi tarvitsisi ennen ja/tai jälkeen toipumispäivän.
PITÄÄ olla huolissaan.
Työstä nyt ei kannata vielä murehtia. Tarkat rutiinit tosi törkeät ADD-nuorilla. Oma on. Pitää nukuttaa eli katsoa, että menee sänkyyn ja känny pois. Melatoniini avuksi, jos ei tule uni. Päivärytmi pitää olla. Ja kouluun on pakko mennä joka aamu. Ja siitä ei tingitä.
Nyt on se vaihe, missä ei saa antaa periksi, muuten ei sinne töihin koskaan edes pääse. Ensin tutkinto.
Kiitos vastauksestasi. Ihana kuulla, että sinulla menee hyvin. Jatka samaan malliin. Olen iloinen vuoksesi. Tämä tuo toivoa.
Terveisin: AP.
Vierailija kirjoitti:
Remmillä vetelisin. Oppiipahan olemaan
Ennen vanhaan tehtiin noin... Oppikohan kyseiset ihmiset, vai tuliko heille traumoja....
Terveisin : AP.
Vierailija kirjoitti:
Itse ehkä virittäisin musavehkeet pojan huoneeseen ja volat täysille heräämisaikaan 😂 Neropatti voi yrittää mennä takaisin sänkyyn,mutta räminän kera..... Kova kovaa vastaan.
Voi toi olisi ihana neuvo. Olen myös nähnyt jossain ( Tiktok, Instragram tai vastaava), missä sänky tärisee niin paljon, että sängyssä oleva joutuu lähtemään sängystä.
Kiitos 😊
Terveisin: Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. Ihana kuulla, että sinulla menee hyvin. Jatka samaan malliin. Olen iloinen vuoksesi. Tämä tuo toivoa.
Terveisin: AP.
Siis tämä lainaus oli henkilölle, joka oli 18- vuotias ja oli ollut samanlainen, kuin meidän 16-v. En tiedä, miksei lainaus näkynyt.
Älä kysele, vaan myönnä, että poikasi on homo.
Remmillä vetelisin. Oppiipahan olemaan