Kun muutit pois pienestä kotikunnastasi, mikä olisi saanut sinut jäämään?

Vierailija kirjoitti:

Olen aina asunut kaupungissa ja lasten synnyttyä maalla. Nyt lasten lähdettyä opiskelemaan olen muuttamassa lopullisesti maalta muualle, eikä minua saa tänne jäämään enää yhtään mikään. 

Tuskin olet siis keskustelun tarkoittama nuori maalla kasvanut nainen.

Ei mikään.

En halunnut jäädä omalle pitäjälle, koska se ei tarjonnut mitään.



Muutin peruskoulun jälkeen kaupunkiin, jossa kävin lukion. Kiitos vanhemmat, kun annoitten henkisen ja taloudellisen mahdollisuuden.



Lukion jälkeen muutin yliopistokaupunkiin. Kiitos vanhemmat, kun annoitten henkisen ja taloudellisen mahdollisuuden.



Sen jälkeen työt ovat kuljettaneet, mutta syntymäkylällä on kesäpaikka, jonka kautta elän uudelleen syntymäkylän elämää kesäasukkaana. Olen mukana tietoimikunnassa ja parissa harrastejutussa, että voin hieman tarjota osaamistani syntymäkylälle. Kiitos vanhemmat, kun annoitten taloudellisen mahdollisuuden.



Kun aika koittaa, niin olemme jo puolisoni kanssa yhdessä päättäneet, että muutamme minun synnyinpaikkakunnalle viettämään elämämme ehtoota.



Jos vanhempieni taloudellista tukea ei olisi ollut, niin voisi olla, että olisimme kesäasukkaana jossain muualla ja katselisimme eläkepaikkaa sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluhan tilapäistä, parempi kysyä miksei opintojen jälkeen palannut. Onko niin kaukana lähikaupungesita ja miksei etätyö mahdollista jos esim yliopiston käynyt

Ennemmin kysyisin, miksi ihmeessä olisin palannut? Opiskelupaikkakunnalta löytyi ystäviä, puoliso, harrastuksia ja työpaikka eli kaikkea sitä mitä synnyinkylältä ei. 

Ei oikeastaan realistisesti mikään. Ainoastaan vuokrataso oli positiivisempi kuin täällä. Mun taustalla ei oikein saa mitään muuta kuin raskaita huonopalkkaisia töitä (totean, en valita). Niitä ei ole tarjolla tuossa paikassa ja mieluummin teen niitä täällä inspiroivammassa ympäristössä. 

Työpaikka ja vähemmän vittumaisia kiusaajia ja kyttääjiä. Näillä spekseillä en todellakaan muuta takaisin. Siellä edelleen on niin täysin hyvä veli järjestelmä voimissaan, perättömiä juoruja viljellään ja merkitystä on vain sillä mihin perheeseen on sattunut syntymään. Voin kertoa myös, että paikkakunta on Kaustinen. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluhan tilapäistä, parempi kysyä miksei opintojen jälkeen palannut. Onko niin kaukana lähikaupungesita ja miksei etätyö mahdollista jos esim yliopiston käynyt

Pystyt varmasti ihan itse päättelemään, miksi minulla yliopiston käyneenä erityisluokanopettajana ei ole etätyömahdollisuutta. 

Suuresta menin pienempään. Ja takas. Isossa stressaa helpommin ja pitää kai mennä pienempään jos uskaltaa, en tiedä. Pienemmässä ei ollut toimivaa ensiapua, sielläkin tuntien jonot. Ei erikoislääkäreitä juuri yksityisellä tai kunnalla, en tarkoita nyt psykologista puolta, niitä varmaan on pilvin pimein. Se maksaa. Ja puuttui hammaslääkäriä, optikolle vaihtoehtoa, vaatteet, kengät, kaikki, huonekalut, petivaatteet. Oli vaikea saada mitään uusittua tai hankittua. Lisäksi luhtitalossa nakersi hiiri ja oli turkiskuoriaisia, lisäksi sähkölämmitteinen ja vesivaraaja, isossa kaupungissa sokeritouk. invaasio. Isossa toimii suihku ja vesi ei haise. Köyhä tai ajokortiton ei saa mitään kyllä isossakaan ostettua tai apua hankintoihin. Pienemmässä ei ollut pääsyä luontoon ja maisemia katsomaan, isossakin vaikeaa, on niin tiivis kaupunkimatrix ja keinovalot kummassakin. 

Vierailija kirjoitti:

Mies tai työpaikka. Hyvässä lykyssä ne molemmat. 

Mitä? Tunnustatko melkein, että halusit rikkaisiin naimisiin?

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluhan tilapäistä, parempi kysyä miksei opintojen jälkeen palannut. Onko niin kaukana lähikaupungesita ja miksei etätyö mahdollista jos esim yliopiston käynyt

Suomessa etätyö on ollut paljolti vain puhetta ennen koronaa. Harvat työnantajat ovat sen mahdollistaneet. Ja tosiasiahan on, että harvat mielenkiintoiset koulutetuille tarkoitetut työpaikat sijaitsevat maaseudulla. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluhan tilapäistä, parempi kysyä miksei opintojen jälkeen palannut. Onko niin kaukana lähikaupungesita ja miksei etätyö mahdollista jos esim yliopiston käynyt

70-luvun tekniikalla tuo etätyövaihtoehto ei sattuneesta syystä onnistunut. Aika monihan on muuttanut minun tapaani pois syrjäkyliltä jo kauan ennen kuin teknologia on edes mahdollistanut etätyötä. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluhan tilapäistä, parempi kysyä miksei opintojen jälkeen palannut. Onko niin kaukana lähikaupungesita ja miksei etätyö mahdollista jos esim yliopiston käynyt

Hyvä pointti. Itselleni ei juolahtanut mieleenikään palata kotipaikkakunnalle valmistumisen jälkeen. Mitä olisin siellä tehnyt? Mun koulutuksella olisin korkeintaan voinut sijaistaa opettajia, mitä en suin surminkaan halunnut. Muuta koulutusta edes lähinnä vastaavaa työtä siellä ei ollut. Mutta totta puhuen, en olisi mennyt vaikka hyviä töitä olisi ollutkin. Olin sieltä päässyt pois, en aikonut palata. 

ap

Helsinki oli 70-luvulla hyvin synkkä ja kolkko paikka. Pidin enemmän New Yorkista.

Naisen asema surkea, suhtautuminen naisiin seksistinen ja vähättelevä. Halusin elämältä muuta kuin olla jonkun paksumahaisen sovinistin kodinhoitajana. 

Kuulostaa toimittajan tekemältä avaukselta.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa toimittajan tekemältä avaukselta.

Toivon todella, että toimittajilla on muut kanavat kuin mammapalsta tiedonhakuun.

ap

Ei mikään. Ei ollut koulutusta eikä töitä. Ihmisetkin epämiellyttäviä.

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluhan tilapäistä, parempi kysyä miksei opintojen jälkeen palannut. Onko niin kaukana lähikaupungesita ja miksei etätyö mahdollista jos esim yliopiston käynyt

No itse olen kotoisin kaukaa yliopistopaikkakunnista. Menin yliopistoon, luin itseni tohtoriksi, työskentelin pitkään ulkomailla, sitten useammalla korkeakoulupaikkakunnalla Suomessa. Paluu asumaan kotipaikkakunnalle ei vain ollut mahdollista. Mutta asun vastaavanlaisella pikkukunnassa puolet vuodesta nykyään. Mökkiympäristö muistuttaa lapsuuden kesistä, täällä viihdyn ja teen etätöitä. Vanhat ystävät ja sukukin jo lähtenyt lapsuuden paikkakunnalta, sinne ei enää kaipaa, mutta tällaiseen luonnonläheiseen paikkaan jossa ihmisillä jalat maassa kaipasin takaisin, pois kaupunkien teennäisistä kuplista.

Vakaa työnantaja ja enemmän mahdollisuuksia työllistyä. Lisäksi nainen elämääni olisi saanut jäämään sinne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluun minäkin lähdin, mutta miksi pojat eivät lähteneet? Me naiset halutaan näköjään opiskella, mutta pärjäähän moni oikein mainiosti ilman korkeakoulutustakin: tekee töitä, tienaa, elää hyvää elämää.

Onko syynä ollut kuitenkin pohjimmiltaan tunne, että ei kestä olla enää samassa paikassa, missä kaikki on (liian) tuttua, ja elämän kulku etukäteen saneltua? 

Ne ystävistäni, jotka jäivät, menivät melko nopeasti naimisiin ja tekivät pari lasta ja työskentelivät suorittavissa töissä. 

Mikä vika tässä on, ja miksi se kelpaa pojille, mutta ei tytöille? Onko tytöt kunnianhimoisempia, vai onko tyttöjen rooli pikkukylässä huonompi? Ovatko tytöt keskimäärin lahjakkaampia?

ap

Mitä höpötät? Kyllä meidän kylältä lähti nuoret sukupuoleen katsomatta. 

No yksi selitys tähän on se että pienillä paikkakunnilla maatalous on suhteellisen yleinen elinkeino vieläkin. Useimmiten talon pojat ovat niitä jotka jäävät jatkamaan tilaa ja tyttäret etsivät elantoa muualta. 

Työpaikka. Piti mennä opiskelemaan naapurikuntaan ja työhön sitten. Jos olisi löytynyt puoliso olisi voinut jäädäkin.