Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos menehtyisit exän sukunimellä,
16.08.2024 |
haluaisitko että hautakivessä on se nimi vai toivoisitko että se voitaisiin vaihtaa tyttönimeen?
Kommentit (31)
Rehellisesti sanottuna, ei olisi enää minun ongelma siinä vaiheessa. Huono tuuri jos ei ole erotessa vaihtanut nimeään takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo kysymys. Ei siinä exän nimessä mitään vikaa ole.
Tuo tyttönimi on sukupuolisyrjintää. Siihen pitäisi olla jokin sukupuolineutraali nimitys
Voihan sen vaihtaa, jos läheiset niin päättää. Ei hautakiven tekijä mitään rekistereitä tutki, vaan hakkaa kiveen sen nimen mikä sanotaan.
Mutta jos et halua pitää eksän nimeä, älä pidä.
Mitä väliä sillä enää on, kun on kuollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
O.s. tarkoittaa omaa sukua, ei tyttönimeä
T. Vaimon nimen ottanut
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna, ei olisi enää minun ongelma siinä vaiheessa. Huono tuuri jos ei ole erotessa vaihtanut nimeään takaisin.
Miksi ihmeessä pitäisi vaihtaa nimi, joka on ollut käytössä n. 50 v, nimeen joka ollut käytössä n. 20 v. En minä halua samaan hautaankaan isäni kanssa, lopetin isässäni ja hänen nimessä roikkumisen heti kun aikuistuin. En käsitä alistettuja naisia jotka roikkuu isänsä nousunnapeissa kiinni, vailla omaa elämää. Hyi. Makssitteko te isänne kanssa, ilmeisesti kun niin kiinni olette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin exän nimellä niin silloin olisin itse valinnut pitää sen nimen ja silloin myös haluan olla sen niminen. Nimeä on helppo vaihtaa eläessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna, ei olisi enää minun ongelma siinä vaiheessa. Huono tuuri jos ei ole erotessa vaihtanut nimeään takaisin.
Miksi ihmeessä pitäisi vaihtaa nimi, joka on ollut käytössä n. 50 v, nimeen joka ollut käytössä n. 20 v. En minä halua samaan hautaankaan isäni kanssa, lopetin isässäni ja hänen nimessä roikkumisen heti kun aikuistuin. En käsitä alistettuja naisia jotka roikkuu isänsä nousunnapeissa kiinni, vailla omaa elämää. Hyi. Makssitteko te isänne kanssa, ilmeisesti kun niin kiinni olette?
Samaa mieltä. Jotenkin saastainen ajatus, ettei osaa elää omaa elämäänsä vaan roikkuu isänsä nimessä. Os tarkoittaa omaa sukua, mutta se on isän suku johon nimen kautta liittyy, eli naiset roikkuu siinä, ajattelematta äitejään lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan ottaisi edes miehen sukunimeä koska oma nimi on niin iso osa identiteettiä, vaikka ihan tavallinen sukunimi onkin. Mut jos näin hassusti kävisi, niin tottakai vaihtaisin heti erotessa vanhan nimen takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna, ei olisi enää minun ongelma siinä vaiheessa. Huono tuuri jos ei ole erotessa vaihtanut nimeään takaisin.
Miksi ihmeessä pitäisi vaihtaa nimi, joka on ollut käytössä n. 50 v, nimeen joka ollut käytössä n. 20 v. En minä halua samaan hautaankaan isäni kanssa, lopetin isässäni ja hänen nimessä roikkumisen heti kun aikuistuin. En käsitä alistettuja naisia jotka roikkuu isänsä nousunnapeissa kiinni, vailla omaa elämää. Hyi. Makssitteko te isänne kanssa, ilmeisesti kun niin kiinni olette?
Samaa mieltä. Jotenkin saastainen ajatus, ettei osaa elää omaa elämäänsä vaan roikkuu isänsä nimessä. Os tarkoittaa omaa sukua, mutta se on isän suku johon nimen kautta liittyy, eli naiset roikkuu siinä, ajattelematta äitejään lainkaan.
Mulla ei koskaan ole ollut isän sukunimeä. Aina äidin. Ja sekin tuli jo isomummolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna, ei olisi enää minun ongelma siinä vaiheessa. Huono tuuri jos ei ole erotessa vaihtanut nimeään takaisin.
Miksi ihmeessä pitäisi vaihtaa nimi, joka on ollut käytössä n. 50 v, nimeen joka ollut käytössä n. 20 v. En minä halua samaan hautaankaan isäni kanssa, lopetin isässäni ja hänen nimessä roikkumisen heti kun aikuistuin. En käsitä alistettuja naisia jotka roikkuu isänsä nousunnapeissa kiinni, vailla omaa elämää. Hyi. Makssitteko te isänne kanssa, ilmeisesti kun niin kiinni olette?
Samaa mieltä. Jotenkin saastainen ajatus, ettei osaa elää omaa elämäänsä vaan roikkuu isänsä nimessä. Os tarkoittaa omaa sukua, mutta se on isän suku johon nimen kautta liittyy, eli naiset roikkuu siinä, ajattelematta äitejään lainkaan.
Ei mulla vaan ole oma suku isän nimi. Älä yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna, ei olisi enää minun ongelma siinä vaiheessa. Huono tuuri jos ei ole erotessa vaihtanut nimeään takaisin.
Miksi ihmeessä pitäisi vaihtaa nimi, joka on ollut käytössä n. 50 v, nimeen joka ollut käytössä n. 20 v. En minä halua samaan hautaankaan isäni kanssa, lopetin isässäni ja hänen nimessä roikkumisen heti kun aikuistuin. En käsitä alistettuja naisia jotka roikkuu isänsä nousunnapeissa kiinni, vailla omaa elämää. Hyi. Makssitteko te isänne kanssa, ilmeisesti kun niin kiinni olette?
Samaa mieltä. Jotenkin saastainen ajatus, ettei osaa elää omaa elämäänsä vaan roikkuu isänsä nimessä. Os tarkoittaa omaa sukua, mutta se on isän suku johon nimen kautta liittyy, eli naiset roikkuu siinä, ajattelematta äitejään laink
Mitä ihmettä sinä sössötät.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo tyttönimi on sukupuolisyrjintää. Siihen pitäisi olla jokin sukupuolineutraali nimitys
Se sukupuolineutraali termi on "omaa sukua", ja perään se sukunimi, joka oli lapsena. Itse sanon joissakin yhteyksissä "oma sukunimi", "sukunimeni ennen avioliittoa" tai "isän sukunimi". Esim. "Jos eroaisin, ottaisin isäni sukunimen takaisin."
Myös "Ensimmäinen sukunimi" tai "lapsuuden sukunimi" voivat joissakin tapauksissa olla toimivia.
Mun syntymä sukunimi oli isän sukunimi. Lapsuuden sukunimi on äitini sukunimi. Avioliiton aikainen sukunimi on mieheni. Jos eroaisin, ottaisin lapsuuden sukunimen takaisin.
En halua hautakiveä. Jos jälkeläiset haluavat välttämättä laatan laittaa, niin sitten sillä nimellä, mikä on käytössäni kuollessa.
Minulle merkitsee enemmän, että se on myös lasteni nimi. Heitä vartenhan se hautakivikin loppupeleissä on.
Minulla kun mitään kiveä ei tule olemaan niin eipä huolta. Minut tuhkataan ja tuhkat paikkaan jonka olen siihen tarkoitukseen nimennyt.
Minulla on nimi jonka otin kun muutin ulkomaille. Naimisiin mennessäni säilytin oman sukunimeni mutta se on vain meillä suvun käytössä ja sen verran vaikea että suomalaisetkaan ei kaikki sitä osanneet sanoa saati sitten täällä missä olen. Vaihdoin siis sukunimeni, en etunimeä koska se on lyhyt ja helppo lausua.
Eksän nimeä en halunnut. Niin tyksä ja mitään sanomaton.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin merkinnän os