Mitä tehdä kun isä tekee lapsille ohareita?
Kenelläkään muulla kokemusta tällaisesta, että lasten isä hoitaa tapaamiset enimmäkseen ok, mutta välillä täysin varoittamatta "unohtaa" ja sitten vain ei hae lapsia kuten on sovittu? Mitä tässä voi tehdä muuta kuin kiroilla?
Kommentit (22)
Sano lastesi isälle suorat sanat. Niin minunkin äitini teki kun isä teki ohareita minulle ja sisaruksilleni. Eipä sillä vaikutusta isän käytökseen ollut mutta ainakin me lapset nähtiin että ainakin joku on meidän puolella ja tuomitsee meihin kohdistuneen huonon kohtelun
Valitettavasti etävanhempi voi perseillä miten haluaa. Itse en lapselle kerro, milloin isä on tulossa hakemaan. Pakkaan piilossa lapselta, ja kerron siinä vaiheessa vasta, kun etä ilmoittaa lähtevänsä matkaan. Eli lapsi ei tiedä ohareista jos ja kun niitä tulee.
Onneksi isällä ei ole tapaamisvelvollisuutta.
Eipä siinä paljon mitään voi. Isällä taitaa olla jotain henkisiä ongelmia.
Kerron lapselle, että isä ei tullutkaan, joten eikös ole jätskin aika. Ja kun isä tulee 4 tuntia myöhemmin, lapsi on jo kavereilla ilman puhelinta.
Vierailija kirjoitti:
Älkää tehkö lapsia.
Niin paljon kun just nyt suututtaakin, en jättäisi tekemättä.
ap
Tekisin sille isälle ohareita takaisin. Siitä oppii. Tai tuottaisin pettymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Älkää tehkö lapsia.
Lapset on jo tehty. Olet myöhässä kieltoinesi.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi isällä ei ole tapaamisvelvollisuutta.
Yksikään lapsi ei ansaitse sinun kaltaistasi isää. Jos kiinnostut lapsistasi vasta sitten kun he ovat aikuisia tai sinä makaat kuolinvuoteellasi, se on myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti etävanhempi voi perseillä miten haluaa. Itse en lapselle kerro, milloin isä on tulossa hakemaan. Pakkaan piilossa lapselta, ja kerron siinä vaiheessa vasta, kun etä ilmoittaa lähtevänsä matkaan. Eli lapsi ei tiedä ohareista jos ja kun niitä tulee.
Mun äiti teki näin myös. Olen kiitollinen hänelle, että välltti kaatamasta tunteitaan meidän päälle vaikka varmasti harmitti. En pidä yteyttä isääni enää aikuisena, hän ei ole aikani arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Eipä siinä paljon mitään voi. Isällä taitaa olla jotain henkisiä ongelmia.
Luuletko ettei tuollaisesta tule lapsille henkisiä ongelmia? Kuka niistä on vastuussa?
Vierailija kirjoitti:
Tekisin sille isälle ohareita takaisin. Siitä oppii. Tai tuottaisin pettymyksiä.
Jonkinlainen opetus olisi paikallaan, kieltämättä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin sille isälle ohareita takaisin. Siitä oppii. Tai tuottaisin pettymyksiä.
Jonkinlainen opetus olisi paikallaan, kieltämättä.
ap
Kyllä opetus tulee aikanaan vaikka itse et mitään tekisikään. Nimittäin lapsi tulee itse karttamaan isäänsä.
Pitäisikö sitten muistuttaa lapsen etävanhempaa vaikka tapaamispöivän aamuna, että olethan tulossa?
Muuta et voi kuin kiroilla, etävanhemmalla ei ole muita velvollisuuksia kuin elatus.
No ehkä lapsesi kasvaessaan oppii sopimaan ja toteuttamaan tapaamiset ilman sinun apuasi. Helpottaa se siinä vaiheessa. Ja sitten kun lapsesi ovat aikuisia niin ajattele että sitten se vasta on helppoa kun sinun ei tarvitse edes tietää milloin lapsesi tapaa toista vanhempaansa. Siihen asti onnea vaan.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä lapsesi kasvaessaan oppii sopimaan ja toteuttamaan tapaamiset ilman sinun apuasi. Helpottaa se siinä vaiheessa. Ja sitten kun lapsesi ovat aikuisia niin ajattele että sitten se vasta on helppoa kun sinun ei tarvitse edes tietää milloin lapsesi tapaa toista vanhempaansa. Siihen asti onnea vaan.
Kyllä se ohareita tekevä vanhempi tulee tekemään ohareita sille aikuiselle lapsellekin suoraan päin naamaa, kyllä tuollaisilla ihmisillä pokkaa riittää silloinkin kun exä ei ole enää välikätenä. Loppuu valitettavasti vasta sitten kun lapsi tavalla tai toisella näyttää, että ei ole vanhemmalleen itsestäänselvyys. Minulla toimi hyvin kun aloin tehdä ohareita itsekin sekä viilensin välit, veljeni sen sijaan ei protestoinut mitenkään ja hänelle isä vieläkin tekee ohareita säännöllisesti
T. Kommentin nro 2 kirjoittaja
Christiiina kirjoitti:
Pitäisikö sitten muistuttaa lapsen etävanhempaa vaikka tapaamispöivän aamuna, että olethan tulossa?
En ole hänen äiti, ei ole velvollisuuteni muistutella sopimuksesta joka on ollut voimassa vuosia. Tällä kertaa kysyin edellisenä päivänä "Mihin aikaan haet huomenna?" ja vastaus oli tiivistettynä "unohdin ja olen sopinut muuta, voi voi ei pysty." Siis ihan vaan arvot väärässä järjestyksessä.
Ottaa asian puheeksi lasten isän kanssa, ja jos ei auta, neuvottelee tapaamisoikeudet uusiksi lastenvalvojan kanssa. Selitykset eivät kuulu lähivanhemman vastuulle.