Muita joiden kroppa meni käytännössä pilalle raskauksista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskausarvet eivät katoa, vaikka kuinka jumppaat ja leikkausarvet ovat todella paksut jötikät. Kun noin tiedät kaikkeen auttavan jumpan, niin miten arvet jumpataan pois?

 

Arvet haalistuu ajan kanssa. Ainakin mulle kävi niin. Ja mitä väliä? En esittele peppuani ja rintojani julkisesti.

Sun arvet ei taida olla kovin leveitä? Itselläni on melkein sentin leveitä railoja eikä niiden suurin ongelma suinkaan ole ollut väri vaan se, että ihoa on niiden kohdalla liikaa ja se on epätasaista ja ryppyistä.

Muuttui ainakin. Rintoihin tuli kaksi kuppikokoa lisää. Luulin, että palautuisi samaan kokoon. Jonkin verran roikkuvat. Masukaari isompi ja jonkin verran raskausarpia. Takamus vähän levisi ja painoa tullut lisää. En ole tyytyväinen.

Tunnen itseni yhden lapsettoman keski-ikäisen naisen jolla on järkyttävän pitkät riippurinnat. Siis ei lapsia eikä edes raskauksia. 

Että ei ne kaikki muutokset johdu raskauksista. Pelkkä ikääntyminenkin vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Voiko raskauksista edes selvitä ilman että ainakin rinnat alkaa roikkumaan ja venyvät? 

Riippuu ihan yksilöstä, kudoksista ym kuinka raskaus vaikuttaa. Joidenkin rinnat muuttuvat vain hyvin vähän. Toiset eivät saa yhtään raskausarpia. Aika paljon siitä kiinni minkälaisen perimän on saanut. Ja esim kuinka hyvin pitää painostaan huolta raskauden aikana.

No niin ruumis toimii kiitollisia siitä ja ihana ilma kannattaa kävellä joka päivä ihailla luontoa ja puita vielä on lehdet puissa. 

Mun rinnat ei muuttuneet. Ihan kiinteät on edelleen kolmen lapsen jälkeen. Rakausa et tuli tuohon kylkiluiden ja pallean alueelle, kun oli niin isot mahat.

Rectocele tuli. On kudostyyppi sellainen. Ja liian aikaisin kantelin synnytyksen jälkeen raskaita taakkoja.

Ja nivelet sellaista jostain vähän turhan paljon myötäävät. Jalkaterän luut levisi. Ikävää.

Selkäkipuja oli paljon ja särkyjä.

- olen selkää ja syviä vatsalihaksia jumppaillut ja nyt alkaa olla ok. Vaihtelee.

-kuntosali on hyvä

nuorin lapsi on nyt 15.

Liikun suht paljon. Lajit muuttuu iän ja elämänvaiheiden mukana. Elämää tämä keho on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskausarvet eivät katoa, vaikka kuinka jumppaat ja leikkausarvet ovat todella paksut jötikät. Kun noin tiedät kaikkeen auttavan jumpan, niin miten arvet jumpataan pois?

 

Arvet haalistuu ajan kanssa. Ainakin mulle kävi niin. Ja mitä väliä? En esittele peppuani ja rintojani julkisesti.

Sun arvet ei taida olla kovin leveitä? Itselläni on melkein sentin leveitä railoja eikä niiden suurin ongelma suinkaan ole ollut väri vaan se, että ihoa on niiden kohdalla liikaa ja se on epätasaista ja ryppyistä.

Emmä voi enää mitata kun ne on niin haalistuneet pois mutta kyllä ne ihan selkeitä oli aluksi. Mutta en ottanut stressiä. Onhan mulla kehossa kaikenlaisia vanhoja rokkoarpia, palovamma-arpia ynnä muuta semmoista. Elämää se vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Ihan omaa laiskuutta jos maha pömpöttää ja niskakyttyrä vaivaa. Ja virtsankarkailuun auttaa lantiopohjan jumppa.

Turha raskautta on syyttää, jos ei viitsi asioille mitään tehdä. 

Haista Sinä mitä haluat! Sain kaksi lasta vajaan kahden vuoden välein. Olin ja olen edelleen liikunnallinen, kävin synnytysten jälkeen äitiysjumpassa, uimassa, pilateksessa hyötyliikunnan lisäksi. Muutama ylimääräinen raskauskilokin katosi nopeasti. Seksikin sujuu hyvin. Mutta virtsankarkailu jatkuu edelleen......

Olen itse lapseton mutta siskollani irtosi useampia hampaita raskauksien aikana/jälkeen. Itse ainakin väittää että raskaus oli siihen syynä ja suuhygienia on hänellä muutoin kunnossa. Mahtaako olla yleistäkin? 

9 kk jälkeen se nähdään.

Pissin tänään tikkuun ja positiivinen oli tulos.

Oli kyllä mukavaa Pariisin olympialaisia katsoa ja rakastella...

N23

Vierailija kirjoitti:

No niin ruumis toimii kiitollisia siitä ja ihana ilma kannattaa kävellä joka päivä ihailla luontoa ja puita vielä on lehdet puissa. 

Ruumis😂

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa säilyä kunnossa pitää melkein heti synnytyksen jälkeen aloittaa kropan huolto, mihin ei niiltä lapsilta ja töiltä jää aikaa. Myöhemmin on jo liian myöhäistä.

Jos se ei ole ollut kunnossa ennen raskautumistakaan niin hankalaa on

Vierailija kirjoitti:

Seksielämä meni lopullisesti pilalle. Imukuppisynnytys, 4 kiloinen vauva ja välilihan leikkaus. Ennen lempiasento oli ratsastus miehen päällä, nyt ei ole enää tuntumaa. Samaten minä alla ja mies päällä oli ihana, ei mitään tuntumaa enää.

Ainoa jotenkin tuntuva asento on kyljellään ollessa. Siinä sitä kipinää sitten makkariin. Ja kyllä, olen koittanut treenata lantionpohjan lihaksia. Pilalla on koko värkki ja lopullisesti. Synnytyksestä 2,5 vuotta jo.

Heja, Suomi! 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse lapseton mutta siskollani irtosi useampia hampaita raskauksien aikana/jälkeen. Itse ainakin väittää että raskaus oli siihen syynä ja suuhygienia on hänellä muutoin kunnossa. Mahtaako olla yleistäkin? 

Raskaudenaikaisista hormonimuutoksista johtuen joillakin naisilla saattaa tulla ikenien vetäytymistä. Mutta että ihan hampaiden menetyksiä, en jaksa uskoa että raskaus olisi ollut syynä.

Tosin joskus ennenvanhaan oli sanonta että jokainen lapsi vie äidiltä yhden hampaan suusta. Mutta tämä olikin ennen kun joka torpassa oli edes hammasharjaa, puhumattakaan säännöllisestä hammaslääkärillä käynnistä.

Oli mullakin imukuppisynnytys ja yli nelikiloinen esikoinen mutta mun keho kyllä siitä tokeni ja sain toisenkin lapsen ja seksikin maistui. Kaikenlainen liikunta ja jumppa varmaan auttaa. Ei ainakaan haitaksi ole jos ei ihan hirveästi pompi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahamakkara, virtsankarkailu, raskausarvet, vatsalihasten erkaantuma, ylipaino, riipputissit, niskakyttyrä. Ei olisi pitänyt hankkia lapsia.

Mulla myös erkauma, rinnat ja vatsa on tyhjät roikkuvat pussit, leveitä raskausarpia koko kroppa täynnä, suonikohjuja häpyhuulista pohkeisiin saakka, peräpukamat, pysyvästi tummentunut ja venynyt alakerta.

Ap

Mulla on lisäkiusana alapää, joka auki kuin ladon ovet. Äijä ei halua kun kakkoseen tai pelkkää suuseksiä. En haluis antaa. Uimassa käy niin vettä tule litroja kun nousee vedestä. 

Muutenkin oon levinnyt lantiosta eikä oo palautunut vaikka jumppaan ja teen lantionpohjaharjoituksia. Tuntuu tosi kurjalta, vaikka tykkään lapsista. Enempää en tee enkä kai saiskaan. Mulla 5 ihanaa lasta. Isoja. Isoin oli yli 5 kiloinen.

Vierailija kirjoitti:

9 kk jälkeen se nähdään.

Pissin tänään tikkuun ja positiivinen oli tulos.

Oli kyllä mukavaa Pariisin olympialaisia katsoa ja rakastella...

N23

Yyyäk.Nauti nyt vielä kun kohta on sinunkii vartalos täysin piloil!🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

9 kk jälkeen se nähdään.

Pissin tänään tikkuun ja positiivinen oli tulos.

Oli kyllä mukavaa Pariisin olympialaisia katsoa ja rakastella...

N23

Yyyäk.Nauti nyt vielä kun kohta on sinunkii vartalos täysin piloil!🤣

No ei se nyt yhden jälkeen piloille mee. Paljon siitä kiinni kuinka pidät huolta itsestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse lapseton mutta siskollani irtosi useampia hampaita raskauksien aikana/jälkeen. Itse ainakin väittää että raskaus oli siihen syynä ja suuhygienia on hänellä muutoin kunnossa. Mahtaako olla yleistäkin? 

Raskaudenaikaisista hormonimuutoksista johtuen joillakin naisilla saattaa tulla ikenien vetäytymistä. Mutta että ihan hampaiden menetyksiä, en jaksa uskoa että raskaus olisi ollut syynä.

 

Tosin joskus ennenvanhaan oli sanonta että jokainen lapsi vie äidiltä yhden hampaan suusta. Mutta tämä olikin ennen kun joka torpassa oli edes hammasharjaa, puhumattakaan säännöllisestä hammaslääkärillä käynnistä.

 

Se johtui siitä, että odottavat kärsivät kivennäis- ja hivenaineiden puutteesta. Sikiö vei ne itselleen eikä äidille jäänyt tarpeeksi omaan tarpeeseen.

Erikoinen keskustelu. Kokoontuuko täällä siis kaikki melankoliset yhdessä? Taidankin sitten olla geneettinen poikkeus, koska olen muutaman lapsen jälkeen paremmassa kunnossa kun koskaan. Ensisijassa mieleni voi erinomaisesti; kiitollisuus kasvaa päivä päivältä. Mitä tulee ilmeisen tärkänä pidettyyn fyysiikkaan, niin vartalo on timmi, naisellista pehmeyttä sopivasti, sopusuhtaistunut eli symmetrisyyttä tullut. Olen pienikokoisempi kuin ennen raskauksia. Raksausarpia tuli jo teini-iässä kuten lähes kaikilla, muutama uusi raskauksista sulautunut joukkoon lanteille ja reisiin ja haalistuneet. Toki sekin on auttanut että syö järkevästi ja päivät sisältää hyötyliikuntaa ja satunnaista hikiliikuntaa. En ole lopettanut imetystä 2kk jälkeen tai laittanut lapsia heti 9kk iässä päiväkotiin. Kun äiti voi olla äiti, luonto pitää huolen lopusta.

Viestini tarkoitus on siis kertoa ja kannustaa, että jos saat lapset noin parikymppisenä ja peruskunto ja elintavat ovat hyvät, palaudut kyllä ennalleen ja peräti parempaan kuntoon touhuillessasi lapsen perässä.