Muita miehiä jotka ei saa levähtää töiden jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni keksii kaikenlaista .aavistan että tälle viikonlopulle on ainakin pensasaitojen leikkaus rännien putsaus ja perinteinen viikottainen Ap hyötykäyttöasemalla käynti 

No mitäs noista. Vasemmalla kädellä hutaisemalla hoituu. Oletan että teillä käy joku ulkopuolinen siivooja, pyykkien pesijä, ruuan laittaja, tiskikoneen täyttäjä, roskien viejä..

Älä vain sano että sen yleiskoneen nimi on vaimo..😱

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni on rentoutunut töiden jälkeen jo 6 vuotta putkeen. Ero vireillä. 

6 vuotta ? Olis pitäny erota jo.

Vierailija kirjoitti:

Tuu mun luo. Ollaan, ei tehdä mitään. Se on aivan ihanaa. Nukutaan ja lepäillään. Luetaan, kattellaan elokuvia. Ulkoillaan sillon kun se itselle sopii, ei tartte yhtäaikaa tehdä muuta kuin kuhertelua 🤗

Siitä se lähtee. Siitä kuhertelusta. Ja sitten pikkuhiljaa tulee lisää ja lisää vaatimuksia. Enemmän yhdessäoloaikaa, katsotaan NAISEN haluamaa leffaa, ulkoilun pitää sopia silloin kuin naiselle sopii, pitää tehdä ruokaa, ja siivota, käydä shoppailemassa tulevaa vuodenaikaa varten, sisustaa, remontoida, haravoida pihaa ja sitten ei ole enää aikaa lepäillä yhtään.

Olet salakavala! Olet ansa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpäivän päättymisestä alkaa toinen, kun lapset ymmärrettävästi tulee mukana kuin takiaiset.

Viikonlopuksi pitää myös keksiä sitä sun tätä ja luonnollisesti naisen pitäisi saada taukoa lastenhoidosta. Ikään kuin roolini olisi yhtään parempi ja etteikö vaimo saisi työpäivien jälkeen tehdä omia juttuja jo entuudestaan.

Saatko sinä koskaan taukoa lastenhoidosta? Vai onko niin, että teillä(kin) sinun taukosi lastenhoidosta on se perusoletus, eli sinulla ei juuri muuta olekaan kuin taukoa,  ja vaimo saa joskus itselleen rajatun tauon, jos erikseen pyytää? Ja siitäkin valitat jo etukäteen? 

Minun tauot ovat käytännössä pelkät työpäivät, koska lapset on minussa kiinni niiden ulkopuolella ja taukoni alkaa yleensä vasta, kun lapset saadaan nukkumaan. Harmi vain, että oma herätys odottaa 6:00. Eli pitää mennä itsekin hyvin pian nukkumaan.

Käytännössä olen töissä 630-1430 ja sitten 15 eteenpäin n. Iltaysiin asti. En tosin valita ellei vaimo kehtaa aloittaa valittamista omasta tilanteestaan.

Jostain kumman syystä hän kokee, että on raskasta olla 2x alle kouluukäisen lapsen kanssa yksin aamu seitsemästä n. kolmeen asti ja sen jälkeen saa melko rauhassa puuhailla omiaan.

Mulla on kaveri, joka töistä tullessaan jää parkkipaikalle puoleksi tunniksi autoon istumaan joka päivä. Kuulema ainut hetki jolloin voi hengähtää.

Jos tekkee alakuviikosta enemmän, niin sitten voi tehdä loppuviikossa vähemmän.

Sellaista se on. Pitkän ja uuvuttavan toimistopäivän jälkeen kun pääsee kotiin, niin sohva tuntuu kuin keitaalta aavikon keskellä. Pakko ottaa edes puolen tunnin torkut, kun uupumus on niin kokonaisvaltaista.

Joskus lomalla voi jotain remontteja sitten miettiä, mutta arjen keskellä ei voimat yksinkertaisesti riitä. Pitää keskittyä selviytymiseen, että on seuraavanakin aamuna työkunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uliuli aina jaksaa naurattaa kun perheettömät ulisee kuinka rankkaa on. Sitten se rankkuus vasta alkaa kun perheen lisäystä ruvetaan saamaan ja se kestää parikymmentä vuotta. Itelle riitti kaksi enkä tee yhtään enempää, koska yksi ei oikein ole vaihtoehto, niistä tulee aina niin omituisia jossei oo sisaruksia.

Ei sitä perheenlisäystä tule jos sitä ei varta vasten tee. Perheettömät harvemmin ulisee kotitöiden raskautta.

Perheettömät miehet kyllä ulisee.