Miksei tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa keskustella julkisen puolen lomien kaventamisesta?
Ihmettelen miksei tälläisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa mietitä julkisen puolen lomaoikeuksien kaventamista. Nykyisellään 15 vuoden jälkeen julkisella on 38 lomapäivää eli lähes 2kk palkallista lomaa joka vuosi. Sen kaventaminen vaikka 30 päivään vuodessa takaisi silti 6 viikkoa lomaa. 1,5 lisätyöviikon lisääminen systeemiin parantaisi muutenkin tuottavuutta. Yleensä ottaen julkisen puolen pitkiä lomia on perusteltu heikommasta palkasta johtuvana kompensaationa, mutta myös julkisella palkkakehitys on noussut huimasti viime vuosina. Ero yksityiseen ei monella alalla ole enää niin näkyvä.
Kommentit (126)
Ei saa puhua opettajien 4 kuukauden lomista. Niihin ei saa koskea. Kesällähän ei voi tehdä opettajat töitä
Vierailija kirjoitti:
Samasta syystä miksei eläkkeitä leikata. Niin iso osa työntekijöistä on julkisella sektorilla ettei etuja enää voi poliittisista syistä leikata. Kunnan töissä ei ole niinkään isoja etuja, mutta valtion töissä on hyvä palkka, hyvät olosuhteet, suhteellisen vähän töitä ja pitkät lomat.
...ja saa saikuttaa vain soittamalla pomolle että "nyt tuntuu että saattaa tulla mikreeni".
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tarpeeseen tuli kun tein siivoustyötä kunnalla. Lopetin ne työt työperäisen sairauden takia.
No voi jessus, luuletko etteikö järjettömän pitkät lomat tulisi tarpeeseen lähes jokaiselle? Tosiasia vain on, että yksityisellä ihmisten lomat - olipa miten raihnainen ja väsynyt tahansa - ovat viikkoja lyhyemmät kuin julkisella. Jos ihminen on sairas ja tarvitsee siksi kuukausia lomaa, suunnan pitäisi olla lääkäri ja sairausloma. Työssäkäyvälle ihmiselle pitäisi riittää sama kuin yksityissektorin 5vkoa vuodessa MYÖS JULKISELLA PUOLELLA.
Mutta julkisella lomaillaankin yksityisalojen eli käytännössä yritysten ja niiden työntekijöiden tienaamilla verovaroilla. Eikä nämä ihmiset edes ymmärrä mistä raha eli mahdollisuus tällaiseen tulee.
Keskustelu on jo "vanha", mutta lisätään vähän bensaa liekkeihin. Miettikääs nyt vielä näiden ruhtinaallisten Valtion lomien (38pv) päälle voi käyttää ainakin joissain paikoissa saldovapaita, eli työaikapankkiin kerättyjä tunteja. Ja kuinka paljon näistä kerätyistä tunneista on muka töitä??? Niistä saa vuodessa kerättyä 20 päivää kohtuudella. Näiden lisäksi lomarahavapaat, jos ei lomarahoja ota, niistä tulee 7 päivää. About 65 päivää lomailet vuodessa, niin mikäs siinä. Ja tämä on varmaa tietoa, joten tähän on turha väittää vastaan
Ne ovat saavutettuja etuja, ap!
Vierailija kirjoitti:
Näiden lisäksi lomarahavapaat, jos ei lomarahoja ota, niistä tulee 7 päivää. About 65 päivää lomailet vuodessa, niin mikäs siinä. Ja tämä on varmaa tietoa, joten tähän on turha väittää vastaan
Olipa varmaa tietoa. Oikeasti lomarahaa vastaan saa puolet maksimilomapäivistä, eli 19 vapaapäivää.
Niitä ylitunteja saa käyttää kokeintaan viiteen kokonaiseen vapaapäivään esimiehen luvalla,niitä ei saa rahana.
Tutkimukset osoittaa työn tehokkuuden kasvavan levolla. Lepoon on nykyisellään varaa vain hyväpalkkaisilla, eli ei julkisella.
Päinvastoin enemmän lomia niin pääsee työttömätkin välillä töihin. Eivät pääse rapistumaan parempaa suhdannetta odotellessa.
Mä en ymmärrä miten yksityisen palkat muuttuu paremmaks sillä että otetaan julkisen puolen tekijöiltä lomia pois.
Miksei koskaan puhuta Kelan maksamasta 11 miljardista eurosta tukipummieliitille. Eikö tuosta voisi leikata puolet pois ja palkata rahoilla lisää väkeä julkiselle sektorille. On ihan mahdotonta että miljoona Kela Gold korttilaista lomailee vuodesta toiseen tekemättä mitään yhteiskunnan hyväksi. Tukia pienentämällä voisi työhalukkuus lisääntyä. Aina voi toki alkaa yrittäjäksi ja tulla vaikka miljonääriksi.
Erityisesti puuttuisin opettajien 4 kuukauden lomailuun vuodessa.
Kyllä löytyy sellainenkin virasto, jossa saa käyttää vapaasti. Henkilöstöhallinto pistää varoituksen, jos saldotunnit alkaa olemaan enemmän kuin 80. Kun pidät nuo vaikka kerralla pois, niin sama rumba alkaa alusta. Lisää tunteja pankkiin, ja taas pidät vapaaksi kun siltä tuntuu. Johto tietää aivan taatusti tämän asian, mutta eivät todennäköisesti uskalla muuttas toimintatapaa, koska pelkäävät omien törttöilyjensä tulevan esille, ja siitä alkaisi kunnon ketjureaktio, jolla esille tulisi varmasti muutakin laitonta
Ei muuten pidä sekoittaa ylityötä ja saldotunteja, joita voi halutessaan kerätä työaikapankkiiin. Ne ovat täysin eri asioita
Turhaan tätäkin pohditte. Pian menee työpaikat alta ja niilläkin joilla on neuvottelevat lomansa itse.
Mulla on 365 päivää julkisesti rahoitettua lomaa vuodessa. Mites muilla?
t. elämäntapatyötön
Julkisen puolen 30 päivän loma = 6 viikkoa
Yksityisen puolen 30 päivän loma (maksimi) = 5 viikkoa (4 kesälle, 1 talvelle)
Ja sitten kun muistetaan, että julkisella maksimimäärä lomapäiviä on 38, niin kyllä se vähän ärsyttää.
t. yksityisellä puolella työuraa takana v. 1998 lähtien, ikinä ei saa sen enempää lomaa kuin max 5 viikkoa. Ja jos vaihdat työpaikkaa etkä onnistu neuvottelemaan lomista, ne nollautuvat ja vasta vuoden työsuhteen jälkeen alkaa kertyä se 5 viikkoa lomaa.
Vierailija kirjoitti:
Sillä kompensoidaan surkeita palkkoja.
Palkathan ei ole surkeita, vaan itseasiassa melko lailla korkeita, varsinkin valtiolla. Kunnat laahaa hiukan yksityisiin nähtynä, mutta tehoton julkinen sektori huolehtii siitä, että olemme kaikki köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti puuttuisin opettajien 4 kuukauden lomailuun vuodessa.
Kakarat kouluun ympäri vuoden vai opettajat esimerkiksi muihin töihin ja sieltä potkittaisiin työntekijät pihalle?
Oletpa kateellinen.
15 vuotta kokemuslisään oikeuttavaa palvelua. Jaha. Pitäähän sitä tuollaista sitoutumista arvostaa.
Tuottavuus ei ole julkisella puolella avainsana. Sen kertoo jo se, että työmäärä voi niin olematon, että sitä suurin piirtein 3/4 työviikon työajasta menee peukaloita pyöritellessä ja silti ollaan olevinaan niin erinomaisia ettei kukaan pysty irtisanomaankaan vaikkapa tuotannollis-taloudellisista syistä, tosin eihän se julkinen mitään tuotakaan.
Voinpa olla aika varma, että keskustellaan, mutta ei vauvapalstalla, vaan YT-pöydissä. Keinot säästöille muovautuvat noissa neuvotteluissa. Jos muita hyviä ideoita ei löydy kustannussäästöille, kaavaillut työntekijävähennykset toteutuvat alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Jos sen sijaan hyviä säästökohteita löytyy muualta, irtisanottavien määrä on pienempi. Mielenkiinnolla seuraan uutisia, onko nykyajan akateemista huippuosaajuuttaan joka ovesta ja ikkunasta huutelevalla virastoväellä tähän vaadittavaa solidaarisuutta. Solidaarisuus oli nimittäin aikoinaan sitä, että omista eduista joutuu tinkimään, jotta myös kollegalla säilyy työpaikka.