Mitä gurmeekeittiössäsi opiskeluaikoina tehtiin? Paljasta hitit ja hudit

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö makaroni ja tonnikala kuuluu opiskelijoiden ruokavalioon? Halpaahan se ei enää vuosikymmeniin ole ollut.

Ei köyhällä ole enää varaa tonnikalaan. Moni muu (ja parempi) ruoka on halvempaa.

Huti oli kun piti keittoa mutta päädyimmekin nussimaan niin keitto paloi pohjaan.

Onnistumisia esim. perunalasagne ja monet erilaiset kaalipaistokset.

Kerran päätin paistaa mun 45 cm leveässä uunissa joulukinkun... Olin kotona tottunut 10 kilon kinkkuihin, enkä kaupassa jotenkin osannut suhteuttaa oman uunini kokoa ostamaani kinkkuun. Eihän se siis kymmentä kiloa ollut, mutta ei se mahtunut uuniin pitkittäin, eikä poikittain.

Kellarista hakemaan rautasahaa, jolla ensin piti sahata sitä potkan pituutta. Sitten sieltä sivuiltakin veistellä pois paksuutta... Kyllä siitä jonkinlainen kinkku loppu viimein valmistui.

Pahin floppi oli suklaakakku, jonka tein parikymppisenä silloiselle poikaystävälle. Tavallinen veitsi ei tahtonut siihen upota, vaan olisi varmaan tarvittu kirvestä sen paloitteluun. Meni vuosia ennen kuin seuraavan kerran uskaltauduin yrittämään. 

Tonnikalaa sai neljä purkkia kympillä markka-aikaan. Muistaakseni. 

Vierailija kirjoitti:

Kämppis söi kaurapuuroa nakeilla. Oli ilmeisesti hitti kun ei ollut ainutkertainen tapahtuma.

Niilo22? 

Kynnet olivat gourmettia, mutta ei niillä nälkä lähtenyt pitkäksi aikaa.

Laitoin tonnikalapurkin suoraan liedelle kuumenemaan. Jotain siitä saattoi liueta.

Vierailija kirjoitti:

Tonnikalaa sai neljä purkkia kympillä markka-aikaan. Muistaakseni. 

Niin sai.

Vuoden 1993 rahamäärää 2,50 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 0,71 euroa.

Halpisrainbow maksaa nyt 0,83€, mutta purkki on pienempi kuin ysärin purkit olivat.

Vierailija kirjoitti:

Hitti oli sienilasagne. Huti oli yrittää tehdä nötkötistä jotain kelvollista syötävää.

Lapsuudessani äiti laittoi sitä mökillä tehtyyn makaronilaatikkoon. Ihan hyvää oli. 

Meillä oli lapsuudessa nötkötistä tehtyä lihakeittoa useinkin. Ihan syötävää oli.

Asuin kiltisti äitini patojen ääressä ja säästin järjettömän paljon rahaa sinä aikana. Äiti ei kuitenkaan ole mikään kummonen kokki. peruskotiruokaa ja senkin se useimmiten sössii. Kiitollisena söin kuitenkin. Ei huteja, muttei hittejäkään.

Hitti oli riisiä eri mausteliemessä olevilla tonnikaloilla ja he-ma-pa sekoitusta. Silloin 1980-90-lukujen taitteessa tonnikalakin oli edullisempaa kuin nyt. Silloisen poikaystäväni (sittemmin mieheni) kanssa tehtiin tätä eräskin kesä joka toinen päivä, yhdestä satsista syötiin 2 päivää (8 annosta), kun otettiin sitä kesäduuniinkin evääksi. Sen jälkeen onkin sitten tonnikala tökkinyt. Hitti olivat myös Saarioisten roiskeläpät extrajuustolla, ei ole tullut niitäkään syötyä sitten 90-luvun alun.

Sanotaanko että huteja ei muistu mieleen. Sitä syötiin mihin oli rahaa, oli se sitten vaikka kaurapuuroa päivätolkulla. Luojan kiitos kouluruoka oli ilmaista, sillä pärjäsi pitkälle iltaan. Voi sitä onnen päivää, kun pankkiautomaatilla huomasi, että äiti oli laittanut rahaa.

Kaali ja jauheliha ihan missä vaan muodossa. Niillä elin muutaman vuoden. Eli se olkoon hit. 

Nykyisen miehen kanssa aloitettiin yhteiselämää ja saatiin lahjaksi keittokirja. Siinä oli joku liha punaviinimarinadissa. Paitsi että meillä oli vaan ylivuotista kotiviiniä. Sitä hajua en kestä edes ajatella 🤢. Eikä maku ollut sen parempi. Se ruoka onkin 30-vuotisen yhteiselämämme ainoa totaalinen huti.

Pirkkalehden smetanainen lihapata oli ykkösherkku silloin kun siihen kerran kuussa oli varaa.

Pakasteranskalaisia aromisuolalla oli usein.

Valmiin pienen pizzapohjan päällä pelkkää tonnikalaa uunissa. Mausteena pippuria ja suolaa.

Paistettu riisi ja kanamuna pannulla.

Vierailija kirjoitti:

Paistettu riisi ja kanamuna pannulla.

Olisipa tämän tajunnut opiskeluaikoina. Hyvää halpaa ja yksinkertaista, vähän soijaa lisäksi.

Luin väärin hitit ja budit. Eihän tämä ole hamppuforum.

Vierailija kirjoitti:

Tonnikalaa sai neljä purkkia kympillä markka-aikaan. Muistaakseni. 

Anttilan tarjouksesta sai halvimmillaan markalla purkin tonnikalahiutaleita.

Pitsa oli hyvää, vaikka sen tekikin punakuorisesta pallojuustosta, joka oli halvinta silloin.

Oudoin oli puoliksi jäätyneet raa'at kananmunat. Yksi oli tehnyt solussa vähän enemmän itselleen ruokaa ja yritti pakastaa sitä jääkaapin pakastelokerossa. Sääti sen sitten täysille, jolloin niin maito kuin kananmunatkin menivät osin jäähän itse jääkaapin puolella.