HS:n mielipidekirjoitukset, joissa vanhempia kritisoidaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun aikuinen lapsi hylkäsi minut, kun sairastuin syöpään. Nyt ymmärrän näiden kommenttien jälkeen, että syynä oli oletettavasti se, että en osannut hillitä tunnereaktioitani vaan surin avoimesti. Olen kasvanut perheessä, jossa tunteita ei saanut näyttää ja olen varmaan omassa elämässäni vetänyt käytökseni toiseen ääripäähän, mikä on raskasta.

Et siis ole kasvattanut omaakaan lastasi näyttämään tunteita, ja tämä on hänen reaktionsa.

Ei lapsi ole äitinsä terapeutti. Etenkin jos äiti on tyyppiä... nyt tähän kuollaan ja siinä vellotaan koko ajan. Äitini syöpädiagnoodista on yli 10 vuotta, edelleen on hengissä. 

Joo, isäni ollessani lapsi uhkaili koko ajan kuolevansa milloin mihinkin, ei kuollut, silti sitä piti kuunnella. Aikuinen voi sentään vain lyödä luurin korvaan ja katkoa ne välit, lapsi luulee kaikkea vanhempiensa käytöstä normaaliksi. 

En ota kantaa tapaukseen. Tuntuu etteivät kaikki vanhemmat ota itse vastuuta sanomisistaan, nalkutuksestaan, raivokohtauksistaan, kontrolloinnista, manipuloinnista, väkisin väärien asioiden tyrkytyksistä ja teoistaan, lopeta aikuisen lapsen piinaamista, sitä on voinut jatkua vuosia tai vuosikymmeniä. Riippuen miten paha tilanne on. Saako nuori happea ja oman rauhankin. Ehkä terapeutti ei keksi muuta tietä pois syvästä ahdistuksesta ja piinasta lapselle, kuin etäisyyden otto. Ei esto kai loputtomiin kestä, kaksikymppinen joutuu ehkä estämään vaikka äitinsä tai isänsä toistaiseksi. Voi olla kova huoli tullut vanhemman vuoksi elämään. Eri asia jos joku sanoo että "älä juo noin paljon ja ole 4 päivää konsertissa, syystä koska se ja se".

Osa vanhemmista ei lainkaan muista mitä aiemmin sanoi ja teki, ihan tyhjää lyö, voi vaan ihmetellä miten se on mahdollista. Itsekkyys? Uhriutuminen? Alkoholi? Huono muisti, miksi, onko jokin trauma tai muu syy? Ei aikuisten lasten pitäisi kestää mitä tahansa eikä moni kestä, katkeaa. Ihminen ei ole säiliö mihin voi kipata mitä vaan ja lapsi ei ole vanhempansa äiti. Virastoissa, eri paikoissa ja kouluissa tehdään samaa piinaamista kuin ihmisten vanhemmat tekevät. Eikö se ole monen tahon maalitus nuorille tai aikuisille. Jokainen tutkiskelkoot itseään ja reaktioitaan, triggereitä. Entä onko nuorella aikuisella oikeus ilmaista tunteita tai lapsilla? Onko tukahdutettu.

Vuodet vierivät ja lopulta tulee hetki, jolloin vanhempiinsa välit katkaisseen lapsen omat lapset katkaisevat välinsä tähän, koska olleet huonoja narsistiäitejä. Silloin kannattaa olla hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vuodet vierivät ja lopulta tulee hetki, jolloin vanhempiinsa välit katkaisseen lapsen omat lapset katkaisevat välinsä tähän, koska olleet huonoja narsistiäitejä. Silloin kannattaa olla hiljaa.

Jossain vaiheessa lapsi ryhtyy miettimään, mitä isovanhemmille tapahtui. Ja ehkäpä katkaisee välinsä omiin itsekeskeisiin vanhempiinsa, jotka oman nillityksensä vuoksi estivät lapsen mahdollisuuden pitää yhteyttä isovanhempiin

Eihän tässä ulkopuoliset voi tietää yhtään mitään siitä, mistä syystä välit on menneet poikki. Voi olla, että syy on niin paha, ettei lapsi pysty elämään asian kanssa tai sitten lapsi tuomitsee vanhempansa syyttä. Ja kun emme tiedä, emme voi asiaan kantaa ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi ei halua pitää yhteyttä vanhempiinsa on siihen syy. Piste. 

Syy voi olla myös aivan itse tyrityt asiat tai kaikkivoipaisuusharha, jotka "lapsi" terapia-avusteisesti pyrkii kaatamaan vanhempiensa syyksi. Kun siihen itsereflektioon eli oman toimintansa tarkasteluun ei kykene.

Mutta tärkeintähän on, että terapiatalot saavat uhteiskunnan rahaa.

Oon käynyt yht 10 v terapioissa (myös omakustanteisesti), eikä yksikään terapeutti ole yrittänyt laittaa mitään oma-alotteisesti vanhempien syyksi. Yksi kirvesmiehen papereilla psykoterapeutiksi kouluttautunut  kylläkin väitti, ettei erästä tapahtumaa lapsuudessani ole tapahtunut. Olin 12 v kun se tapahtui, en 1 v, joten ei hänellä ollut mitään syytä väittää ettei sitä ole tapahtunut (kyse ei ollut siis mistään "avaruusoliot kaappasi m

Paitsi ettei kirvesmiehen papereilla kouluttauduta psykoterapeutiksi. Missä oikein olet käynyt?

Ei sitten ap:lla tullut mieleen, että voisi aidosti miettiä niitä asioita, joita aikuinen lapsensa kertoo, ja mahdollisesti pyytää anteeksikin jotkin toimintaansa. Keskustella ja kunnella. Kukaan kun ei ole täydellinen. Toisen aito kuuleminen, kerrottujen asioiden ja kokemusten rehellinen tarkastelu ja anteeksipyyntö tarvittaessa, voisi pelastaa välit. Kukaan kun ei ole ihan varmasti toiminut virheettömästi vanhempana. Toiset toki ovat mokanneet enemmän kuin toiset. 

Mutta jos siihen ei kykene, eikä halua ottaa vastaan toisen aitoa kokemusta ja tunteita, koittaa ymmärtää hänenkin näkökantaansa ja keskustella, vaan sen sijaan haluaa vain torjua ja kieltää ja mitätöidä kaiken toisen sanomisen ja kokemuksen, sekä uhriutua itse täysin, niin sitten ollaankin helposti tuossa umpikujassa.

Aikuisen lapsen aidolla kuulemisella ja asioista keskustelulla, sekä anteeksipyynnöllä omista virheistään, on valtava merkitys tällaisissa tilanteissa.  Ap ei selvästi tällaiseen aitoon kuuntelevan vuorovaikutukseen pysty, vaan on heti puolustus-hyökkäysmoodissa, uhriutuu täysin ja on jopa kostonhimonen, niinpä tilanne eskaloituu, mielipaha vain kasvaa ja välit menee.

Aidolla halulla ymmärtää ja kohdata toinen, ja kuuntelevalla keskustelulla, vaikeistakin asioista ihmiset usein voivat päästä yli ja eteenpäin. Ilman sitä ainakin välit voi mennä. Kirjoitit, että mitäpä sitä lapsensa eteen ei tekisi. Tätä olisi jäkevämpi kokeilla, kuin totaalitorjuntaa, syvää uhritutumista ja koston hauduttelua, kun toinen kertoo traumoistaan ja tunteistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi ei halua pitää yhteyttä vanhempiinsa on siihen syy. Piste. 

Syy voi olla myös aivan itse tyrityt asiat tai kaikkivoipaisuusharha, jotka "lapsi" terapia-avusteisesti pyrkii kaatamaan vanhempiensa syyksi. Kun siihen itsereflektioon eli oman toimintansa tarkasteluun ei kykene.

Mutta tärkeintähän on, että terapiatalot saavat uhteiskunnan rahaa.

Oon käynyt yht 10 v terapioissa (myös omakustanteisesti), eikä yksikään terapeutti ole yrittänyt laittaa mitään oma-alotteisesti vanhempien syyksi. Yksi kirvesmiehen papereilla psykoterapeutiksi kouluttautunut  kylläkin väitti, ettei erästä tapahtumaa lapsuudessani ole tapahtunut. Olin 12 v kun se tapahtui, en 1 v, joten ei hänellä ollut mitään syytä väittää ettei sitä ole tapahtunut (k

Pskoterapiaa myymässä on kätilöitä, kirjailijoita, lähihoitajia - miksei myös palomiehiä ja kirvesmiehiä. Yhteistä näille on kyky rahastaa, esittää maksettua empatiaa sekä koulutuksessa opittu lause "älä ole niin ankara itsellesi" . Vaikka se itsereflektio juurikin olisi asiakkaalle tarpeen.

Kelan psykoterapialle ehdoton raja pitäisi olla psykologin tai lääkärin koulutus. Jonkinlainen ÄO on tullut todistetuksi yliopiston pääsykokeissa, vaikka eihän sekään toki viisautta takaa.

Jos faktat jaksaisi kiinnostaa, psykoterapeutin pohjakoulutukseksi ei riitä kirvesmies tai palomies. Satuilua siis väite kirvesmiespohjaisesta psykoterapeutista.

Ups

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuodet vierivät ja lopulta tulee hetki, jolloin vanhempiinsa välit katkaisseen lapsen omat lapset katkaisevat välinsä tähän, koska olleet huonoja narsistiäitejä. Silloin kannattaa olla hiljaa.

Jossain vaiheessa lapsi ryhtyy miettimään, mitä isovanhemmille tapahtui. Ja ehkäpä katkaisee välinsä omiin itsekeskeisiin vanhempiinsa, jotka oman nillityksensä vuoksi estivät lapsen mahdollisuuden pitää yhteyttä isovanhempiin

Hieno voimafantasia.

Vierailija kirjoitti:

Jos faktat jaksaisi kiinnostaa, psykoterapeutin pohjakoulutukseksi ei riitä kirvesmies tai palomies. Satuilua siis väite kirvesmiespohjaisesta psykoterapeutista.

No kyllä se tyyppi jolla 20 v sitten kävin, sanoi olevansa ensimmäiseltä ammatiltaan kirvesmies. Liki joka käynti se myös lappasi mulle hirveän määrän tieteellisiä artikkeleita ongelmiini liittyen, mitä en pitänyt järin hyödyllisenä. Tämän kolmivuotisen terapian päätteeksi olin sen verran masentunut, että päädyin jälleen yhdelle lukuisista osastojaksoistani (ei se toki johtunut vain terapiasta, mutta ei siitä selvästikään mitään hyötyäkään ollut).

Pointti kuitenkin oli, että kertaakaan ei ole yksikään psykoterapeutti käskenyt tai ehdottanut välien katkaisua vanhempiin  vaikka esim isäni oli raivohullu, pilkkanimiä ja lautasia heittelevä juoppo koko lapsuuteni ja nuoruuteni. 

Vierailija kirjoitti:

Jos faktat jaksaisi kiinnostaa, psykoterapeutin pohjakoulutukseksi ei riitä kirvesmies tai palomies. Satuilua siis väite kirvesmiespohjaisesta psykoterapeutista.

Mikä riittää? Anja Snellman on kirjailija entisen Vastaamon entinen psykoterapeutti. Hesarin jutussa itki potilastietojen murtoa, koska potilastiedot olivat ikäänkuin hänen päiväkirjansa.

Vierailija kirjoitti:

Unohtuu monella nyt, että ihmiset todellakin ovat erilaisia. Toiset on sairaita, toiset tunnekylmiä, toiset tunneviisaita, toiset neutraaleja ja omat suuret virheet välttäviä, toiset pystyy itsereflektioon, toiset ei, toiset on hyviä vanhempia, toiset umpisurkeita ja kaikkea siltä väliltä.

Kuten terapiassa käyvät varmaan ymmärtävät; kasvuolot ovat vaikuttaneet siihen edeltäväänkin sukupolveen, lisäksi on kaikenlainen muu sattuma, joka meitä muovaa sellaisiksi ihmisiksi ja vanhemmiksi kuin olemmekin. 

Lapsen on ok kokea oma tunteensa ja osuutensa, juuri siellä terapiassa, sitä varten sinne mennään. Armollisin lopputulos olisi pystyä hyväksymään asia ja hiljalleen irrottautua ja päästää irti.

Ajatus,että se vanhempi sillä haukkumisella hesarissa jotenkin muuttuisi tai tilanteesta tulisi kenenkään kannalta parempi, ei pidä paikkaansa. Näyttää tämän ilmiön myötä, että terapia on vielä pahasti kesken, kun ka

Pitäisitkö sinä yhteyttä esim ystävään, joka olisi 18 vuoden ajan haukkunut sinua useita kertoja viikossa huoraksi/hulluksi, uhkaillut tappavansa sinut, tullut joka viikonloppu kännissä rikkomaan tavaroitasi? Ja olisit tuon käytöksen seurauksena sairastunut vaikkapa masennukseen ahdistukseen tai psykoosiin?

Sitten yhtenä päivänä ystävä lopettaisi tuon käytöksen ja selittäisi sen syyksi huonoja kotiolojaan. Antaisitko anteeksi? Pitäisitkö yhteyttä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos faktat jaksaisi kiinnostaa, psykoterapeutin pohjakoulutukseksi ei riitä kirvesmies tai palomies. Satuilua siis väite kirvesmiespohjaisesta psykoterapeutista.

Mikä riittää? Anja Snellman on kirjailija entisen Vastaamon entinen psykoterapeutti. Hesarin jutussa itki potilastietojen murtoa, koska potilastiedot olivat ikäänkuin hänen päiväkirjansa.

Jospa pysyttäisiin faktoissa. Anja Snellman ei ole psykoterapeutti. 

No niin. Nyt ilmaantui tämän patologisen lapsuuden omistaja. Mutta jos hän osaa hiukan lukea, ei tässä ketjussa siitä ole kyse.

Vierailija kirjoitti:

No niin. Nyt ilmaantui tämän patologisen lapsuuden omistaja. Mutta jos hän osaa hiukan lukea, ei tässä ketjussa siitä ole kyse.

Nimenomaan siitä on kyse. Välien katkaisu ei johdu terapiasta. Täällä on haukuttu terapeutteja päättömillä argumenteilla, vaikka terapeutit ei sellaisia päätöksiä tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos faktat jaksaisi kiinnostaa, psykoterapeutin pohjakoulutukseksi ei riitä kirvesmies tai palomies. Satuilua siis väite kirvesmiespohjaisesta psykoterapeutista.

Mikä riittää? Anja Snellman on kirjailija entisen Vastaamon entinen psykoterapeutti. Hesarin jutussa itki potilastietojen murtoa, koska potilastiedot olivat ikäänkuin hänen päiväkirjansa.

Jospa pysyttäisiin faktoissa. Anja Snellman ei ole psykoterapeutti. 

Näin hän hesarin vastaamojutussa itseään mainosti.

Kun kerran tiedät, kerrotko mikä pohjakoulutus psykoterapeutiksi tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos faktat jaksaisi kiinnostaa, psykoterapeutin pohjakoulutukseksi ei riitä kirvesmies tai palomies. Satuilua siis väite kirvesmiespohjaisesta psykoterapeutista.

Mikä riittää? Anja Snellman on kirjailija entisen Vastaamon entinen psykoterapeutti. Hesarin jutussa itki potilastietojen murtoa, koska potilastiedot olivat ikäänkuin hänen päiväkirjansa.

Jospa pysyttäisiin faktoissa. Anja Snellman ei ole psykoterapeutti. 

Näin hän hesarin vastaamojutussa itseään mainosti.

Kun kerran tiedät, kerrotko mikä pohjakoulutus psykoterapeutiksi tarvitaan?

Anja Snellman ei ole koskaan mainostanut olevansa psykoterapeutti. Jos osaat googlata, hän kertoo olevansa mm. seksuaaliterapeutti. Psykoterapeutti hän ei ole. Voit ihan itse tarkistaa asian jos et minua usko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina se äiti on se narsisti palstatollojen mielestä, ei ikinä se välit katkonut. Teille kaikki on niin mustavalkoista äiti paha ja tytär automaattisesti täydellinen mutta syrjitty uhriparka. Koko elämänsä päähän potkittu. Toki niitäkin on mutta se tytär voi olla päästään sekaisin ja syyttää äitiänsä asioista, jotka eivät ole totta. 

Kuvittelisi äidille olevan lähinnä helpotus, jos narsistinen tytär katkoisi välit. Mikä rauha, mikä autuus... 😌

Yleensä vanhemmat koittavat olla jossakin väleissä lapsiinsa vaikka he olisivat miten hirveitä. Lapsi voi esim. olla vankilassa törkeistä rikoksista tai päihdeongelmainen, mutta vanhempi yrittää silti tukea ja ymmärtää.