Mua on väsyttänyt murrosiästä asti, nyt 40+
Olen aina ollut helposti väsyvä. Nukkunut päikkäreitä nuoruudesta lähtien lähes päivittäin.
Mitään lääketieteellistä ongelmaa ei ole löytynyt, veriarvot hyvät.
Paino vaihdellut, laihanakin väsyttänyt ihan yhtä paljon.
Lääkityksiä ei ole ollut (kuin jotain kuureja), e-pillerit oli 17-27 -vuotiaana. Ei muutosta suuntaan tai toiseen.
Ei ole lapsia.
Tuli vaan mieleen tuosta "jo nelikymppisenä väsyttää -ketjusta.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään hypermobiili E-D syndroomaisen, joka on Duracell-pupu.
Minä myös. Kunnon adhd-ikiliikkuja.
Hetkinen jaksa koko ketjua selata, mutta onko uniapnea ja levottomat jalat suljettu jo pois?
Vierailija kirjoitti:
Minuakin on. En vaan kestä normaalia arkea. Lapsena olin poikki koulupäivän jälkeen ja aikuisena työpäivän. Terve olen aina ollut, hoikka ja liikunnasta nautin vapaapäivinä.
Henkistä tämä jollain tavalla on. Äänet ja häly vievät kaikki voimat. Lisäksi olen aina ollut iltaihminen. Vaikka nukkuisin riittävästi yöllä, olen aamulla silti väsynyt, koska luontaiseen rytmiini ei kuulu herätä kukonlaulun aikaan. Maailma on suunniteltu äänekkäille aamuvirkuille.
Mulla sama. Olen niin iltavirkku kun olla voi. Äänet ja kaikki häly uuvuttavat myös. Ehkä tämä on monien asioiden summa.
Lapsuus oli hyvin kuormittavaa muutenkin kun kotona oli epäterveitä aikuisia ihmisiä, ja koulussa stressiä kiusaamisen vuoksi. Siihen lisäksi vielä tuo omalle unirytmille luonnoton rytmi ja kaikki melu ja hälinä, joita ei lapsena edes ymmärtänyt miten nekin saavat hermoston tiukille.
Ehkä sitä on jotenkin jo loppuun poltettu jo teini-ikäisenä, että aivot menivät sitten lopullisesti pilalle, ennen kuin edes ehtivät täysin kehittyä.
Täällä on kaikkien alojen asiantuntijoita.