Mitä jos toinenkin lapsi on poika? Odotan siis toistamme ikäerolla 2v4kk ja toiveissa tietty tyttö!
Kommentit (32)
Eikä ole käynyt yhdessäkään raskaudessa edes mielessä että pettyisin lapsen SUKUPUOLEEN! Olisin ehkä tuntenut pettymystä jos ultrassa olisi todettu jotain poikkeavaan Todellista syvää pettymystä olisin tuntenyt jos lapsi olisi todettu todella sairaaksi tai jopa kuolleeksi!
Tällaistakin olen kokenut, joten miettikkääpä lapsen menetystä hetki, niin kas kummaa, alkaa sukupuoli menettää merkitystään.
Me olemme " tehneet" lapsemme rakkaudesta lapsiin.
Rakas ja odotettu vauva ja iki-ihana pikkuveli esikoiselle. Eikös se ole tärkeintä?
Toki on ihan normaalia toivoat tiettyä sukupuolta, mutta kannattaa pitää kuitenkin jalta maassa noiden toiveiden kanssa eikä päästää niitä liian suureen asemaan. Vauvaahan tässä kuitenkin ensisijaisesti haluataan ja on mahhtava asia että sellsen saa. ja jos sattuu vielä saamaan lapsen joka voi hyvin, on jopa kenties aivan terve niin se on jo lottovoitto =)
t: äiti jolla on maailman suloisin down-poika ja ihastuttava pikkusisko, jonka kehityksessä huomattiin eilisessä lääkärineuvolassa ongelmia
kun ei muita huolia löydy!!!!
Vinkiksi sanotaan vaikka että hei, eihän teidän ole pakko kertoa lapselle tämän olevan poika. Toimikaa vain niin kuin siinä kaksplussan(?) jutussa ollut Onnin perhe ja kasvattakaa lapsi sukupuolettomana. saa sitten itse valita kumpi haluaa olla ja hyvässä lykyssä toteuttaa äidin toimeen päätymällä tytöksi!
" Mitä jos toinenkin lapsi on poika" " odotamme tietenkin tyttöä"
Haloo!! Mitä sitten? Tarviiko tuollaista edes kysellä? Yhdellä kaverillani on vaikeasti vammainen poika esikoisena ja odottaa nyt toista lasta. En voisi kuvitella hänen murehtivan tuohon tyyliin!
28
Meillä on esikoinen poika ja toivotaan nyt tyttöä. Mutta jos poika tulee niin yhtä rakas sekin on.
Ultrassa todettiinkin kuollut sikiö.
Tulin myöhemmin uudestaan raskaaksi ja arvaa vaan oliko sukupuolella mitään väliä?
T: kolmen pojan erittäin tyytyväinen äiti
kun esikoispoika sai 2v4kk iässä SEKä siskon ETTÄ veljen :D
Mutta rehellisesti sanottuna on SUURI RIKKAUS kun perheessä on kumpaakin sukupuolta olevia lapsia. Se, joka muuta väittää, valehtelee. Toki terveys on ykkössijalla, mutta kuten sanottua: meillä ei ole mahdollisuutta valita ja niin kauan kuin ihmisellä on sananvapaus, hän saa toivoa tyttöä tai poikaa tai olla toivomatta ja hurskastella sillä. Kukin tavallaan.
Ei sitä ainakaan kannata tytöksi leikata.
Itse toivoin toista poikaa ja sain tytön. Hyvin on elämä sujunut tytöstä huolimatta ;) Vitsi vitsi.
Se vauva on sun lapsesi, sukupuolesta huolimatta.
t. kaksi vuotta toista lasta yrittänyt, yhden pojan äiti
Ei kukaan ole vielä toiveista sakottanut, eihän? =)
t: pojan ja tytön äiti,
... joka pojan jälkeen haaveili suuresti pienestä tytöstä, ja sai sen. =)
Ja lapset ovat kuin " paita ja peppu" siitä huolimatta, että ovatkin eri sukupuolta.
Siksi ymmärrän, ja tulen aina ymmärtämään äitejä, jotka toivovat tyttöä.
Varsinkin silloin jos kaikki edelliset kullannuput ovat jo pojan palleroita... =)
Tai sitten voi ajatella, että lapset ovat oikeasti yksilöitä. Voi olla, että perheessä tyttö innostuukin jalkapallosta ja poika kilpatanssista.
Mutta silti:TODENNÄKÖISYYS kokea se " tyttöyden maailma" on luonnollisestikin suurempi oman tyttölapsen kanssa, kuin pojan.
Ja sama toisin päin... =)
Minulla on yksi poika, ja salaa toivon että toinenkin lapseni olisi. Todennäköisesti lapsiluku jää meillä kahteen. Tottakai tyttökin olisi tervetullut, mutta poikaa toivon vähän enempi. Kaikki tuntuvat olettavan että toivoisin tyttöä. Enpä ole oikaissut, kun eivät kuitenkaan uskoisi. Minulla syyt toivoa poikaa on seuraavat:
- ensimmäinen poikani aivan mahtava tapaus, olen niin hurmaantunut poikien maailmasta
- en kaipaa naisten maailmaa, kun en tälläkään hetkellä harrasta mitään naisellista, enemmän on nk. miehisiä harrastuksia mulla ollut pienestä pitäen. Pienenä taisin olla villi ja tyttömäinen yhtäaikaa.
- uskon veljeksillä on enemmän tukea ja seuraa toisistaan kuin siskosta ja veljestä. Itsellä on vain veli eikä meillä ollut yhteisiä mielenkiinnon kohteita paljoakaan edes pienenä, olisin pienenä aina toivonut siskoa. Nyt aikuisena samaa sukupuolta oleva sisar olisi ihana. Asumme maalla ja kovin paljon ei ikätovereita ole. Lisäksi he voisivat auttaa toisiaan sukutilamme peltotöissä sivutoimisesti (jos haluavat). Minusta ajatus veljeksistä tuntuu mukavalta.
-ajatus samanlaisesta perhekokoonpanosta kuin itsellä oli pienenä ei houkuta, koska muistan lähinnä tapelleeni veljeni (2 v. vanhempi) kanssa.
Ihanaa sanon minä! Tottakai tyttökin olisi ollut ihan yhtä tervetullut kuin tämä poikin. nyt toivon vaan että raskaudessa menee kaikki hyvin loppuun asti ja saan pienen vauvan masun tälle puolelle.
jos poika, niin heillä myöhemmin tosi paljon seuraa toisistaan.
Rehellisesti voin sanoa, että toivoin tulokkaan olevan tyttö. Mutta kuinka ollakaan ultrassa selvisi että poikahan sieltä on tulossa. Ensin tunsin pienen hetken pientä pettymystä, mutta jo nyt muutama viikko ultrasta odotan ikionnellisena pojan syntymää.
Onnea odotukseen, kumpi sieltä sitten onkaan tulossa!
poika tulee. että kyl se niin on ettei niitä kukaan halua! väkisin pitää sit vaan kasvattaa.
T: yhden tytön äiti, toisen haluaisin
parasta. Minä toivoin ekasta lapsesta tyttöä ja sainkin pojan. Olen ihan myyty! Pikkumiehissä vetoaa muhun jotenkin kaikki!