Lapsettomuus on luonnotonta ja itsekästä
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä viinin lipittely ja koiran ulkoiluttaminen sateessa voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Kommentit (144)
Käyn poistattamassa kohdun. Pure mua ;)
Vierailija kirjoitti:
Terveisin lapsiperhel---ttiinsä kyllästynyt yksinhuoltaja, joka vie kolme lastaan (veronmaksajille "vain" 4500 e maksavaan) subjektiivisesti oikeutettuun päiväkotiin ennen pubiin menoa.
Tuo, jos mikä, on todella luonnotonta, jos ei paria lasta itse jaksa hoitaa.
Älä puhu itsestäsi. Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämäkin taas varmasti on, mutta silti aina näitä lukiessa tulee mieleen olenko noin ajattelevien ihmisten mielestä itsekäs vain en koska olen sekä vapaaehtoisesti että tahattomasti lapseton.
Yleensähän tahattomasti lapsettomat saavat siunauksen, mutta kun minä olin ensin vapaaehtoisesti lapseton ja vasta myöhemmin selvisi etten edes voisi saada lapsia. Missään vaiheessa siis en ole mieltänyt muuttanut ja tuokin tuli ihan muun sairauden yhteydessä ilmi.
Eli tekeekö ihmisestä itsekkään ja luonnottoman ensisiaijaisesti halu olla lapseton vai fyysinen mahdollisuus valita lapsettomuus?
Tämä on muuten erittäin mielenkiintoinen kysymys. Kumpi on vahvempi tekijä, haluttomuutesi saada lapsia vai kyvyttömyytesi siihen? Jos ensimmäinen, niin silloinhan noiden mielestä sinä olet syyllistynyt ns. ajatusrikokseen.
Vierailija kirjoitti:
Kuvailit unelmavanhuuden: koiran ulkoiluttaminen sateessa ja viinin lipittäminen on juuri se mistä haaveilen. En lastenlasten perässä juoksemisesta ja muiden palvelemisesta. Ihana vapaus lapsettomalla, ja miehettömällä, naisella.
Tämä on sitä itsekkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
No mikset tee niitä lapsia jonkun ikisinkun ja pönäkän kanssa?
Miten ap tähän kuuluu?
Miksei sitten saa olla itsekäs? Onko parempi tehdä lapsi vaan koska muut haluavat ja vaativat?
Tämä on varmaan P*rvoosta, mutta AINA on ollut ihmisiä jotka ovat "jääneet" lapsettomaksi. Voinet arvata että syyt tähän ovat moninaiset. Varmaan jo kivikaudella eli ihmisiä jotka tekivät kaikkensa jotta jälkeläisiä ei tulisi, ja toisaalta ihmisiä jotka jäivät tahattomasti lapsettomiksi.
Nauraisin jos siinä olisi jotain nauramisen aihetta näille jotka vetoavat lasten hankintaan sillä, että vanhana sitten olet yksin kun et heitä hankkinut.
Olen työssäni, yli 30 vuotta nähnyt tämän vanhempien yksin jäämisen hyvin läheltä. Ei heille ole aikaa..
On kiire. Asun kaukana. Milloin mitäkin. Puhelin on keksitty 1876, enkä tiedä yhtään ihmistä jolla sellaista ei olisi.
On niin helppo soittaa vaikka joka päivä ja kuulla kuulumiset ja jutella hetki. Mutta kun on niin kiire. On lapset. On sitä ja on tätä.
Lapset on vihaisia kun mummi on kaatanut vettä parketille ja nyt se kohta pitää uusia. Se pilaa parketin ja asunnon arvo laskee. Uudet palat on vaaleampia, aurinko ei ole niihin vaikuttanut niinkuin vanhoihin. Tämä tosielämästä. Tai nyt se on ostanut uuden maton! Vanha äiti oli hankkinut hieman kalliimman mutta kauniin maton, ja tytär siitä vihoitteli. Perintörahoja haaskasi.
Eräs vanhus sanoi kerran asian joka vieläkin aiheuttaa raivonsekaista sääliä; kun menin suorittamaan hoitotoimenpidettä vanhus niin kiitollisena sanoo että ihankuin oma tytär olisi tullut käymään. En ole kenenkään vieraan ihmisen tytär enkä tyttären korvike. Suoritan työtäni. En voi tyttärenkin paikkaa ottaa kantaakseni, kyllä se oman tyttären se on täytettävä.
Tekopyhänä hymistellään miten sitten jäät yksin, yksin jää valtaosa muistakin vanhuksista. Käykääpä vaikka laitoksissa katsomassa siellä missä niitä vielä on. Kylläpä lapset ja lapsenlapset tungeksiikin käytävillä!
Itselläni ei ole lapsia. Minulla on hyvä ja läheinen ystäväpiiri sekä sisaruksia ja sisarusten lapsia. Ketään en volvoita vierailemaan mutta vapaaehtoisesti pitävät yhteyttä. Olen vielä työelämässä ja työkavereissa on pitkäaikaisia ja mukavia joiden kanssa välillä käydään tapahtumissa.
Se että on viisitoista jälkeläistä ei takaa että yhdelläkään heistä on aikaa kun vanhuus teillekin koittaa.
Lapset tehdään vain ja ainoastaan täysin itsekkäistä syistä.
Poistoon. Ap spämmää samaa vanhaa paskaviestiään ympäriinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Miksi oletat että velat on yksin? Monet naimisissa ja nauttivat yhteisestä ajasta puolisonsa kanssa. Esimerkiksi matkustelu yms. on mukavampaa ilman lapsia.
Tämä. Aina kun tällä palstalla keskustellaan veloista niin oletetaan että he ovat yksinäisiä naisia. Minä olen vela mutta en ole ollut yksin tai yksinäinen koskaan, naimisissa olen ollut 20 vuotta ja perhettä on ympärillä vaikkei siihen kuulukaan omia lapsia.
Samoin. On puoliso, talo, autot, lemmikki. Lapsia en ole koskaan halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Miksei sitten saa olla itsekäs? Onko parempi tehdä lapsi vaan koska muut haluavat ja vaativat?
Ei muiden halujen mukaan vaan jos itse haluat ja mies.
Minusta on luonnotonta ja itsekästä tuoda maailmaan uusi ihminen, joka ei ole pyytänyt päästä tänne.
Itsekään en halunnut tänne enkä haluaisi olla tässä maailmassa, joten en todellakaan tee tänne ketään uutta ihmistä kärsimään.
Moni idiootti hankkii lapsen itsekkäistä syistä. Eivät tajua koko hommaa. Koska minä tahdon lapsen! Vaikka olenkin daiju.
Psykopateille, narsisteille, väkivaltaisille ja päihderiippuvaisille eritoten pitää painottaa tuota itsekkyyspuolta (tosin juuri toisin päin).
Vierailija kirjoitti:
Nauraisin jos siinä olisi jotain nauramisen aihetta näille jotka vetoavat lasten hankintaan sillä, että vanhana sitten olet yksin kun et heitä hankkinut.
Olen työssäni, yli 30 vuotta nähnyt tämän vanhempien yksin jäämisen hyvin läheltä. Ei heille ole aikaa..
On kiire. Asun kaukana. Milloin mitäkin. Puhelin on keksitty 1876, enkä tiedä yhtään ihmistä jolla sellaista ei olisi.
On niin helppo soittaa vaikka joka päivä ja kuulla kuulumiset ja jutella hetki. Mutta kun on niin kiire. On lapset. On sitä ja on tätä.
Lapset on vihaisia kun mummi on kaatanut vettä parketille ja nyt se kohta pitää uusia. Se pilaa parketin ja asunnon arvo laskee. Uudet palat on vaaleampia, aurinko ei ole niihin vaikuttanut niinkuin vanhoihin. Tämä tosielämästä. Tai nyt se on ostanut uuden maton! Vanha äiti oli hankkinut hieman kalliimman mutta kauniin maton, ja tytär
Monasti se miten yksin vanhana on riippuu suoraan siitä, miten olet lapsiasi kohdellut aikaisemmin. Jos teillä on hyvät ja läheiset välit, tapaat todennäköisesti lapsia ja lapsenlapsia silloinkin kun olet jo vanha. Jos olet ollut ilkeä ja ivallinen, heitä tuskin näet. Tai jos lasten perheet ei ole sinua kiinnostaneet silloin kun siellä olisi tarvittu esim. sinun apuasi.
AP:n kirjoituksen pohjalta mietin, että itse asiassa parasta mitä vanhempi voi lapselleen tarjota, ovat sisarukset. Heidän kanssaan syntyy todennäköisimmin se kestoltaan kaikkein pitkäikäisin ihmissuhde. Lisäksi sisarukset ymmärtävät toisiaan keskimäärin paremmin kuin vieraat ihmiset, koska heillä on sama tausta.
Itselläni on huono äitisuhde, rakkaat sisarukset, rakkaat omat lapset ja mainioita lapsenlapsia, joiden kasvamista on ihana seurata. Enpä vaihtaisi heitä satunnaisiin matkoihin miehen kanssa, joita niitäkin on vuosikymmenten mittaan riittänyt tarpeeksi, kaksistaan tai koko perheen kanssa. Lapset on loppujen lopuksi vain muutaman vuoden niin pieniä että heidän kanssa on työlästä olla ja liikkua.
Vierailija kirjoitti:
Lapset tehdään vain ja ainoastaan täysin itsekkäistä syistä.
Ihmisten kuuluu olla itsekkäitä ja pitää itsestään huolta. Kukaan muu ei tee sitä kenenkään puolesta.
Vasemmisto haluaa että toiset pitävät heistä huolta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on luonnotonta ja itsekästä tuoda maailmaan uusi ihminen, joka ei ole pyytänyt päästä tänne.
Itsekään en halunnut tänne enkä haluaisi olla tässä maailmassa, joten en todellakaan tee tänne ketään uutta ihmistä kärsimään.
Käsityskykysi on selvästi vajavainen. Sinun ei kannata siitä täällä toitottaa.
Vierailija kirjoitti:
Muistetaan taas tässä välissä, ettei mikään ole itsekkäämpää kuin lisääntyminen ylikansoittuneella maapallolla.
Enkä jaksa uskoa siihenkään, että haluttu lapsi olisi syntynyt vanhemmilleen epäitsekkäistä tarkoitusperistä. Vanhemmat ovat aina itsekkäitä halutessaan lapsia, mikä tarkoittaa vaan sitä, että oli päätös mikä tahansa niin useimmiten se on itsekkäitä syistä - ellei toimi toisin kuin itse haluaisi ja päättää silti toimia lapselleen tasapainoisena ja vastuuntuntoisena vanhempana.
Varmaan olet noiden mielestä ainakin tyhmä ja huono, ja tietenkin Jumala myös tietää sen.