Pojan uusi tyttis lojuu meillä koko ajan.

Käske nuorten lähteä steissille notkumaan

Sä sanot pojalle minä päivänä teillä saa olla vieraita, hyvin voi sopia niin että vaikka vaan viikonloppuna saa olla lapsen kaverit kylässä. Nykyään on kännykät ja kaikki niin yhteydenpito ei kärsi vaikka ei jatkuvasti nähdä toisiaan livenä.

Miten sanoa --> sanoo. 

Kerro tarina pojasta joka huusi sutta. Jos siitä ymmärtäisivät...

Luutut ja moppiämpäri eteen ja komennus kotitöihin. !! 

Vähän sama juttu meillä, mutta nautin, kun saan kuunnella nuorten naintiääniä. Tämä auttaa jaksamaan hengailun.

Vaikka näin "tää ei ole ulkopuolisen täysihoitohotelli?"

Laita töihin! Siivousta ja ruuanlaittoa tai voi lähteä kotiinsa lorvimaan!

Älä nyt pingota, poikasi saa pillua. Se on oikein hyvä lääke estämään syrjäytymistä.

Minkä ikäisistä kysymys? Onko he koskaan vastavuoroisesti toisen luona? 

Tyttis mukaan ruuanlaittoon ja muihin kotitöihin samalla mitalla kuin poikasi osallistuu. 

Siivouspäivä, tiskivuorot, kauppavuorot jne...

Välillä taas teette jotain kivaa yhdessä.

Oppii miniäkokelas perheen tavoille.

No sano se. Ehkä tarvitset omaa aikaa ja rauhaa.

Jos se vaan koko ajan lojuu siellä, niin oottehan tarkistaneet siltä pulssin?!

Jaa-a? Mulla on kaksi poikaa, joista vanhempi on jo lähtenyt kotoa opiskelujen vuoksi, melko kauas. Hän on h o m o (sanasta jäänee kiinni ennakkosensuuriin) ja hänellä on mukava poikaystävä, käyvät minun mieleen liian harvoin, mut en valita, aina otan ilolla vastaan ja lähtiessä sanon että tulkaahan sitten taas kun ehditte. 

Nuorempi on vielä kotona ja tyttöystävä on vähän niinkuin alkanut vakituiseen "lojumaan" täällä. Minusta se on vaan mukavaa. Kyllä tutustumisvaiheessa välillä väsytti, kun oon aika introvertti jolla on sosiaalinen työ. En olisi jaksanut "vierasta", mutta hyvänen aika, tämä on myös lapseni koti, ja seurustelukumppani on tervetullut mun "jaksamattomuudesta" huolimatta. Mutta nyt huomaan, miten kivaa on, kun kylppäristä löytyy hiuspompuloita, pyykkikorista hänen vaatteita, jne. Kun hän tulee tänne ilman poikaani ja jää juttelemaan, keitetään kahvit, jutellaan, jne. Hän menee lukemaan pojan huoneeseen läksyjään (lukiolainen), lenkittää koiraa, laittelee tiskejä jne. Ja hänestä on tullut osa porukkaa, ja nykyään voin olla kotonani ihan vapaasti hänestä huolimatta. Vaikka pieraista jos pierettää. Nousta aamulla tukka pystyssä ylös vaikka olisi paikalla. Jne.

En minä sinulle osaa vastata. Muuta kuin että mieti, miten haluat pitää poikasi kanssa välit. Voihan hän poiskin muuttaa, jos se sua auttaa. 🙄

Onhan sulla ääni? Äänet päälle, kaulin käteen ja menoksi. Kyllä pysyy poissa.

Hei, älä nyt pilaa sitä hyvin alkanutta juttuu. Mee metsään poimiin marjoja ja vetää happee. Varaa hotelli itsellesi ja miehellesi.

Olisiko kivempi jos lojuisivat tyttelin kotona ja näkisit poikaasi vilaukselta ohimennen?

Vierailija kirjoitti:

On sullakin ongelma. Eikö ole ihanaa, että nuori tuo läheisen kotiinsa? Ole kuin hän olisi perhettä ja touhua omiasi. Kai ne nuoret voivat vuorollaan imuroida, laittaa ruokaa jne. 

Ei ollut ihanaa kun veljeni tyttis muutti meille asumaan. Siitä ei tykännyt kukaan. Se vaan hengaili meidän kodissa päivästä toiseen osallistumatta mihinkään kotitöihin. Omassa kotonaan kävi vain kääntymässä. 

Käveli heti ensimmäisenä jääkaapille ja lainaili kysymättä tavararoita. Asui meillä myös kun veli oli armeijassa.

Eron jälkeenkin tuli kyläilemään ja tietääkseni roikkuu edelleen jollakin tavalla veljeni elämässä.

Tulee mieleen, kun oma poika paukutti lukion tyttöystäväänsä talomme alakerrassa niin, että.seinät tärisi. Ja huoneen lattia oli sängyn alta täynnä revittyjä kumipaketteja. No tiet heillä erosivat ja sittemmin astui kuvaan seuraava ja seuraava ja sitten nykyinen vaimo.

Anna nuorten harjoitella rakkautta!