Miten muistisairaan ihmisen saisi suihkuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostuttelemalla tai lahjomalla. Jollekin sopii komentaminen. Toisille voi sanoa suoraan että haiset. Jollekin pitää selittää kuin pienelle lapselle että se ei satu ym lupaat että vesi on sopivaa. Suihku on monelle muistisairaalle kova juttu. Saattaa myös olla niin että Pirkko ei suostu millään suihkuun hoitaja  a:n tai hoitaja b:n kanssa mutta hoitaja c saa joka kerta ilman ongelmia vaikka kaikki yrittäisivät samalla tavalla. Eli jos sinun kanssa ei halua onko ketään muuta joka vois kokeilla.

Onko tottunut käyttämään pesuvatia? Kokeile sitä, että et ollenkaan käsittele suihkua vaan kutsut kokeilemaan, joko tässä vadissa olisi sopivan lämmintä tämä vesi? Ja toiseen astiaan sitten sopivasti lisättävää niin, että suihkua ei tarvitse avata ollenkaan. Vanhaan aikaan ennen vesijohtoja monet vanhukset saunoivat niin, että kuuma vesi oli padassa ja kylmä saavissa. Siitä sit

Tai sit yksinkertaisesti suihkutus aloitetaan varpaista. Suihkun voi myös antaa pestävälle itselleen. 

Vadin voi laittaa jaloille, yleensä sit suihkuttelee vettä siihen vatiin. Siinä huomaamatta tulee pestyä. Hiukset voi olla haaste, eivät pidä siitä, kun vesi valuu kasvoille. Sitten vain ohjataan taivuttamaan päätä taaksepäin, käsi otsalle estämään veden valumista silmille. Täytyy vain sitten sillä kädellä ohjata sitä vettä pois päin otsalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus läheinen , tuttu, saa kovaa vastarintaa. Mutta vieras, topakka hoitaja saa muistisairaan tottelemaan kiltisti..

Ok, tätä minäkin mietin, mutta mitenkähän homman saisi käyntiin, kun ihminen ei suostu lähtemään edes lääkäriin? Voikohan kotihoidon sitten vaan tilata ilman diagnoosia? Tilanne on siis jo semmoinen, että ihminen on täysin muistisairas, mutta muuttunut todella vihaiseksi, jos siis vähänkään yrittää edes puhua jostain lääkäreistä. 

Menee kyllä nopeasti tosi huonoon kuntoon ilman hoitoa. 

Huoli-ilmoitus. Ja siihen tarkka kuvailu tilanteesta.

Meillä muistisairas alkaa syytelllä ilkeäksi heti kun joku edes kehtaa häneltä kysyä mitään suihkuun menemisestä. Siihen ei silloin mitään pesuvadit tai pesulaput auta kun ihminen vihastuu nätistä puheestakin ja menaa alkaa raapimaan tuota kysyjää. 

Usein omainen ei osaa  olla tarpeeksi määrätietoinen.  Tämä tilanne on varsin tuttu meikäläiselle,  mutta määräteitoinen toiminta vaan ja neuvottelematta sen enempää sanotaan että nyt mennään suihkuun ja vaihdetaan puhdasta päälle.

Pakkohan se on tehdä, ei ihmistä voi jättää usein jopa pissaisiin ja joskus kakkaisiinkin alusvaatteisiin pesemätttä.  Se on heitttelille jättöä. Kun oma pää ei enää toimi niinkuin pitäisi, jonkun toisen on otettava ohjat. Kyllä se niin vain on.  Harvemmin kukaan alkaa kuitenkaan väkivaltaisesti tapella vastaan vaikka sitäkin on sattunut. 

Kun ihmisen oma harkintakyky ja ajattelu ei enää toimi, jonkun muun on sitten ne ohjat otettava.  Ulkopuolinen ei usein edes tajua mitä on toimia muistisairaan kanssa.  Ei todellakaan voi neuvotella ja sopia, se ei vain onnistu.

Vaikea kysymys koska riippuu niin paljon sairaan persoonasta. Vinkkejä on vaikea antaa tuntematta asiakasta. Yleinen ohje on, että älä kysy vaan jämäkästi sano. Moni lähtee jo kun jämäkästi sanoo. Joihinkin toimii se, että kertoo sairaan saavan kunnon selänpesun ja sitten laitetaan kahvia, naiselle voi luvata myös papiljonttien laiton. Osaa ei saa näinkään. Korona aikana jotkut lähti kun niille väitti, että koronan takia täytyy nyt mennä, ettei se tartu. Osa menee suihkuun vaan vaihettain. Eli ensin "huijataan" kylpyhuoneeseen toisella verukkeella ja siitä vaiheittain suihkuun. Esim ensin alapesuille tai hampaiden pesuun tai ihan mihin vaan ja sit esim "vaihdetaanpa samalla paita, ai mutta kyllä nää housutkin pitää vaihtaa, hei nyt kun on jo vaatteetkin pois niin kävästään samalla suihkussa".

Tässä vielä yks esimerkki joka toimii joillekin:

Ensin harjaat hiuksia ja toteet siinä kohtaa, et hiukset on päässy likaseksi niin käydään pesemässä ne, no pestään samalla kokonaan. Sama saattaa toimia esim jos pitäis kainalot pestä kun vähän haiskahtaa. 

Näissä on mielikuvitus rajana ja kaikkia ei oikeesti saa suihkuun kun väkisin ja siinä kohtaa pitää muistaa että myös muistisairaalla on ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS. Eli mun mielestä väkisin ei pidä ketään viedä. Kukaan ei kuole suihkuttomuuteen. Usein muistisairas luulee käyneensä itse pesulla ja on sairauden tunnoton. Silti mun mielestä sairaan kanssa pitää olla varovainen ettei nolaa häntä tuomalla tätä liian rajusti eteen.

T: kotihoidon hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kysymys koska riippuu niin paljon sairaan persoonasta. Vinkkejä on vaikea antaa tuntematta asiakasta. Yleinen ohje on, että älä kysy vaan jämäkästi sano. Moni lähtee jo kun jämäkästi sanoo. Joihinkin toimii se, että kertoo sairaan saavan kunnon selänpesun ja sitten laitetaan kahvia, naiselle voi luvata myös papiljonttien laiton. Osaa ei saa näinkään. Korona aikana jotkut lähti kun niille väitti, että koronan takia täytyy nyt mennä, ettei se tartu. Osa menee suihkuun vaan vaihettain. Eli ensin "huijataan" kylpyhuoneeseen toisella verukkeella ja siitä vaiheittain suihkuun. Esim ensin alapesuille tai hampaiden pesuun tai ihan mihin vaan ja sit esim "vaihdetaanpa samalla paita, ai mutta kyllä nää housutkin pitää vaihtaa, hei nyt kun on jo vaatteetkin pois niin kävästään samalla suihkussa".

Tässä vielä yks esimerkki joka toimii joillekin:

Ensin harjaat hiuksia ja toteet siinä kohtaa, et hiukset on päässy likaseksi niin käy

Itse käytin paljon sen tyyppisiä jippoja, että katsotaan missä kunnossa se (keksitty) ihottuma nyt on, pestään suihkussa lääkevoide pois ja laitetaan tämä viimeinen kerta vielä, kun on tämä kuuri (keksitty) nyt menossa. 

Kyllä voi olla todella haasteellinen tilanne! Jotkut ei millään luovuttaisi haisevia likaisia vaatteitaan pesuun etteivät ne kulu.

Kaapissa paljon uusia vaatteita joita ei voi ottaa käyttöön samasta syystä.

Erästä rouvaa käytiin tyttären apuna suihkuttamassa. Äiti oli ollut hieno rouva, vaatinut että joka paikassa hänelle 

puhutaan ruotsia. Suihkutilanteessa kiroili suomeksi, haukkui, potki, raapi ja puri. Oli aikamoinen näytelmä!

Jos se mummo saadaan jollain opilla päivystykseen, niin sitä ei pidä hakea sieltä pois kun ilmoittavat, että voisi kotiutua. Ilmoittaa päivystykseen, että kotona ei ole ketään huolehtimassa, mummon kanssa ei pärjätä ilman apua. Isä siksi aikaa lapsen luo tai vaikka varmasti tarpeelliselle kylpylälomalle niin, että kotiin ei oikeasti pääse ellei mummo sinne itse osaa mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin voi sopia riuskat otteet. Toisten kohdalla taas muistisairaan tuntoaisti voi olla herkistynyt, ei muista enää suihkun ideaa, voi pelätä. Hyvin pehmeä ja hellä vesisuihku, samoin pehmeä pesulappu, ei mitään kuurausta. Ystävälliset ja pehmeät, joustavat mutta määrätietoiset otteet. Voi olla, että tämäkään ei auta mutta voi kokeilla.

Hän ei suostu edes astumaan kylpyhuoneeseen minun seurassani, saati sitten että ottaisi vaatteensa pois muiden nähden. En voi väkisin repiä. 

Oletko kysynyt, miksi ei suostu vai väännätkö vain, että nyt pitää mennä?

Olen kysynyt nätisti ja välillä vähemmän nätistikin, mutta mikään tapa ei auta. Hänelle on kuulemma sanottu, ettei hänen tarvitse mennä suihkuun, mikä on häneltä siis joku hätävale, tai sitten juttelee harhojensa kanssa. Olen nätisti näyttänyt kuinka suihku aukeaa ja jättänyt veden valumaan, että voi mennä sinne rauhassa, mutta kurkkii vain kylpyhuoneen ovelta ja lähtee pois. Sanoo, että menee sitten kun itse haluaa, eli ei koskaan. Nyt jo kolme kuukautta siitä kun on käynyt suihkussa viimeksi ja haisee kamalalta. 

Siitä lähdetään muistisairaan kanssa, että hän ei pysty aloittamaan mitään toimintoa itse. Tosin tämähän ei ole ihan totta, kaikenlaisia päähänpistoja saattaa hyvinkin saada aikaiseksi toteuttaa, mutta mikään epämiellyttävä arjen askare ei lähde käyntiin. Tämä on syytä opetella ymmärtämään ja sisäistää. Valitettavasti muisisairaan omaisena juuri kun oppii jonkun toimintatavan, sekään ei enää pure. Ensimmäinen ohjenuora on kuitenkin tosiaan se, että mitään ei kysytä, vaan todetaan asiaintila ja että mennääs hoitamaan asia. Kotihoitokin erehtyi kysymään asioita isältäni, joka jäi syömättömäksi ja juomattomaksi vastatessaan aina sopivia ja sitten kuivumisen takia päivystykseen. Itse sain äidin dementian jo läpikäyneenä nopeasti juonesta kiinni ja sain isän juomaan ja syömään sillä tekniikalla, että toin aina eteen ja totesin, että tuossa, maistappa. Ja sitten kyselin, olikos hyvää, yleensä oli. Pikkuisen kerrallaan. Nestelista piti minun vaatia ennen kuin se otettiin käyttöön. Eli on aivan ylikuormittunut järjestelmä. 

Äidin dementia ei ollut muuten vielä kovin pahana kun mentiin mökille, noista keikoista hän piti. Mökkisaunassa kiuas oli niin lähellä ja suojaamatta, että meille tuli akuutti konflikti kun kehotin varomaan ja äiti vain nojasi lähemmäs sitä. Siinä räjähti sitten sekä äiti että tytär, ja ilmiriidan vallitessa annoin hänelle vaatteet ja ohjasin puettuna pois saunasta. Sen jälkeen ei saunottu enää mökillä, vain kotona. Tajusin siinä, että ohjeiden vastaanottaminen ja etenkin niiltä puolustautuminen vie koko aivokapasiteetin ja henkinen itsesuojelu siilipuolustustaktiikoineen on ihmiselle tärkeämpää kuin fyysinen turvallisuus. Joten on pakko tehdä asiat niin turvallisesti, ettei kuumalle kiukaalle ole mahdollisuutta horjahtaa. Kun joku tuosta kyseli. 

Minä saan sanomalla reippaasti, että tulin nyt suihkuttamaan sinua, kun niin eilen sovittiin. Siihen hän vastaa: "Ai niin, juu, meinasin jo unohtaa..." Ehkä moraalisesti väärin, mutta koska hän ei halua olla muistamaton, tällä keinolla saan hänet lähtemään mihin vaan. Muut keinot eivät tuota tulosta. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä keksittiin tarina ystävästä, joka tekee terveydenhoitoalan harjoittelua ja tarvitsee koehenkilöitä harjoitellakseen vanhusten palvelutarpeen kartoitusta. Nimesimme sen muistaakseni terveystarkastukseksi. Tällä varjolla äiti päästi hoitajan kotiin ja saatiin kyseltyä kaikki tarvittava ilman, että tuli tunne testaamisesta. Äiti ei muistanut enää myöhemmin muuta kuin sen, että minun kiva ystäväni kävi kylässä. Unohti, miksi. 

Tää on nerokas. Ja jotenkin niin kuvaava. Muistisairas voi olla vaikka miten yhteistyökykyinen kun vedotaan hänen hienoihin puoliinsa ja autettava on vieras. Jos vain suoraan pyydetään tai vaaditaan, kaikki pysähtyy pelkoihin ja luottamattomuuteen. Todella surullista omaisille, mutta tuohon etäisyydenottoon täytyy kasvaa, ettei ota henkilökohtaisesti sitten kuitenkaan. Voisin kuvitella, että tuossa kertyy muistamattomalle koko ajan kiukkua, kun on omituinen hädänalaisuudentunne, ja omaiset ei tunnu olevan avuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Istutat aamulla pöntölle. Toteat että laitetaanpa yöpaita pyykkiin, samoin sukat, hmm housutkin kaipaavat pesua. Kun dementikko on alasti suihkutat sen.

Mutta tosiaan on syytä huolehtia, että kylppäri on lämmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä auttoi nuoret nätit hoitajat, kun kotihoito alkoi vierailla. Muuten oli ihan hirveä tappelu koko ajan ja vaatteitakaan ei suostunut antamaan pesuun. 

Huonosti on asiat, kun pitää näteillä naisilla houkutella. Minun isä käy muitta mutkitta mieheni kanssa saunassa. Eikä kieltäydy pesuista myöskään, mikäli minä suihkussa käytän. Puhtaat vaatteet on joka päivä, antaa vaihtaa, mikäli likaiset. Parta ajettu, kynnet leikattu, hampaat pesty. Se on se vuorovaikutus. Ei kärsi hermoilla. Toki vanhustyöntekijänä löytyy aina ässä hihasta. Lempeys ja aito välittäminen vie pitkälle.

Kunnioitus on tärkein! Vaikkakin muistisairaus taannuttaa, kohtele aikuisena, elämää kokeneena. Älä siis lässytä ja puhuttele kuin pientä lasta.

Korkeaan ikään päässeen mielestä kaikki hoitajat, mukaan lukien 60 vuotta täyttäneet, ovat nuoria ja nättejä. Asiallinen hyväntuulisuus tekee tämän nuoruuden vaikutelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä isäsi on jaksamisestaan tilanteessa? Tee vain uusi huoli-ilmoitus. Äitisi terveydentilahan on selvittämättä, ja on hänen etunsa vastaista, että näin jatkuu. Yritä saada sosiaalityöntekijä ymmärtämään, että terveydenhoidosta lääkärin ja hoitajan yhteiskotikäynti tarvitaan. Ole silloin mukana. Peseytymisestä kieltäytyminen ja hyvin pitkälle edenneessäkin muistisairaudessa pesemisen vastustaminen on yksi erityinen tyyppioire, eikä sinun kannata yrittää millään taikatempuilla ratkaista tätä yksinäsi, vaan jättää se ammattilaisten tehtäväksi.

Joo, minua huolestuttaa jo isän jaksaminen. Hänellä on nykyään pää aina kipeä asian takia. Äitini ei edes anna hänen nukkua rauhassa, kun heräilee yöllä kahvia keittelemään ja huutamaan isälle, että miten tämä vielä nukkuu vaikka on aamu. 

Onko nyt oikeasti niin, että näitä asioita ei pystytä hoitamaan kokonaisuutena, vaan tässäkin tapauksessa isä pitää käyttää lääkärissä erikseen ennen kuin voidaan miettiä asioita hänen jaksamisensa kannalta? Minunkin olisi uupuvana omaisena pitänyt mennä itse lääkäriin ilmeisesti. Sen sijaan ajoin itseni loppuun ja työkyky meni päreiksi vuosiksi. 

Jos muistisairas vähän tappelee vastaan niin ei se ole niin vakavaa. Määrätietoisesti vaan tekee ja kohta on taas hyvä mieli kun puhdas olo. Eihän niitä kaikkia saisi muuten ikinä hoidettua.

Onko suihkun yhteydessä saunaa, lämmittäisin saunaa ja avaisin saunan oven, niin ikähminen ei palele suihkussa.

Ystävän muistisairaan äidin hampaat on saatu pestyä kaksi vuotta sitten. :(

Vierailija kirjoitti:

Minä saan sanomalla reippaasti, että tulin nyt suihkuttamaan sinua, kun niin eilen sovittiin. Siihen hän vastaa: "Ai niin, juu, meinasin jo unohtaa..." Ehkä moraalisesti väärin, mutta koska hän ei halua olla muistamaton, tällä keinolla saan hänet lähtemään mihin vaan. Muut keinot eivät tuota tulosta. 

Tämä! Puhun kuin suihkuun meno olisi jo sovittu juttu, ja tässä nyt muka olisi vain unohduttu juttelemaan kun hän oli sinne jo menossa. Tottahan niin on, kun pyyhkeet ja kaikki on jo valmiina, eli olen ne salakähmäisesti juttelun aikana valmistellut. Likaiset vaatteet myös heitän kiireesti pyykkiin heti kun ne päältä lähtevät ja laitan samaan paikkaan puhtaat esille. 

Vierailija kirjoitti:

Niin kuin pienen lapsenkin. Ilmoitat että nyt mennään pesulle, haiset pahalta, ja sitten viet. Et neuvottele.

Tämä ei päde aikuiseen isoon mieheen joka voi vaikka lyödä. Pitää houkutella ja saada toinen ymmärtämään jollain ilveellä, että suihkuun meno on hieno juttu ja hän itse haluaa. Nimin. Ison, voimakkaan muistisairaan miehen omaishoitajavaimo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus läheinen , tuttu, saa kovaa vastarintaa. Mutta vieras, topakka hoitaja saa muistisairaan tottelemaan kiltisti..

Ok, tätä minäkin mietin, mutta mitenkähän homman saisi käyntiin, kun ihminen ei suostu lähtemään edes lääkäriin? Voikohan kotihoidon sitten vaan tilata ilman diagnoosia? Tilanne on siis jo semmoinen, että ihminen on täysin muistisairas, mutta muuttunut todella vihaiseksi, jos siis vähänkään yrittää edes puhua jostain lääkäreistä. 

Menee kyllä nopeasti tosi huonoon kuntoon ilman hoitoa. 

Huoli-ilmoitus. Ja siihen tarkka kuvailu tilanteesta.

Olen kuullut vertaistukiryhmässä, että joku vaimo on pyytänyt esim. muistihoitajaa tai lääkäriä lähettämään kutsu jollain tekosyyllä vastaanotolle. On toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Meillä muistisairas alkaa syytelllä ilkeäksi heti kun joku edes kehtaa häneltä kysyä mitään suihkuun menemisestä. Siihen ei silloin mitään pesuvadit tai pesulaput auta kun ihminen vihastuu nätistä puheestakin ja menaa alkaa raapimaan tuota kysyjää. 

Mitä tähän ongelmaan on vastannut miehesi palveluohjaaja? Voisiko miehesi päästä esim. Kerran viikossa kerhoon jossa on aamupala, ohjelmaa, lounas, sauna/suihku ja päiväkahvi? Meillä palveluohjaaja hommasi mieheni tällaiseen. Palveluohjaajat hoitivat kaikki muutkin asiat.