Lue keskustelun säännöt.
Puolison passiivisuus vituttaa, mutta en haluaisi rikkoa lapsilta perhettä
11.08.2024 |
Otsikossa tulikin. En suoranaisesti etsi neuvoja vaan enemmän vertaistukea, kun pää meinaa räjähtää päivittäin. Pahoittelen jo ennakkoon pitkää tarinaa.
Meillä on kaksi alle nelivuotiasta ja olemme naimisissa. Puolisostani on tullut etenkin parin viime vuoden aikana todella passiivinen isä ja kumppani, sanoisin että on minulle kolmas lapsi ellei lapset olisi oikeasti paljon miestä helpompia tässä kuviossa.
Vielä ennen lasten syntymää meillä oli hyvä työnjako ja mies oli oikeinkin aikaansaavan oloinen. Tuolloin kulut maksettiin 50-50, ja kotityöt hoitui samalla tavalla ilman että asioista koskaan riideltiin. Ainakin tuntui, että molemmat oli tyytyväisiä ja jälkikäteen voin myöntää, että aika itsevarmalla otteella lähdin perheen perustamiseen ajatellen, että ollaan ihan huipputiimi.
No, kaikki alkoi mennä alamäkeen ollessani raskaana toisesta lapsestamme. Mieheltä tippui ns. hanskat kädestä. Ei osallistunut lastenhoitoon, ei laittanut enää ruokaa ja jos autoon tarvitsi vaihtaa renkaat, käski menemään rengasliikkeeseen. Laitoin silloin aika paljon asioita tilanteen piikkiin, mies oli yllättäen päättänyt vaihtaa työpaikkaa ja esikoinen oli vielä melko pieni, joten ajattelin kyseessä olevan vain väliaikainen väsymys.
Nyt meillä on tosiaan kaksi pientä, ja koko ruljanssi on minun vastuullani ruohonleikkuuta lukuunottamatta. Käyn kaupassa ja kokkaan, hoidan lasten asiat, siivoan ja pyykkään, tilaan taloon nuohoojan ja vien itse auton huoltoon/katsastukseen/renkaanvaihtoon jne. Mies lähinnä harrastaa omiaan, istuu illat kännykällä ja tekee ison numeron siitä, jos näin kesäaikaan vapauttaa minut ruuanlaitosta grillaamalla. Käymme molemmat töissä ja maksamme yhä kaiken sentilleen puoliksi, tämä on aina ollut puolisolleni hyvin tärkeää. Työnjakoasioista puhuminen saa puolestaan miehen räjähtämään täysin, enkä jaksa sitä huutoa ja riehumista.
Olisin varmaan muuten jo lähtenyt, mutta olen aina ajatellut ydinperheen olevan lasten kannalta paras vaihtoehto. Jos olen ihan rehellinen, tiedän myös että mies haluaisi erossa viikko-viikko -järjestelyn, ja rehellisesti pelottaa, miten lapsista isäviikoilla pidettäisiin huolta. Olen ollut pari kertaa päivän-parin työmatkoilla, ja niiden aikana koti on aina ehtinyt kaaokseksi ja ovat kuulemma käyneet lasten kanssa syömässä mäkkärin autokaistalla Tulee sellainen olo väkisinkin, että eroamalla pilaisin lasten elämän.
Onko joku jäänyt vastaavaan tilanteeseen ja opetellut elämään katkeruuden kanssa?
Kommentit (163)
No itse en kyllä jäisi tuollaiseen tilanteeseen. Tuo on mieheltä todella rankka lupauksen pettäminen, jos on sovittu, että hommat hoidetaan puoliksi ja sitten toinen taantuukin huollettavaksi. Antaisin miehelle vaihtoehdon että tee lupaamasi ja hommat puoliksi. Jos et pidä lupausta, niin saat ottaa vastuun siitä, että tulee se ero ja lasten ydinperhe rikkoutuu. Ei tuo sun harteilla ole, eikä sun tarvitse siitä syyllisyyttä kantaa, että äijä on luuseri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella pahoillani puolestasi. Meillä tilanne on toisin päin, koska minulla on syöpähoidot menossa ja mieheni on kovin uupunut täyspäiväiseen työhön ja kodin pyörittämiseen. Osallistun toki minkä jaksan, mutta juuri tällä hetkellä se on todella vaikeaa kun en meinaa pysyä edes pystyssä. Mieheni alkaa uupua, ja sinäkin uuvut tuohon tilanteeseen lopulta. Meillä tilanne on väliaikainen, mutta teillä tuo voi jatkua ties miten pitkään. Mitä enemmän annat miehen luistaa velvollisuuksista, sitä pidemmälle hän on valmis venyttämään sinun kiltteyttäsi.
Mitään raivoamista sinun ei tule hyväksyä, eikä sinun tule suostua 50:50 kulujen jakamiseen jos hän ei hoida omaa osuuttaan kotitöistä. Tämä ei tietenkään sinun jaksamiseen auta, mutta on edes jonkinmoinen kompensaatio panoksestasi.
Ongelma monessa perheessä on se, että mies ei koe jalkalistojen irrott
Höpöhöpö. Ap:han kertoi, että koti on sikolätti ja muksut ruokittu roskaruualla, kun on ollut pari päivää reissussa. Mies on siis possu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n miehellä on uusi suhde. Uuden rakkauden huumassa unohtuu vaimo ja lapset. Järki lentää ikkunasta ns pihalle.
Voi olla. Apn mies on ihanan rohkea kun tavoittelee hyvinvointia
Tuossa mitään rohkeaa, petturi se on jos näin on asiat. Näitä kusipäitä on 13 tusinassa.
Vierailija kirjoitti:
Lue John Grayn kirja Miehet ovat Marsista, Naiset Venuksesta. Auttanut minua älyttömästi ymmärtämään veljeä sekä miestä. Veli oli ennen tosi laiska ja luettuani tuon kirjan olen osannut pyytää apua tavalla, joka oikeasti toimii. Muutosta on tapahtunut pikkuhiljaa ja viimeisen vuoden aikana on ollut ihan muuttunut mies.
Kerropa mikä se tapa on. Perse pystyssä ja miehen egoa pönkittäen? Kerjäten, että take bare minimumin? Miksi yhteisiin asioihin ylipäätään pitää "pyytää apua"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n miehellä on uusi suhde. Uuden rakkauden huumassa unohtuu vaimo ja lapset. Järki lentää ikkunasta ns pihalle.
Voi olla. Apn mies on ihanan rohkea kun tavoittelee hyvinvointia
Tuossa mitään rohkeaa, petturi se on jos näin on asiat. Näitä kusipäitä on 13 tusinassa.
Miksi noin väkivaltainen kommentti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks monet miehet muuttuu passiivisiksi mieslapsiksi, kun pitäisi elää sitä arkea ja tehdä oma osuutensa? Jos ette voi edes jutella asiasta kun mies alkaa räyhäämään, niin todella huolestuttavaa. Miestä ei ilmeisesti kiinnosta perhe. Miksi sitten halusi sen? Halusi koska ajatteli, että sinä hoidat kaiken? Ihan perrsiistä tuo tilanne ja liian monelle arkipäivää.
Vierailija kirjoitti:
Miks monet miehet muuttuu passiivisiksi mieslapsiksi, kun pitäisi elää sitä arkea ja tehdä oma osuutensa? Jos ette voi edes jutella asiasta kun mies alkaa räyhäämään, niin todella huolestuttavaa. Miestä ei ilmeisesti kiinnosta perhe. Miksi sitten halusi sen? Halusi koska ajatteli, että sinä hoidat kaiken? Ihan perrsiistä tuo tilanne ja liian monelle arkipäivää.
On aika harvinaista koulutustason olleessa korkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella pahoillani puolestasi. Meillä tilanne on toisin päin, koska minulla on syöpähoidot menossa ja mieheni on kovin uupunut täyspäiväiseen työhön ja kodin pyörittämiseen. Osallistun toki minkä jaksan, mutta juuri tällä hetkellä se on todella vaikeaa kun en meinaa pysyä edes pystyssä. Mieheni alkaa uupua, ja sinäkin uuvut tuohon tilanteeseen lopulta. Meillä tilanne on väliaikainen, mutta teillä tuo voi jatkua ties miten pitkään. Mitä enemmän annat miehen luistaa velvollisuuksista, sitä pidemmälle hän on valmis venyttämään sinun kiltteyttäsi.
Mitään raivoamista sinun ei tule hyväksyä, eikä sinun tule suostua 50:50 kulujen jakamiseen jos hän ei hoida omaa osuuttaan kotitöistä. Tämä ei tietenkään sinun jaksamiseen auta, mutta on edes jonkinmoinen kompensaatio panoksestasi.
Ongelma monessa perh
Niin, ap näkee ja kokee asian noin, koska sieltä jalkalistojen takaa ei ole siivottu!
Passiivinen mies on synonyymi miehelle, jonka mielestä naisen kotityövaatimukset ovat ylimitoitettuja ja suurin osa tekemisestä on turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Lue John Grayn kirja Miehet ovat Marsista, Naiset Venuksesta. Auttanut minua älyttömästi ymmärtämään veljeä sekä miestä. Veli oli ennen tosi laiska ja luettuani tuon kirjan olen osannut pyytää apua tavalla, joka oikeasti toimii. Muutosta on tapahtunut pikkuhiljaa ja viimeisen vuoden aikana on ollut ihan muuttunut mies.
Miksi naisten pitäisi alkaa aikuisia miehiä kouluttamaan? Voisivat itse ottaa vastuun omasta käytöksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n miehellä on uusi suhde. Uuden rakkauden huumassa unohtuu vaimo ja lapset. Järki lentää ikkunasta ns pihalle.
Voi olla. Apn mies on ihanan rohkea kun tavoittelee hyvinvointia
Tuossa mitään rohkeaa, petturi se on jos näin on asiat. Näitä kusipäitä on 13 tusinassa.
Miksi noin väkivaltainen kommentti?
Ei tuossa mitään väkivaltaista, tosiasian lukeminen ehkä järkytti sinua, mutta näin se vain on
Miehet ja puhelimet... Olemme lapseton pariskunta, mutta silti ukko istuisi puhelimellaan aivan kaiken vapaa-ajan. Ellen itse järjestä jotain niin mies ei kyllä ehdota mitään, lärää vaan Redditiään ja rämppää mobiilipeliä.. En tiedä pitäisikö hänet jo lähettää johonkin vieroitukseen tai jotain, ei tuo enää normaalia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuus on että mies ei keskimäärin ole yhtä siisti, huolehtivainen yms kuin nainen. Se on biologinen fakta. Miehen siisteyskäsitys voi olla täysin erilainen. Ja naisen premiissit edellä mainittujen asioiden suhteen voivat muuttua lasten saannin myötä. Toisin sanoen miehen ja naisen käsitykset lasten hoidossa voivat olla kuon yö ja päivä eikä kumpikaan ole sen huonompi vanhempi.
Täten en ihan sellaisenaan naisen versiota asiasta niele.
M46
Miehesi on masentunut, eikös kaikki poikkeava käytös mene masennuksen piikkiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkeruuden kanssa on "kiva" elää kun se ei jätä rauhaan päivällä eikä yöllä, pian tapahtuu jotain todella ikävää. Puolisoni on myös passiivinen, häntä kiinnostaa vain omat tekemiset ja olotilat, lähes kaikkeen joutuu pakottamaan ja siitä hän suuttuu, ehkä suomalainen mies ei ymmärrä asemaansa tai rooliaan perheessä, täysin hunningolla. Voi naisparkoja!
Onko miehesi masentunut? Kuulostaisi vähän siltä. Ehkä kokeilisin hakea siihen apua ennen eron miettimistä. Jos ei muuten, niin kannattaa ajatella että olet kuitenkin miehen kanssa jonkinlaisissa tekemisissä loppuelämäsi. Muutenkin on kiva tietää ainakin yrittäneensä tosissaan.
Mitä sinä olet mahdollisesti tehnyt auttaaksesi nykyisen tilanteen muodostumista? Jos mies oli aiemmin hyvin aktiivinen, niin mitä tapahtui lasten saannin jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella pahoillani puolestasi. Meillä tilanne on toisin päin, koska minulla on syöpähoidot menossa ja mieheni on kovin uupunut täyspäiväiseen työhön ja kodin pyörittämiseen. Osallistun toki minkä jaksan, mutta juuri tällä hetkellä se on todella vaikeaa kun en meinaa pysyä edes pystyssä. Mieheni alkaa uupua, ja sinäkin uuvut tuohon tilanteeseen lopulta. Meillä tilanne on väliaikainen, mutta teillä tuo voi jatkua ties miten pitkään. Mitä enemmän annat miehen luistaa velvollisuuksista, sitä pidemmälle hän on valmis venyttämään sinun kiltteyttäsi.
Mitään raivoamista sinun ei tule hyväksyä, eikä sinun tule suostua 50:50 kulujen jakamiseen jos hän ei hoida omaa osuuttaan kotitöistä. Tämä ei tietenkään sinun jaksamiseen auta, mutta on edes jonkinmoinen kompensaatio panoksestasi.
Ongelma monessa perheessä on se, että mies ei koe jalkalistojen irrott
En kiistä, etteikö joissain perheissä olisi siivousfriikkejä yksilöitä, joiden standardeja kukaan toinen ei voi saavuttaa. Näitä on miehiä ja naisia, itse asiassa nuorempana seurustelin tällaisen supertarkan jalkalistojen pyyhkijämiehen kanssa :) Voin kuitenkin vakuuttaa sinulle, että tässä ei ole siitä kyse. Tiedän, että miestä itseä häiritsee sotkuisuus, koska esimerkiksi valittaa äänekkäästi lasten hajallaan olevista leluista, mutta olettaa että minä käyn ne valittamisen jälkeen korjaamassa. Jos en käy, potkii niitä mielenosoituksellisesti sivummalle ohikävellessään, mutta ei vahingossakaan itse laita oikealle paikalle saakka.
Ap
Tiedän parikin perhettä, jossa on vähän vastaavassa tilanteessa kylmästi tehty lista kaikista kotitöistä. Toisessa se on jääkaapin ovessa, toisessa perheessä tarkka Excel. Päivittäiset hommat, viikottaiset hommat, vuodenaikojen mukaan tehtävät hommat, lasten asiat jne. Siitä sitten ruksitaan, että kuka on hoitanut.
Saattaa avata miehenkin silmiä.
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi masentunut? Kuulostaisi vähän siltä. Ehkä kokeilisin hakea siihen apua ennen eron miettimistä. Jos ei muuten, niin kannattaa ajatella että olet kuitenkin miehen kanssa jonkinlaisissa tekemisissä loppuelämäsi. Muutenkin on kiva tietää ainakin yrittäneensä tosissaan.
Miksi pitäisi yrittää yhtään mitään? Parisuhteessa kaiken täytyy toimia itsestään ilman että koskaan tarvitsee puhua.
Ongelma monessa perheessä on se, että mies ei koe jalkalistojen irrottamista ja niiden takaa imuroimista ja nihkeällä pyyhkimistä tärkeäksi jokapäiväiseksi kotityöksi, vaikka nainen haluaa näin tehtävän.