Lue keskustelun säännöt.
Miksi et matkustele?
Kommentit (109)
Ajan puute. Pitää käydä töissä ja on muutakin elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä siellä ulkomailla on? Koko maailman voi nähdä katsomatta edes ikkunasta ulos, sanoi Laozi.
Ei kiinnosta. Käytän rahat mieluummin materiaan. Kuukausiliksani on 4100e/k ja siitä ei yksin asuvana riitä yhtään mihinkään.
Jos tienaisin omalla firmalla osinkoina ja palkkana 150k euroa vuodessa, voisin harkita matkustelua.
Matkustaminen on hirveän vaivalloista. En viitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kuinka paljon itse matkustat? Kielitaitosi?
Vierailija kirjoitti:
Matkustelisin muuten, mutta lentäminen on ilmastorikos.
Pari kertaa olen päässyt mannerten välisellä lennolla ensimmäiseen luokkaan. On kaviaaria ja Taittingeria -hammaspesun aikana on penkistä tehty vuode jossa valkoiset lakanat...
Arvaas, kiinnostaa ympäristörikoshöpinäsi? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelihenkisen perheen matkat ovat aika kalliita. Nuorempana olen matkustellut ja myös asunut ulkomailla. Mulla on hyvä kielitaito, mutta matkustella voi kyllä lähes ummikkonakin.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan lentokenttiä ja en halua tuhota ilmastoa turhilla lentomatkoilla. Kerran tai kaksi vuodessa käyn Ruotsissa tai Saksassa autolla ja ostan vaatteet, elektroniikan yms mitä tarvitsen.
Itsekin käyn parin vuoden välein Saksassa autolla.
Se fiilis kun -harvoin, myönnän- edessä aukeaa lähes tyhjä Autobahn ja nopeusmittarin saa nousemaan 300 km/h paikkeille kun tankissa on Aralilta tankattua 102-oktaanista....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ketään jonka kanssa matkustelisin. Samasta syystä en matkustele Suomessakaan. Jos jonnekkin joskus lähdin niin perillä totesi vain että nyt tämä on nähty ja sitten onkin aika lähteä takaisin kotiin. Lopuksi mieleen lomasta jää lähinnäettä menipä turhaan rahaa ja polttoainetta.
Onnellisia on ne joilla on joku jonka kanssa tehdä, kulkea, kokea ja ylipäätänsä elää merkityksellistä elämää.
Sinkkuaikoina matkustin aina yksin ja seuraa löytyi aina. En ole enää sinkku ja matkustan nykyään puolisoni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kumpikaan noista. En vain enää halua matkustaa, olen jo nähnyt kaiken.
Oikeasti!? Olen kade!
Mulla vain reilu 110 matkaa takana ja vasta raapaissut pintaa vaikka asunkin osittain ulkomailla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkustaminen on rasittavaa. Ei jaksa.
Ei ole varaa. Ei riitä rahat mihinkään vaikka teen ylitöitäkin. Eronneena ei ole ketään apuna maksamassa. Jos jotain jää, ni se menee teinien kustannuksiin. Entisessä elämässä tuli matkusteltua kun oli toinen aikuinen kuluja jakamassa.
T. Sairaanhoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha ja toisaalta se, että jos mainitsen halun matkustelemiseen niin minut lykätään suomea ja/tai englantia puhumattomien seuraan ja annetaan kokemuskia vaikka eihän kyse ole uusista kokemuksista vaan ulkopuolelle sulkemisesta, joka aiheuttaa minussa ainoastaan inhoreaktion heitä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Työssäni jouduin matkustelemaan ja siinä meni hohto lentomatkailusta ja hotellissa elämisestä.
Onneksk hotellit ei ole pakollisia ainoita majapaikkoja.
Monet kehuskelevat, että ovat elämässään matkustelleet niin paljon että ovat saaneet tarpeekseen. Mutta minäkin haluan vielä matkustaa ja nähdä uusia paikkoja, kun nuorempana ei ollut varaa, ja sitten kun oli varaa, tulikin pian korona. Ikää 57 v, ja ihan Euroopassakin on vielä niin paljon paikkoja näkemättä, että aika loppuu kesken.
Vierailija kirjoitti:
Pakkaaminen. Lentäminen. Vieras ympäristö, siirtymiset ja muutokset, ei omaa sänkyä eikä vessaa.
Teoriassa haluaisin käydä vaikka missä, olisi aikaa ja varaa ja kiinnostusta nähdä paikkoja, mutta se itse matkustaminen on se ongelma. Sen verran kuluttavaa ja rasittavaa että en koe olevan sen arvoista.
Hmm. Mistä tiedät onko sen arvoista, jos et ole käynyt ulkomailla?
En jaksa lapsentahtisuutta. Lisäksi keliakian takia täytyy tietää kaikki ruokapaikat etukäteen. Päivän/vuorokauden reissuja tehdään kotimaahan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkaaminen. Lentäminen. Vieras ympäristö, siirtymiset ja muutokset, ei omaa sänkyä eikä vessaa.
Teoriassa haluaisin käydä vaikka missä, olisi aikaa ja varaa ja kiinnostusta nähdä paikkoja, mutta se itse matkustaminen on se ongelma. Sen verran kuluttavaa ja rasittavaa että en koe olevan sen arvoista.
Hmm. Mistä tiedät onko sen arvoista, jos et ole käynyt ulkomailla?
Eihän tuossa viestissä sanota, että ei ole koskaan käynyt.
Nyt ei ole aikaa ja jossain vaiheessa oli vähemmän varaa. Yhdessä vaiheessa kaikki ylimääräinen energia ja tili meni sairaudesta toipumiseen.
Onneksi on ollut mahdollisuuksia asua ulkomailla, on aina ollut mahdollisuus tehdä tutustumisretkiä lähiseuduille. Ei ole tarvinnut varta vasten lähteä toiselle puolelle mannerta tai vieraalle mantereelle vaan on onnistunut lähimatkailuna. Niin tänäkin kesänä, pisin vapaa-ajanmatka oli reilu viikko kotimaassa 500 km päässä ja pari pitkää viikonloppua vanhoissa kaupungeissa naapurimaakunnassa.
Ammattini ja alani vaativat pitkiä aikoja pois kotimaasta. Enää "matkustaminen" matkustamisen vuoksi ei kiinnosta. Koulu- ja opiskeluaikoina olin "pakko päästä"-ajatuksella kuten moni muukin kuvailee. Nykyään kiinnostaa enemmän elämä kuin matkustaminen, ja hyvä niin.