Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut kuvittelevat olevansa viisaampia kuin itseään nuoremmat henkilöt vain sen takia että ovat vanhempia?
10.08.2024 |
Se että ovat viisaampia kuin mitä itse oli samanikäisenä kuin tämä nuorempi, ei tarkoita sitä, että olisi viisaampi kuin tämä nuorempi henkilö.
Kommentit (87)
Nuorena ei edes tiedä, että ei tiedä. Elämänkokemus useimpien kohdalla kasvattaa tietomäärää. Nuorikin voi olla fiksu mutta kokemusta hänellä ei vielä ole. Sama ihminen vanhempana lähes väistämättä tietää ja ymmärtää enemmän. Nuorena moni asia tai ajatus vaikuttaa uudelta ja poikkeukselliselta, vanhempana on jo nähnyt monien asioiden ja ajatuksien noudattavan samaa kaavaa yhä uudelleen ja uudelleen. Nuorena on helpommin musta-valkoinen ajattelu, sama ihminen yleensä vanhempana on huomannut, että asioiden näkeminen musta-valkoisesti on hyvin usein kuin olisi puoliksi sokea. Toki kaikki eivät vanhemmiten muutu ainakaan hyvään suuntaan mutta harva on 20-vuotiaana sama ihminen kuin 40- tai 60-vuotiaana. Toisaalta mm. ikä ja sairaudet alkavat jossain vaiheessa vaikuttaa eivätkä kaikki myöskään pysy mukana maailman muutoksessa, eivät vaikka tietyllä tapaa kaikki on nähty moneen kertaan ihmiskunnan historian aikana, josta siitäkin on yleensä parempi käsitys vanhempana kuin nuorempana mikäli on viitsinyt sivistää itseään. Nuorena luulee olevansa viisas ja uudella tavalla ajatteleva, vanhempana tietää, että ei sittenkään ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, uudet sukupolvet on huomattavasti viisaampia kuin entiset. Mahtava kännykkä on tehnyt heistä ylivertaisen viisaita. Kumartakaamme.
Vierailija kirjoitti:
Koska viisaus ei ole sitä, että muistaa ulkoa muiden kirjoittamaa teoreettista humpuukia.
Mennäänkö yhdessä Anni Sirviön auringonvalo-kurssille?
Vierailija kirjoitti:
Kun aikuistut huomaat että omaat elämänkokemusta ja tietoa mitä ei teinillä tietenkään voi olla. Jotkut eivät tosin ikinä kasva isoiksi. Eg Sanna Marin
On paljon ihmisiä, jotka ovat eläneet omassa pikku kuplassaan samaa toistaen vaikka 60 vuotta. Ja ovat omasta mielestään hirveän "vanhoja ja viisaita", vaikka eivät loppujen lopuksi tiedä yhtään mistään mitään. Varsinkaan eivät kykene ymmärtämään sitä, ettei kaikkien elämä ole samanlaista.
Eletty elämä tuo laajaa kokemusta ja sen avulla syntynyttä tietoa. Ehkä siksi.
Mutta nuorilla on vastaavasti raikkaita, täysin uudenlaisia ja yllättäviä näkökulmia suhteessa vanhempiin ihmisiin, johtuen juuri siitä että elävät eri vaiheesta tätä maailmaa.
Molempien kannattaisi kuunnella toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus teini-ikäisyyteen tai nuoreen aikuisuuteen liittyy ehdottomuutta ja oikeassa olemisen vakuuttuneisuutta. Tämä karisee kokemuksen myötä kun tajutaan, että maailma on oletettua monimutkaisempi. Tämä on hieman sellainen tabu-asia, josta ei aikuisena voi oikein sanoa mitään, sillä se ei mene vielä perille (tai suututaan tästä verisesti). Toisaalta eipä ne kaikki aikuisetkaan ole tästä ehdottomuudestaan päässeet. Jos puhutaan sellaisesta pelkästä älykkyydestä ja analysointikyvystä, kaikissa ikäluokissa on kaikenlaista älykästä ja vähemmän älykästä. Esimerkiksi matemaattisesti hyvin älykäs kymmenenvuotias voisi päihittää minut helposti laskutehtävissä tai shakissa. Eipä tässä ikäni auta mitään, vaikka olen jo puolivuosisataa elänyt. Sen sijaan tunnepuolen kypsyyteni ja elämänkokemukseni ovat erittäin todennäköisesti tuoneet minulle viisautta enemmän kuin hänelle. Ehkä, ei välttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ei edes tiedä, että ei tiedä. Elämänkokemus useimpien kohdalla kasvattaa tietomäärää. Nuorikin voi olla fiksu mutta kokemusta hänellä ei vielä ole. Sama ihminen vanhempana lähes väistämättä tietää ja ymmärtää enemmän. Nuorena moni asia tai ajatus vaikuttaa uudelta ja poikkeukselliselta, vanhempana on jo nähnyt monien asioiden ja ajatuksien noudattavan samaa kaavaa yhä uudelleen ja uudelleen. Nuorena on helpommin musta-valkoinen ajattelu, sama ihminen yleensä vanhempana on huomannut, että asioiden näkeminen musta-valkoisesti on hyvin usein kuin olisi puoliksi sokea. Toki kaikki eivät vanhemmiten muutu ainakaan hyvään suuntaan mutta harva on 20-vuotiaana sama ihminen kuin 40- tai 60-vuotiaana. Toisaalta mm. ikä ja sairaudet alkavat jossain vaiheessa vaikuttaa eivätkä kaikki myöskään pysy mukana maailman muutoksessa, eivät vaikka tietyllä tapaa kaikki on nähty moneen kertaan ihmiskunnan historian aikana, josta siitäkin on yleensä paremp
Lisään vielä, että vaikka aloituksessa sanottiin, että on turha verrata itseensä nuorempana (tästä olen jossain määrin samaa mieltä), tämä on toistuva kaava jonka lähes jokainen tulee huomaamaan. Vertailu onkin enemmän, että nyt nuori tulee olemaan vanhempana viisaampi. Siksi hänen ajatuksensa nyt eivät usein ole painoarvoltaan samoja kuin hänen ajatuksensa muutaman vuosikymmenen kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aikuistut huomaat että omaat elämänkokemusta ja tietoa mitä ei teinillä tietenkään voi olla. Jotkut eivät tosin ikinä kasva isoiksi. Eg Sanna Marin
On paljon ihmisiä, jotka ovat eläneet omassa pikku kuplassaan samaa toistaen vaikka 60 vuotta. Ja ovat omasta mielestään hirveän "vanhoja ja viisaita", vaikka eivät loppujen lopuksi tiedä yhtään mistään mitään. Varsinkaan eivät kykene ymmärtämään sitä, ettei kaikkien elämä ole samanlaista.
Niin, pelkkä ikä ei juurikaan kokemusta kerrytä. Kokemusta tuovat kokemukset, ja 50-vuotias on usein ehtinyt kerätä niitä enemmän kuin 15-vuotias. Suppea elämänpiiri tutuissa, samoissa ympyröissä ei tietenkään tuota samanlaista ymmärrystä kuin päinvastainen elämä. Harvalla nuorella on kuitenkaan ollut mahdollisuutta nähdä vähänkään laajemmin maailmaa tai elämää. He itse tulevat olemaan 20 vuoden päästä samaa mieltä. Silloin kun heillä on vertailupohjaa omasta takaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun aikuistut huomaat että omaat elämänkokemusta ja tietoa mitä ei teinillä tietenkään voi olla. Jotkut eivät tosin ikinä kasva isoiksi. Eg Sanna Marin
Eg Marin -hullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuntuu siltä, että vuodesta toiseen ns. nuorempi väki kuvittelee keksineensä pyörän, tulen ja sähkön ja olevansa ensimmäisiä niin tehneitä?
Antaa todella tyhmän kuvan heistä.
Miksi vanhempi väki narisee, halveksuu ja aliarvioi aina samalla tavalla?
Sukupolvet vaihtuvat, "sanoitus " ei.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ei edes tiedä, että ei tiedä. Elämänkokemus useimpien kohdalla kasvattaa tietomäärää. Nuorikin voi olla fiksu mutta kokemusta hänellä ei vielä ole. Sama ihminen vanhempana lähes väistämättä tietää ja ymmärtää enemmän. Nuorena moni asia tai ajatus vaikuttaa uudelta ja poikkeukselliselta, vanhempana on jo nähnyt monien asioiden ja ajatuksien noudattavan samaa kaavaa yhä uudelleen ja uudelleen. Nuorena on helpommin musta-valkoinen ajattelu, sama ihminen yleensä vanhempana on huomannut, että asioiden näkeminen musta-valkoisesti on hyvin usein kuin olisi puoliksi sokea. Toki kaikki eivät vanhemmiten muutu ainakaan hyvään suuntaan mutta harva on 20-vuotiaana sama ihminen kuin 40- tai 60-vuotiaana. Toisaalta mm. ikä ja sairaudet alkavat jossain vaiheessa vaikuttaa eivätkä kaikki myöskään pysy mukana maailman muutoksessa, eivät vaikka tietyllä tapaa kaikki on nähty moneen kertaan ihmiskunnan historian aikana, josta siitäkin on yleensä paremp
Kyllä minä nuorena tiesin luulevani. En luullut tietäväni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aikuistut huomaat että omaat elämänkokemusta ja tietoa mitä ei teinillä tietenkään voi olla. Jotkut eivät tosin ikinä kasva isoiksi. Eg Sanna Marin
Mitenköhän veikkaisin että ex-pääministeri on kerryttänyt sitä elämänkokemusta enemmän kuin perus mamma.
Erilaista kokemusta. Yksilön kokemus on erilainen jopa samassa perheessä ja samassa tilanteessa olleina.
Mm.resistenssi kasvaa kokemuksien myötä, jolloin uusia kokemuksia osaa suhteuttaa paremmin. Nuorella ei kokemuksia ole vielä kehittynyt. Heillä voi kuitenkin olla erilaisia kokemuksia kuin eri sukupolvella samanikäisenä.
Toivon kuitenkin, ettei Sannan lapsuudessa ollut koskaan samanlaista väkivaltaa kuin omassani (kokemus sekin, vaikka av mamma).
Sinä, minä ja joku toinen, jopa sisarukset, kokevat samat tilanteet ja muistot eri tavoin. Jopa keskinäiset suhteet ovat erilaisia. Turha niitä on jossitella, mutta aikuisiällä hyvä keskustella niin oppii suhteuttamaan kokemuksiaan. Viisautta... viisautta toivottavasti on kertynyt, mutta älykkyys tuskin enää kehittyy tässä iässä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aikuistut huomaat että omaat elämänkokemusta ja tietoa mitä ei teinillä tietenkään voi olla. Jotkut eivät tosin ikinä kasva isoiksi. Eg Sanna Marin
On paljon ihmisiä, jotka ovat eläneet omassa pikku kuplassaan samaa toistaen vaikka 60 vuotta. Ja ovat omasta mielestään hirveän "vanhoja ja viisaita", vaikka eivät loppujen lopuksi tiedä yhtään mistään mitään. Varsinkaan eivät kykene ymmärtämään sitä, ettei kaikkien elämä ole samanlaista.
Niin, pelkkä ikä ei juurikaan kokemusta kerrytä. Kokemusta tuovat kokemukset, ja 50-vuotias on usein ehtinyt kerätä niitä enemmän kuin 15-vuotias. Suppea elämänpiiri tutuissa, samoissa ympyröissä ei tietenkään tuota samanlaista ymmärrystä kuin päinvastainen elämä. Harvalla nuorella on kuitenkaan ollut mahdollisuutta nähdä vähänkään laajem
Ei kaikilla nuorilla ole suppeaa elämänpiiriä ja tuttuja, samoja ympyröitä. Todellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämän kokemus on laadullinen kysymys, ei määrällinen. Ei koko ikänsä korvessa omassa kuplassaan elänyt umpimielinen ihminen ole elämänkokeneempi kuin pari kolmekymppinen joka on muuttanut monta kertaa, matkustellut, harrastanut, opiskellut ja ollut paljon eri ihmisten kanssa tekemisissä.
En ole itse kumpikaan, vaan siinä välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aikuistut huomaat että omaat elämänkokemusta ja tietoa mitä ei teinillä tietenkään voi olla. Jotkut eivät tosin ikinä kasva isoiksi. Eg Sanna Marin
Mitenköhän veikkaisin että ex-pääministeri on kerryttänyt sitä elämänkokemusta enemmän kuin perus mamma.
Ainakin kansainvälinen työ. Itse asun uölomailla ja asunut pitkään, ja olen kyllä selkeästi huomannut miten valtavasti laajentaa maailmankuvaa ja nä kemyksiä kuin se, että nyhjöttää perusmammana pienen pienissä kuvioissa. Ei riitä että olet käynyt Barcelonassa tai Tukholmassa, se ei vastaa mitenkään sitä että olisit asunut vieraassa maassa, työskennellyt niissä olosuhteissa. Elänyt näiden ihmisten keskellä arkea ja juhlaa. Ei vastaa sitä että esim. juuri Sanna Marin työkseen tapaa korkeassa asemassa olevia ihmisiä maailmalla. Perusmamma näkee telkkarista Petteri Orpon ja kadulla jonkun Käärijän ja on onnensa kukkuloilla.
Itse en työkseni tapaa noita henkilöitä enkä mitään vastaavaa mitä Sanna Marin, enkä sellaisessa työssä varmasti pärjäisikään. Se vaatii tietämystä ja ominaisuuksia mitä minulla ei ole. Olen kuitenkin näitten kolmenkymmenen vuoden aikana täällä missä asun laajentanut maailmankuvaani valtavasti ja huomaan sen kun käyn Suomessa. Tuttava- ystävä- sekä työkaveripiiriini kuuluu näin äkkiä laskien ainakin 18 eri kansalaisuutta edustavaa ihmistä. Kaikki koulutettuja ja fiksuja ja kaikilta oppinut paljon uutta mitä en olisi koskaan tullut ajatelleeksikaan jos olisin nyhjöttänyt jossain Helsingissä.
Tulin tänne nuorena, ja kyllä vain elämänkokemus on kasvanut huimasti ja ymmärrys. Viisaudeksi voi sanoa sitäkin että oppiminen suhtautumaan erilaisiin ihmisiin on kasvanut ja ymmärrys että koko maailma ei ole se oma nurkka maailman laidalla ja kaikki muut vääriä ja jotenkin pelottavia.
Niin että kyllä se vaan elämänkokemus opettaa, pienemmässäkin mittakaavassa se on varmaa. Ja kyllä, minäkin olen mamma mutta en perus-sellainen. Lapseni ovat saaneet kokemuksia joita ilman olisivat jääneet ilman täällä asumista, ystäviä ja kielitaitoa. Elämänkokemus on heilläkin jo kasvanut ja kasvaa koko ajan.
Siis suomalaisilta ei tämä henkilö ole oppinut mitään, mutta ulkomaalaisilta paljon.
Joskus kyllä tuntuu, että opitaan asioita, joille ei kuitenkaan ole mitään käyttöä. Kyllä minä ainakin koko elämäni Suomessa asuneena tiedän ja ymmärrän, että koko maailma ei ole se oma nurkka maailman laidalla, sori nyt vaan. En pelkää muunmaalaisia enkä koe hetä vääriksi, vaikka en ole kaikkia maailman kansallisuuksia tavannutkaan.
Kirjoituksestasi henkii ylimielisyys ja se ei ole sinulle eduksi.
Maailmassa on paljon monenlaista viisautta, myös kotimaassa. Tietenkin kokemus opettaa, niin se tekee kaikkien kohdalla, mutta ei kaikki kokemus ole niin tarpeellistakaan eikä niin opettavaistakaan. Niin saa tietenkin ajatella, jos haluaa. Sitäpaitsi kukaan ei elä yli äyräittensä ja jokainen hetki on kokemus.
Voisitko muuten näin maailmalla katsomuksiasi laajentaneena selvittää tarkemmin, kuka ja minkälainen on perusmamma? Käytit sitä sanaa ilmeisesti olettaen, että itse olet jotain muuta. En usko, olet ihan tavallinen perusihminen sinäkin, mutta selvitä nyt asia tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Eletty elämä tuo laajaa kokemusta ja sen avulla syntynyttä tietoa. Ehkä siksi.
Mutta nuorilla on vastaavasti raikkaita, täysin uudenlaisia ja yllättäviä näkökulmia suhteessa vanhempiin ihmisiin, johtuen juuri siitä että elävät eri vaiheesta tätä maailmaa.
Molempien kannattaisi kuunnella toisiaan.
Niinpä, joissakin tapauksissa. Mutta ei kaikkia nuorten juttuja kannata kuunnella ja niistä mitään oppia, kun ei niillä tiedoilla mitään tee. Niinhän ne nuoretkin ajattelee, ettei tarvitse vanhojen tietoja ja taitoja. Se pätee toisinkinpäin. Kaikki uusi ei ole aina itse asiassa edes uuttakaan.
Kaikki ne tietosi ja kokemuksesi loppujen lopuksi menee kanssasi hautaan. Eikä kaikki kokemuksiaan voi toisille siirtää. Vaikka miten hienon jutun olisit joskus jossain kokenut, se jää vain sinun kokemukseksesi.
Sellainen ihminen joka vielä vanhana kuvittelee liikoja itsensään, vähättelee toisia ja katsoo toisia ihmisiä alaspäin, ei ole viisas.
Jokainen voi oppia jokaiselta jotakin, ja kukaan ei tiedä kaikkea. Jos vanha ihminen ei suurista ikänumeroistaan huolimatta ole oppinut sitä, että se nuori ihminen voi tietää jotain mitä hän ei tiedä, niin tyhmäksi on jäänyt vanhus.
Vierailija kirjoitti:
Siis suomalaisilta ei tämä henkilö ole oppinut mitään, mutta ulkomaalaisilta paljon.
Joskus kyllä tuntuu, että opitaan asioita, joille ei kuitenkaan ole mitään käyttöä. Kyllä minä ainakin koko elämäni Suomessa asuneena tiedän ja ymmärrän, että koko maailma ei ole se oma nurkka maailman laidalla, sori nyt vaan. En pelkää muunmaalaisia enkä koe hetä vääriksi, vaikka en ole kaikkia maailman kansallisuuksia tavannutkaan.
Kirjoituksestasi henkii ylimielisyys ja se ei ole sinulle eduksi.
Maailmassa on paljon monenlaista viisautta, myös kotimaassa. Tietenkin kokemus opettaa, niin se tekee kaikkien kohdalla, mutta ei kaikki kokemus ole niin tarpeellistakaan eikä niin opettavaistakaan. Niin saa tietenkin ajatella, jos haluaa. Sitäpaitsi kukaan ei elä yli äyräittensä ja jokainen hetki on kokemus.
Voisitko muuten näin maailmalla katsomuksiasi laajentaneena selvittää tarkemmin, kuka j
Minä en sitä ylimielisyyttä ja henkimistä tuossa huomannut. Ehkäpä projisoit?
No tietenkin kokemus opettaa. Ja jokainen varttuneempi tietää tämän siitä omasta kokemuksesta. Katuminen ei kannata, mutta tällä kokemuksella tekisin monia asioita eri tavalla kuin aikoinaan nuorena tein. Nyt on huomattavan paljon laajempi vinkkeli asioihin ja ymmärrys maailmanmenosta ja muiden ihmisten sielunmaisemasta. Vanhemmat ovat usein paremmin kartalla uhkista ja siitä, mihin mikäkin ratkaisu voi johtaa.
N53