Jos asuu pienessä (26 neliö) yksiössä alkaako se pieni tila ajan myötä ahdistaa?

Olen asunut (yksin siis) 30 neliössä aika kauan eikä ahdista. Riippuu miten täyteen sen sisustaa. Itsellä aika pelkistetty, ei tunnu ahtaalta.

Asuin 30 neliön kokoisessa 9 vuotta. En viihtynyt. Mutta oli siinä omaakin vikaa, olisin voinut sisustaa siitä mieleisen. Nyt oon asunut vuoden 50 neliössä ja en kyllä koskaan haluaisi takas yksiöön. Toki sit jos olis pakko, mut on se aika pieni koppi sellainen.

Minusta tuli hikinen hikikomori reilusti alle puolessa vuodessa. Runkkasin.

Ei ole pieni yksiö 26 neliön.

Asuin yksin 30m2 yksiössä toistakymmentä vuotta, eikä ahdistanut ollenkaan.

Nyt asun yksin 70m2 kolmiossa ja ahdistaa

Mulla 30 ja isoltahan tuo tuntuu. (siis neliötä ja asunto, kaksimieliset possut)

Siellä ei erota yötä ja päivää. Kaksiossa voi sentään siirtyä hämärään makuuhuoneeseen, joka auttaa rauhoittumaan.

Mä asuin 4 vuotta 29 neliön kämpässä yksin ja se ei ahdistanut. Kämpässä oli sellanen hyvä pohja, että eteinen, keittiö-olkkari ja makuutila tuntuivat erillisiltä tiloilta, vaikka ne olikin käytännössä samaa huonetta. Esim. makuutila ns. kulman takana.

Joku putkipötkö-tässä-kaikki-yhdellä silmäyksellä -kämppä vois olla hirvee.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pieni yksiö 26 neliön.

Miten niin? Mulla tuon kokoinen ja 4 m x 4 m oleskeltava tila. Koska kylppäri ja eteinen vie myös tilaa sekä keittiö. Mielestäni pieni 

Asunnon pohjaratkaisu ja huonekorkeus mm. vaikuttaa viihtyvyyteen enemmän kuin neliöt.

Asuin joskus 36 m2 rivitalossa. Ahdistuin heti. Se oli ankea, matala kattoinen ja hämärä koppero.

Asuin 24 neliössä 10 vuotta, nykyään 60 neliötä. Toisinaan kaipaan takaisin pikku kotiin, oli mukana pesä. 

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei erota yötä ja päivää. Kaksiossa voi sentään siirtyä hämärään makuuhuoneeseen, joka auttaa rauhoittumaan.

"verhot" "sälekaihtimet" "pimennysverhot" äärimmäisenä "silmäluomet"

Mua on ahdistanut joskus mutta en tiedä johtuuko siitä että olen koko ajan pitänyt saman harmaan sisustuksen. Pitäisikö muuttaa jotain kun oleskelee koko ajan tässä yhdessä pienessä tilassa... 

Vierailija kirjoitti:

Mä asuin 4 vuotta 29 neliön kämpässä yksin ja se ei ahdistanut. Kämpässä oli sellanen hyvä pohja, että eteinen, keittiö-olkkari ja makuutila tuntuivat erillisiltä tiloilta, vaikka ne olikin käytännössä samaa huonetta. Esim. makuutila ns. kulman takana.

Joku putkipötkö-tässä-kaikki-yhdellä silmäyksellä -kämppä vois olla hirvee.

Nykyään ne yksiöt on putkia, kun on helppo sijoittaa asunnot vierekkäin ja päällekkäin.

Vierailija kirjoitti:

Asuin yksin 30m2 yksiössä toistakymmentä vuotta, eikä ahdistanut ollenkaan.

Nyt asun yksin 70m2 kolmiossa ja ahdistaa

tämä, isommat neliöt pakottaa hankkimaan enemmän tavaraa, jolloin se alkaa ahdistamaan tai liikaa tyhjää tilaakin ahdistaa. Itselläni tällä hetkellä melko iso kaksio, josta toinen huone on oikeastaan turhan iso, siinä tulee just semmonen että onko pakko ostaa joku täytehylly vai asunko "hallissa" olo.

Kyllä 26m2 saa ihan kivaksi sisustettu, max 120 leveä sänky, moni pärjää kyllä 90-100cm leveälläkin. Mukava nojatuoli + rahi tai pieni sohva. Pöytä joka toimii sekä sohvapöytänä että ruokapöytänä. Itse sinkkuna huomannut että syön ruokapöydän ääressä oikeasti joku max pari kertaa vuodessa..eli vähän turhake loppupeleissä. Ikeasta saa nykyisin näitä aasialaissarjoissakin nähtyjä monitoimipöytiä, missä sohvapöydästä saa puolet nostettu ruokapöytä/työpöytäkorkeuteen. Mut joo yksiössä juju on se ettei liikaa rojua, muuten alkaa varmasti ahdistamaan.

Kyllä alkaa. Kaksio on parempi. 

Pieni yksiö on mielestäni 10-20 neliön.

Pitääkö yksiössä vaihtaa usein sisustusta ettei tylsisty?

20, 26 ja 33 neliöisissä asuneena oma kokemuksen oli, että ei ahdista vaikka vietinkin paljon aikaa kotona. Toisaalta ei vieraitakaan käynyt juurikaan eikä ollut kavereiden kanssa mitään illan istujaisia tms, jolloin ahtaus olisi varmaan korostunut.

Palsta-akat harrastaa kirjaston kirjoja ja kutomista, mihin ne tilaa tarvitsee🤣😆