Lue keskustelun säännöt.
5 tuntemaani äitiä, jotka tuntee toisensa, huokailee mulle (lapsettomalle) et voiku joku auttas lasten kanssa. Miksi ne ei auta toisiaan?
09.08.2024 |
Mulla ei oo lapsia, ja niillä kaikilla muilla on eli oletettavasti pitävät lapsista ja osaavat niitä hoitaa? Mikä tää juttu oikeen on? Juhlissa patsastelevat toisilleen täytekakkuja ja sormiruokataitoja, mut sit pidetään etäisyyttä?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et vastannut yhteenkään kysymykseeni, vaan kiillotat omaa sädekehääsi. Et ehkä näe sitä itse, mutta ei ole kovin tervettä kehitystä että vanhempien keskinäistä yhteisöllisyyden puutetta ei pyritä ymmärtämään. Mielestäni se on huolestuttavaa, sinusta selkeästi ei. Kuten tästäkin ketjusta voit lukea, niin moni muukin sitä ihmettelee varsinkin kun ovat itse hoitaneet muiden lapsia samalla kuin omiaan.
Mistä minä tiedän, että eivät puhu toisilleen? No, luulen että voin antaa siitä ainakin sinua paremman arvion, koska minä tunnen heidät.
No olen kyllä nyt todella pahoillani, etten hoksannut tulla tänne teidän "paskotaan äitien päälle" rinkiin. Ymmärsin tämän aivan väärin, eihän tämä mikään keskustelualoitus ollut! Tarkoitushan olikin vain tulla kertomaan, miten kyllä, olet täysin oikeassa. Ei sinun kanssa eri mieltä ollut tarkoitus olla! Keksith
Anteeksi mutta en tästä vastauksesta enää ymmärtänyt yhtään mitään muuta, kuin että hermostuit jostain syystä tosi pahasti. Ehkä kannattaa vetää henkeä hetki.
Oma asenteesi oli ad hominem kommentit, minä olen nuori ja ilkeä ja se kalikka kalahtaa jne. jutut. Kannattaa varmaan arvioida noiden lasien läpi omiakin juttuja ennen kuin palaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen sijaan, että kirjottaisit jotain positiivista alotukseen sä päätät yrjötä sinne pahan olos. Jos sun tarkotus oli tässä ilmaista kuinka paljon parempaa lapseton elämä on niin viestien perusteella kuulostaa siltä, että ap on onnellinen elämäänsä ja sä et. Onnellinen ihminen puhuu positiivisia asioita, onneton negatiivisia.
Eihänkään.
Ap vain ihmettelee miksi lapsellisilta puuttuu keskinäinen toisiaan tukeva yhteisöllisyys nykypäivänä. Tähän on tullut myös selityksiä tässä ketjussa.
T. Ihan joku muu
Kiitos.
ap
En suostuisi hoitamaan heidän lapsiaan lapsettomana. Alkavat olettaa että sua voi aina kysyä lapsenvahdiksi.
Hoidin lapsettomana muiden lapsia ja oli vastavuoroista sillä he myös auttoivat minua kun tarvitsin apua. Ei ollut iso homma leikittää hetki puistossa tms. En koe että olisivat jääneet minulle mitään velkaa sillä tosiaan auttoivat minua aina kun pyysin apua vaikkapa muuttoon.
Nyt minulla on oma lapsi ja hän on sen verran pieni ettei vielä onnistu kaksi saman ikäistä yhtä aikaa. Tai ehkä onnistuisikin? En uskalla testata muiden lapsilla. :) Mutta vähän isompana on kyllä suunnitelmissa etsiä suurin piirtein samanlaiset kasvatusperiaatteet omaavat ja vastavuoroiset ystäväperheet joiden kanssa voidaan hieman vuorotella.
En odota että lapsettomat kaverit jeesaa, mutta lapsettomat tädit ja sedät ja enot ovat kyllä vauvaamme vahtineet.
Olisin kyllä valmis maksamaan palkkaa lapsettomalle jeesaajalle, mutta tuntuisi oudolta ehdottaa tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai eikö tuollainen vastavuoroisuus ole enää muotia?
Omassa nuoruudessani, kun siis olin pikkulasten äiti, oli tosi tavallista että vuorotellen hoidettiin tarvittaessa toistemme lapsia; siinähän kaksi meni samassa kuin yksi, tai neljä samassa kuin kaksi, kun lapset olivat suht. täyspäisiä.
Ennen lapset olivatkin täyspäisiä. Nykyään armoton meteli lapsilla päällä 24/7. Raivarit aivan kaikesta. Toista oli silloin, kun omat ja kavereideni lapset olivat pieniä 1980-luvulla: kenenkään lapset eivät raivaroineet ja metelöineet.
Samaa ihmetellyt. Eikä ole tarvinnut pahoinpidellä lapsia, jotta osasivat olla rääkymättä. Ennen osattiin kasvattaa.
"Eikä o
Koskaan en ole kajonnut lapsiini. Osasin kavattaa ilman pelkokeinoja heidät, eivät olleen meluapinoita kuten nykyään joka toinen.
Lapsesi ovat olleet rauhallisen temperamentin lapsia. He ovat valinneet totella.
Kasvatuksella ja ympäristöllä on paljon pienempi vaikutus lopputulokseen kuin perimällä, luonteella ja persoonalla. Tätä on tutkittu, voin laittaa linkinkin jos kiinnostaa? Ja luonnetta ei kukaan lapselleen valitse. Se voi tulla vaikka yhden sukupolven takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen sijaan, että kirjottaisit jotain positiivista alotukseen sä päätät yrjötä sinne pahan olos. Jos sun tarkotus oli tässä ilmaista kuinka paljon parempaa lapseton elämä on niin viestien perusteella kuulostaa siltä, että ap on onnellinen elämäänsä ja sä et. Onnellinen ihminen puhuu positiivisia asioita, onneton negatiivisia.
Eihänkään.
Ap vain ihmettelee miksi lapsellisilta puuttuu keskinäinen toisiaan tukeva yhteisöllisyys nykypäivänä. Tähän on tullut myös selityksiä tässä ketjussa.
T. Ihan joku muu
Kiitos.
ap
Yhteisöllisyys puuttuu kun ei nykypäivän äiditkään ole siihen oppineet. On mennyt jo pari sukupolvea kun yhteisöllisyyttä vielä oli, eli kerrostalon pihalla "kaikki" vahti kaikkien lapsia, ja joku saattoi käydä sillävälin asioilla ilman lapsia.
No niin ne lasten äidit kuvittelee, että sun pitää hoitaa heidän mukuloita. Mikäli hoidat, niin ota siitä palkkaa kans. Noin minä maksoin palkaa siitä, kun pyysin lapsiani hoitamaan. Sanoin het siinä ottaessani asian esille, että maksan x- summan rahaa per tunti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä harmillista, että yhteisöllisyys on harvinaista nykypäivänä. Olisihan se lastenkin etu jos pääsisivät enemmän kavereiden kanssa touhuamaan ja näkisivät erilaisia koteja ja perheitä lähemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ajat on tosiaan muuttuneet. Hyvä asia on tottakai se, että fyysinen kurittaminen on nykyään täysin kiellettyä.
Luulenpa silti, ettei sitä ennenkään joka kodissa tapahtunut ja eivätkä sitä kaikki ole hyväksyneet. Ei nämä niin näkymättömiä asioita myöskään ole. On vaiettu ja katsottu sivuun, ajateltu ehkä enemmän, että se on jokaisen oma asia mitä toisen kotona tapahtuu. Mielestäni on myös turha kieltää, ettei tätä tapahtuisi tänäkin päivänä.
Minulla ei ole omia lapsia, niin en varmaan saisi edes osallistua tähän keskusteluun. Uskon kumminkin, että hyvin käyttäytyviä lapsia, samoin kuin koiria (Tiedän, että tämä on kielletty vertaus) on mahdollista kasvattaa ilman väkivaltaa.
Jokainen on yksilö ihan pienestä lähtien ja vaatii aikamoista herkkyyttä nähdä, mitkä keinot ovat kunkin kanssa toimivia ja hyviä. Tätä herkkyyttä ei automaattisesti löydy kaikilta, vaikka lapsia olisikin siunaantunut. Kasva
Paitsi laki, niin myös asenteet ovat muuttuneet. Ei tietenkään täysin. Muistelen että edelleen on pieni prosentti aikuisia jotka hyväksyy ruumiillisen kurituksen, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin vaikka kultaisella 80-luvulla.
Suurimman osan pystyy kasvattamaan pehmeillä keinoilla, eihän "kaikki" lapset ole nuppivikaisia vaikka täällä niin kirjoitetaan. Suurin osa nykynuorista on ihan tosi hienosti käyttäytyviä.
Edelleenkään en hyväksy kuritusta. Mutta se on ollut osa lastenkasvatusta (monissa maissa vieläkin) ihan aina, ja vähän veikkaan että ne kaikkein villeimmät on varmasti saaneet osansa kurittamisesta.
Ja kun nyt jatkuvasti kirjoitetaan, miten ennen ei ollut niin "rajattomia" ja kurittomia lapsia, ja nyt on ylivilkkaus ja adhd lisääntyneet jne. En yhtään ihmettelisi, jos se 1980-luvun adhd-poika on pakottanut itsensä istumaan hiljaa ihan vain koska pelkäsi, että saa muuten selkäänsä. Onhan se mahdollista. Että adhd:ta on aina ollut, mutta ennen nekin lapset käyttäytyivät "sattuneesta syystä" hieman paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Suurimman osan pystyy kasvattamaan pehmeillä keinoilla, "
Kuulostipa väärältä, en tarkoita että osa tarvitsee sitten kovia keinoja. Mutta tarvitsee nykyään esim lääkkeitä. Adhd- mieliala- tai käytöshäiriöön määrätään lääkkeitä, joka luokalla on tällaisia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä harmillista, että yhteisöllisyys on harvinaista nykypäivänä. Olisihan se lastenkin etu jos pääsisivät enemmän kavereiden kanssa touhuamaan ja näkisivät erilaisia koteja ja perheitä lähemmin.
Anteeksi, mistä syystä alapeukut? Ei sen mulle sinänsä niin väliä, pikkusen heräs kiinnostus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo. Naapurin poikamies iski lapsellisen naisen, ties kuin monta.
Olin lauantaina takapihalla, niin huuteli parvekkeelta että "tuon nuo lapset sulle hoitoon, kun sä oot ammattilainen" Kiekaisin takaisin että et kyllä tuo, mullon vappa. Olin päiväkodissa hommissa.
Kehtasikin!
tuttua , vieraana häissäkin olisi pitänyt alkaa vetää jotain leikkejä lapsille
Sanonpa mummoni sanoin: Siihrn ne ensin hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
Tarkoitti kyllä avioliittoa mutta sopii täydellisesti tähänkin.
Itselläni ei minkäänsortin parisuhdetta avioliitosta puhumattakaan eikä pentuja sen enempää. Eikä tule.
Vapauttani en vaihda. Kallein asia elämässäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanonpa mummoni sanoin: Siihrn ne ensin hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
Tarkoitti kyllä avioliittoa mutta sopii täydellisesti tähänkin.
Itselläni ei minkäänsortin parisuhdetta avioliitosta puhumattakaan eikä pentuja sen enempää. Eikä tule.
Vapauttani en vaihda. Kallein asia elämässäni.
Hyvin sanottu mummolta!
Tämä. Toisen kodin kunnioitus pitäisi olla jonkinlainen itsestään selvyys, tämä kuuluisi opettaa myös lapsille pienestä pitäen.
Ja kyllä, aikuisella kuuluisi olla kotonaan käskyvalta myös kylässä oleviin lapsiin, jos omat vanhemmat eivät ole mukana tai eivät huolehdi lastensa käytöksestä. Voipi olla, ettei tämä oikein sovi nykypäivänä kaikkien ajattelutapaan, mutta on ainut keino saada asiat toimimaan. Vaatii toki yhteisymmärryksen aikuisten välillä perus pelisäännöistä.