5 tuntemaani äitiä, jotka tuntee toisensa, huokailee mulle (lapsettomalle) et voiku joku auttas lasten kanssa. Miksi ne ei auta toisiaan?
Mulla ei oo lapsia, ja niillä kaikilla muilla on eli oletettavasti pitävät lapsista ja osaavat niitä hoitaa? Mikä tää juttu oikeen on? Juhlissa patsastelevat toisilleen täytekakkuja ja sormiruokataitoja, mut sit pidetään etäisyyttä?
Kommentit (75)
En todellakaan ota kenenkään muun lasta hoidettavaksi.
Ai eikö tuollainen vastavuoroisuus ole enää muotia?
Omassa nuoruudessani, kun siis olin pikkulasten äiti, oli tosi tavallista että vuorotellen hoidettiin tarvittaessa toistemme lapsia; siinähän kaksi meni samassa kuin yksi, tai neljä samassa kuin kaksi, kun lapset olivat suht. täyspäisiä.
Nämä huokailijat ovat niitä, joilla on vilkkaita tai muuten raskaita lapsia. En jaksa hoitaa heitä omieni lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Ai eikö tuollainen vastavuoroisuus ole enää muotia?
Omassa nuoruudessani, kun siis olin pikkulasten äiti, oli tosi tavallista että vuorotellen hoidettiin tarvittaessa toistemme lapsia; siinähän kaksi meni samassa kuin yksi, tai neljä samassa kuin kaksi, kun lapset olivat suht. täyspäisiä.
Ei ole muotia. Ajattelen omaa jaksamistani. Ei minulla mitään velvollisuutta hoitaa muiden lapsia.
Ei
omani hoidan
monien lapsista en tykkää
Sitten saavat selvitä omillaan.
Kun omat lapseni olivat pieniä, oli meillä parin kaverin kanssa hyvin toimiva vastavuoroisuussysteemi. Kaverin muksu meille = omillekin muksuille kivaa ja minullekin vaihtelua ja useimmiten helpompaa, kun lapset viihtyivät keskenään. Ja sitten sama toisinpäin ja taas lapsilla kivaa ja elinikäiset ystävyyssuhteet.
Koska yrittävät vihjailla että sinun pitäisi tarjoutua auliisti kaitsemaan jälkikasvuaan aina kun tarvitsevat ja jopa kaikkia kerralla. Ilmaista hoitajaa ovat vailla.
Mä tykkään vain omasta lapsesta. En hoida muiden lapsia. Hankkikoot hoitajan jostakin firmasta.
Joo. Naapurin poikamies iski lapsellisen naisen, ties kuin monta.
Olin lauantaina takapihalla, niin huuteli parvekkeelta että "tuon nuo lapset sulle hoitoon, kun sä oot ammattilainen" Kiekaisin takaisin että et kyllä tuo, mullon vappa. Olin päiväkodissa hommissa.
Kehtasikin!
Ihan samalla tavalla se lapseton tuskin jaksaa muiden lapsia, kun ei ole omaakaan hankkinut.
Maksullisia lastenhotajia on olemassa, käyttäkää niitä. Esim 4h kerho, Mannerheimin latensuojeluliitto ym ym voi kysyä hoitoapua.
Vierailija kirjoitti:
Ai eikö tuollainen vastavuoroisuus ole enää muotia?
Omassa nuoruudessani, kun siis olin pikkulasten äiti, oli tosi tavallista että vuorotellen hoidettiin tarvittaessa toistemme lapsia; siinähän kaksi meni samassa kuin yksi, tai neljä samassa kuin kaksi, kun lapset olivat suht. täyspäisiä.<<Mulla meni tosin niin että ystävien lapset milläkin tekosyyllä oli kotini päiväkodin jälkeen yö uli arkenakin.Kävin kyllä työssä koko ajan ja 2 lapsen yksinhuoltajana, Koskaan ei ollut toisinpäin.Yrtivät samaa viellä kun saivat lapsen lapsia työntää mulle,Sanoin riitää ihan omat lapsen lapseni.Niin ne sit katosi elämästäni sihen hyvät ystävät,
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan ota kenenkään muun lasta hoidettavaksi.
Mutta lapsen isoäitien, kummin ja lapsettoman ystäväsi pitäisi kuitenkin ottaa sinun lapsesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan ota kenenkään muun lasta hoidettavaksi.
Mutta lapsen isoäitien, kummin ja lapsettoman ystäväsi pitäisi kuitenkin ottaa sinun lapsesi?
Missä niin on sanottu? Moni jaksaa hoitaa lapsensa yhdessä puolison kanssa tai jopa yksin.
Ihmisistä tulee kusipäitä oman lapsen myötä. Lapsen tulon myötä kaikki valjastetaan palvelijoiksi ja toisten elämillä ei ole enää mitään merktiystä. Suosittelen melkeinpä ottamaan reippaasti etäisyyttä kaikkiin, jotka saavat lapsen, jos ei ole itsellä aikomus jakaantua lähitulevaisuudessa
Vierailija kirjoitti:
Ihmisistä tulee kusipäitä oman lapsen myötä. Lapsen tulon myötä kaikki valjastetaan palvelijoiksi ja toisten elämillä ei ole enää mitään merktiystä. Suosittelen melkeinpä ottamaan reippaasti etäisyyttä kaikkiin, jotka saavat lapsen, jos ei ole itsellä aikomus jakaantua lähitulevaisuudessa
Ei vaan moni hoitaa lapsensa yhdessä puolison kanssa. Ei kenelläkään ole velvollisuutta hoitaa muiden lapsia, vaikka olisi omia.
ei kukaan normaali ihminen halua hoitaa toisten rääkyviä ja räkäisiä kauhukakaroita.
ainoastaan joku pedofiili voisi suostua niitä hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisistä tulee kusipäitä oman lapsen myötä. Lapsen tulon myötä kaikki valjastetaan palvelijoiksi ja toisten elämillä ei ole enää mitään merktiystä. Suosittelen melkeinpä ottamaan reippaasti etäisyyttä kaikkiin, jotka saavat lapsen, jos ei ole itsellä aikomus jakaantua lähitulevaisuudessa
Ei vaan moni hoitaa lapsensa yhdessä puolison kanssa. Ei kenelläkään ole velvollisuutta hoitaa muiden lapsia, vaikka olisi omia.
Itse autan mielelläni ystävää hoitamalla hänen lastaan silloin tällöin, ja toisaalta vastavuoroisesti hän auttaa minua tarvittaessa. Kyse ei ole velvollisuudesta vaan ennemminkin yhteisöllisyydestä ja molemminpuolisesta hyödystä.
Tälläkin palstalla on paljon äiti-ihmisiä ja puhutaan väsymyksestä, jaksamisesta. Jos minulla on mahdollisuus auttaa toista niin teen sen tosi mielelläni, kun omat voimavarani riittävät.
Vierailija kirjoitti:
Ai eikö tuollainen vastavuoroisuus ole enää muotia?
Omassa nuoruudessani, kun siis olin pikkulasten äiti, oli tosi tavallista että vuorotellen hoidettiin tarvittaessa toistemme lapsia; siinähän kaksi meni samassa kuin yksi, tai neljä samassa kuin kaksi, kun lapset olivat suht. täyspäisiä.
Viimeinen lause kertoo kaiken.
Tämänpäivän lapset ovat liian usein rajattomia, hemmoteltuja ja erittäin vaikeita lumihiutaleita, joten kukaan ei halua vieraita lapsia enää omien sekaan.
Ennen osattiin käyttäytyä paremmin. Nykyään vanhemmat, opettajat ja kaikki muutkin ovat lasten henkilökuntaa.
Koska silloin pitäisi ottaa lisää lapsia hoidettavaksi ja se on rankempaa, kuin olla omien lasten kanssa 24/7. Meille on muutama tuttavaperhe vihjaillut sellaisesta järjestelystä, että vuorotellen hoidettaisiin toistemme lapsia. Ei kiitos. En kyllä ole pyytänytkään koskaan keneltäkään apua.