Mounjaro laihdutuslääke kokemuksia

Kuulumisia pitkästä aikaa:

Aloitin Mounjaron kesäkuun loppupuolella. Tavoitteena pudottaa 17 kg. Nyt on 13.6 kg kevyempi olo ja olemus, jäljellä siis 4.4 kg. 

Annos on 3.75 mg, jota olen nyt käyttänyt 5 viikkoa eli siihen saakka menin 2.5 mg aloitusannoksella. Pieni annos nosto, koska painon putoaminen jumiutui useammaksi viikoksi. Toki se on tavallista ja näin 1-2 viikkoa matkan varrella on välillä käynytkin. Myös + viikkoja on koettu.

Alussa paino putosi nopeaa vauhtia, nyt pudotus on 100-400 g viikossa ja se on ihan hyvä. 

Suurempia negatiivisia sivuvaikutuksia tällä annostuksella ei ole ollut, paitsi ummetus ja siihen auttaa kuivatut luumut. Aloituksen ja annosnoston jälkeen vähän pahoinvoinnin tunnetta ja päänsärkyä, mutta vedenjuominen auttoi jälkimmäiseen.

Oman muuttuneen ulkonäön kanssa on tekemistä. En hahmoita yhtään sitä, että painoa on pudonnut, vaikka se painonpudotuksena kiloissa näkyy. Vaatteet toki ovat muuttuneet suuriksi (paitsi ne pieneksi aikoinaan jääneet) ja vaateostoksilla on pitänyt käydä.  Onko muilla samaa "ongelmaa"?

Mukavaa alkavaa vuotta 2026 kaikille

T. Pätkis. Edelleen lyhyt, mutta kevyempi 🙂

Jouluviikon saldo oli minulla -0,6kg. Söin rennosti aaton ja joulupäivän, kun sukuloimme vaivalla laitetuilla jouluaterioilla. Sitten kun palattiin kotiin niin söin herkkuja, mutta kohtuudella. Ajatuksella, että tässä on monta päivää aikaa herkutella. Uuden vuoden jälkeen sitten siirrytään reippaasta herkuista proteiiniin. Harrastin myös kuntosalia, juoksua ja joogaa jouluviikolla. 

Olen tyytyväinen. Olisin ollut tyytyväinen mihin tahansa kun paino ei nouse. Minulla ei paino ole noussut millään viikolla lääkkeen aloituksen jälkeen, joten kovasti toivoin sen jatkuvan. Minulla on menossa viikko 30 lääkkeen käyttäjänä. Painoni on pudonnut 26kg lääkkeen avulla ja 33kg korkeimmasta painostani. Oman jännityksen jouluviikkooni toi se, että saavutin tavoitepainoni. Nyt alkaa se vaikeampi painon tasaus vaihe. 

Talitintti

Vierailija kirjoitti:

Jouluviikon saldo oli minulla -0,6kg. Söin rennosti aaton ja joulupäivän, kun sukuloimme vaivalla laitetuilla jouluaterioilla. Sitten kun palattiin kotiin niin söin herkkuja, mutta kohtuudella. Ajatuksella, että tässä on monta päivää aikaa herkutella. Uuden vuoden jälkeen sitten siirrytään reippaasta herkuista proteiiniin. Harrastin myös kuntosalia, juoksua ja joogaa jouluviikolla. 

Olen tyytyväinen. Olisin ollut tyytyväinen mihin tahansa kun paino ei nouse. Minulla ei paino ole noussut millään viikolla lääkkeen aloituksen jälkeen, joten kovasti toivoin sen jatkuvan. Minulla on menossa viikko 30 lääkkeen käyttäjänä. Painoni on pudonnut 26kg lääkkeen avulla ja 33kg korkeimmasta painostani. Oman jännityksen jouluviikkooni toi se, että saavutin tavoitepainoni. Nyt alkaa se vaikeampi painon tasaus vaihe. 

Talitintti

Mahtavaa, jos pääsit joulusta miinusmerkkisellä viikolla. Minäkin itseasiassa pääsin -1kg, joka on aikalailla ennätys tämän 6viikon pistoshoidon aikana. Mutta tähän vaikutti melkein kilon katoaminen heti alkuviikosta viikon jumin jälkeen. Joulun pyhinä nousi muutaman sata grammaa ja vkl laski vähän enemmän. 

Onnea tavoitepainon saavuttamisesta! Mielenkiinnolla jään odottamaan kokemuksiasi tasausvaiheesta.

Minä en kokenut joulun aikaa ahdistavana. Ehkä tämä on alkuhuumaa vielä. Yritin kieltäytyä makeista herkuista parhaani mukaan, mutta muuten söin kaikkea toki paljon maltillisemmin kuin yleensä. 
Tämä tuntui olevan muidenkin joulunjuhlioden kaava, ruokaa jäi älyttömästi yli ja aamulla heitettiin loput jouluruoat roskikseen kun tähän asti vielä ollaan rääpitty vaihtelevasti.

Tuo biologinen optimipaino on mielenkiintoinen ajatus. Tietysti sitä toivoo, että itsellä tuo olisi lähellä tavoitepainoa..

Toi tavoitepaino onkin minulle ristiriitainen juttu. Mulla on edelleen vähän huono omatunto lääkkeen käytöstä, huijariolo. Mulla oli alkuun bmi piirua vaille 28. Ja oma ajatus on, että pitäisihän tästä itsekurilla selvitä, mutta kun ei. Kaikkea kokeiltu ja suunta vaan oli jatkuvasti ylöspäin ja keskittyen vyötärölle. Ja kolesteroli ja verenpaine korkeat.

Tavoite paino sitten- tekisi mieli tavoitella painoa ennen lapsia (bmi22). Mutta jotenkin se tuntuu väärältä, niinkuin en olisi sitä ansainnut vaan pitäisi tyytyä siihen, että saa BMIn normaalipainon puolelle.

Ehkä vaiheistan tämän. Ensin normaali BMI (toivottavasti tammikuun loppuun mennessä). Sitten BMI 23. Ja siitä vielä mahdollisesti tuohon omaan ideaalitavoitteeseen BMI 22. 

Hauskaa tässä matkassa on, että siinä missä kiloja on lähtenyt vasta vajaa viisi on senttejä vyötäröltä kadonnut enemmän. Ja kasvoista näkee, että jotain on tapahtunut. Vaatekaapin kanssa ei vielä mitään ongelmaa. Olen itsepintaisesti ostamut samoja kokoja, jotka ovat vaan enenevissä määrin puristaneet..

Ap:lle onnittelut vuoden merkkipaalusta! Voi kun me muutkin onnistuttaisiin noin loistavasti!

Mounjaroa on nyt mennyt 2,5 mg viikkoannoksella elokuun puolestavälistä lähtien. Olin joulua edeltävän kuukauden Afrikassa, ja palasin suoraan yltäkylläiseen ja varsin perinteiseen joulupöytään. 

Reissussa syöminen on vähän mitä sattuu, ja alkoholiakin kuluu. 

Vaa'alle en päässyt, ja jännitin tämän aamun ensimmäistä punnitusta kuuteen viikkoon. Oletin painon nouseen, mutta mukava yllätys oli, että selvisin reissusta ja joulusta siten, että painoa oli edelleen lähtenyt kilo. Nyt erotus lähtöpainoon on lähes 13 kg.

Suomessa rasvattomia ja proteiinipitoisia aineksia on helppo löytää, mutta afrikkalaisessa ruokakaupassa se on vähän haastavampaa:). Esimerkiksi rasvatonta tonnikalaa tai maitorahkaa ei tunnettu. Kanamunia ja kasviksia saa onneksi kaikkialta.

Kynästä lähtee tulevana perjantaina viimeiset tipat, ja nyt pitäisi päättää, jatkanko lääkitystä. Painon ei tarvitsisi enää laskea; BMI on nyt 23,2. Ostan todennäköisesti kynän kuitenkin varastoon siltä varalta, että paino lähtee nousuun.

Ei tämä pudotus olisi minulta millään onnistunut ilman lääkkeen apua. Tästä ketjusta on ollut myös paljon tukea.

a&a

Ap on kyllä huikea esimerkki siitä, miten lääkkeen jälkeenkin ilman lääkettä voi onnistua pitämään painonsa. Toki hän nyt on vielä laihtunut lisää. Aina pelotellaan, että lihot vaan takaisin kilosi yms. No, se nyt ei ole kyllä mikään syy olla yrittämättä edes. Itse tunnen itseni ja tosiaan jatkan lääkitystä tavoitteen jälkeenkin, jos ei tule lääketieteellistä syytä lopettaa tai tietoa, että lääke on tuhoisa elimistölle. Tuhoisampi kuin ylipaino siis. 

Mulla tosiaan on turnausväsymystä ja se paras vaikutuskin lääkkeestä on jo mennyt pois. Tai sitten olen tottunut tähän olotilaan ja siksi ei ole sitä ruokahaluttomuutta sillä tavoin kuin ekoina kuukausina. Mutta mielestäni olen suhteellisen maltillinen edelleen. Tänään päätin viiden maissa syötyäni kolme kanansiipeä (rasvaisia siipiä!), etten enää syö tänään mitään. Eihän tuollaiset tee koskaa hyvää, mutta 3kpl on mielestäni oikein sopuisa määrä tilanteeseen nähden. Aiemmin olisin syönyt ainakin 10. Söinpä kuitenkin kasan porkkanatikkuja vielä tuossa parisen tuntia sitten dipaten niitä runsaasti sinihomejuustodippiin. Oikein kaivoin niitä sinihomejuuston kappaleita sieltä mukaan. No, ei pahin mahdollinen rikos, mutta aika hanakasti meni kyllä alas. 

Itselläni nämä lomat on hankalia. Kesäloma meni, koska oli niin alkuhuumaa ja päälle lääkkeen vaikutus oli todella tuntuva nykyiseen nähden. Yritän nyt keskittyä siihen, että syön järjellä ja en liho sentään lomalla. Joulu nyt oli ja meni, mutta jos saan sen tasattua ennen töihinpaluuta, niin se riittää. Työviikkoina on paljon helpompaa. Lähden kahvin voimalla töihin, syön salaatin tai kevyen lounaan kanttiinissa lounaaksi ja sitten kello onkin jo 16 tai sitä luokkaa. Tämä on sitä opettelua samalla. Jatkossakin on lomia ja elämää, jolloin pitää osata järkeistää syömistään niin, ettei liho vaan saa pysymään painon tasaisena. Tärkeintä on oppia, että arjessa pitää osata sanoa "ei". Olen miettinyt, että itselleni sopisi pätkäpaasto. Tavallaan olen pätkäpaastonnut tämän koko ajan Mounjarolla paitsi kahvin kanssa menee maitoa. Muuten syömiset jää kyllä helposti siihen 8 tunnin sisään. 

Tänään aamulla oli hiukan jo laskenut paino. Nyt tänään 78,2kg. 

Kuukauden lukemat:

28.11.: 78,6

5.12. 77,8

12.12. 77,7

19.12. 77,9

26.12. 78,8

Että todellakin on "tasaillut". Käytännössä siis saldo kuukaudessa on 400g tällä hetkellä. Marraskuussa lähti sentään kolmisen kiloa. Mutta tältä pohjalta ponnistetaan uuteen nousuun. Annos on tällä hetkellä 6,25mg. En millään haluaisi nostaa 7,5mg, mutta pitää miettiä pistos kerrallaan. 

Ja tosi hieno lukea teidän muiden kokemuksia! 

Kymppikeiju 

Meni joulu vihkoon. Oikeastaan terveellinen muistutus siitä, ettei mikään ole muuttunut, vaan kroppa on se sama vanha, joka jouluisin saa lisää massaa. Meillä ei edes ollut mitenkään paljon ruokaa. Kaksi piparipakettia ja 2 konvehtirasiaa yhteensä koko perheelle, ja molemmista on vielä jäljellä. Yksi viinipullo koko jouluksi, ja itse tehtyä täysomenamehupohjaista glögiä ilman sokeria. Meillä ei olla koskaan syöty perinteistä suolaista jouluruokaa, vaan aina terveellisemmin ja laadukkaamin. Silti tulos +1.0. Onneksi on lääkitys ja toive siitä, että tammikuussa pääsee taas normaaliin. Mietin jo, että olisi pitänyt nostaa annostusta jouluksi. Tai pitäisikö nostaa annostusta nyt? Torstai on piikkipäivä, mutta 5 mg kynä pitäisi hakea apteekista ennen pyhiä. En kyllä ymmärrä, miten voin syödä vielä vähemmän kuin mitä jo syön. Tämä epäreiluuden tunne on niin tuttu. Ei oikein lämmitä se, että esivanhemmat selvisivät nälkävuosista.

Kaikesta huolimatta mukavaa vuodenvaihdetta ja tsemppiä kaikille. Jos joltakulta irtoaa jotain viisasta, niin olisin kiitollinen.

mm

Ihminen taitaa verrata syömäänsä jouluruokamäärää edellisen joulun määrään huomioimatta sitä, että kehon massa on voinut keventyä paljon joulujen välillä. Perinteinen suomalainen jouluruoka on juurespohjaisena kevyttä, jos laatikoihin ja joulupuuroon ei käytetä tolkuttomasti kermaa ja voita. Kehon massan vähentyessä vähentää kaikista tehokkaimmin energiaa vähentämällä rasvan määrää. Ihminen pärjää hengissä ja terveenä kahdella ruokalusikallisella rypsiöljyä vuorokaudessa, mikäli hän syö normaalirasvaista kalaa kolmella aterialla viikossa. 

Jos ja kun joulun- ja uudenvuodenvietosta on tullut plussaa, sitä ehtii kyllä laimentamaan juhlasuman jälkeen. Kannattaa keskittyä sekä riittävään proteiinin- ja kuidunsaantiin. Kauraa kehutaan luonnon omaksi Ozempiciksi ja kauralese on verrattain mautonta ainetta, jota voi lisätä kahdeksan ruokalusikallista päivän mittaan ruokiin. Se lisää kylläisyydentunnetta ja auttaa hyviä maitohappobakteereita kolonisoimaan suoliston. Siinä on proteiinia 18 grammaa sadassa grammassa. Monissa purkkipuuroresepteissä neuvotaan yhdistämään kaurahiutaleita ja maustamatonta jugurttia. Jos ei ole purkkipuuron ystävä, on varmaan helpotus tietää, että suolisto saa samat hyödyt jo sillä että sekoittaa kaksi ruokalusikallista maustamatonta jugurttia tai piimää ruokalusikalliseen kauraleseitä. 

Painolla on tapana elää välillä omaan tahtiinsa ja sen vuoksi ei kannata heittäytyä liikaa epätoivoon päivän lukeman perusteella. Kannattaa tehdä pitkän aikavälin seurantaa. Kaikenlainen stressi, myös painostressi, on myrkkyä hoikistumista ajatellen. Sen vuoksi hötkyilettämyys on hyve. 

mm, jossain määrin olen samoissa tunnelmissa. Onhan tämä turhauttavaa. Nyt olen jo yrittänyt olla kireämpi ja tänään 78,1kg. Eli vieläkään en ole päässyt edes 19.12. painoon. Alimmillaan oli 12.12. Ei se ajatus, että "okei, paino vähän pomppasi, mutta eiköhän se muutamassa päivässä lähde" kyllä toimi nyt. Syöt enemmän -> +1-2kg ja sen jälkeen syöt vähemmän -> 100g/pv pois. Jotenkin sitä ajattelee, että kun söi enemmän kuin piti ja paino nousi, niin se tasaantuu muutamassa päivässä. Enkä minäkään myönnä sentään syöneeni lähellekään niitä määriä kuin söin aiemmin jouluna. Mukana voi toki olla myös jumitusta. Sehän yleensä tulee ennemmin tai myöhemmin. Minulla ei niitä jumeja oli juurikaan 9kk:n aikana ollut. 

Annostuksen nostamisessa miettisin, että vaivaako nälkä eli naposteletko tällä hetkellä kaikkea pientä. Jos oikeasti nälkä pysyy kurissa, niin sitten en nostaisi. Tosin en itse elä oppieni mukaan, vaan olen aina nostanut annosta, kun on tullut turhautumishetki.  Mutta jos tuntuu, että haluat oikeasti lyödä ruokahalua köniin, niin voithan nostaa vaikka viikoksi välillä vauhditukseksi ja palata viikon päästä alempaan takaisin, jos homma lähtee käyntiin ja saat siitä buustin jatkaa ensi vuonna. 

Kymppikeiju

Vierailija kirjoitti:

Mites muilla mounjaron käyttäjillä meni joulun syömiset? 

Sain sappikivikohtauksen alkupalapöydän mädistä ja smetanasta. Olen saanut edellisen kerran sappikivikohtauksen noin 22 vuotta sitten. 

Joo, kiitos - noin siinä varmaan kävi: eli se unohtui, että koska massaa on lähtenyt, niin pienempikin ylimäärä ruokaa tekee vaikutuksen. Tämä oli oikeastaan terveellinen muistutus siitä, ettei voi hetkeksikään herpaantua, jos aikoo pysyä hoikistuneena. Kiitos myös Kymppikeiju. Kyllä se nälkä pysyy kurissa eli en varmaan tarvitse sitä vahvempaa annosta.

mm

Vierailija kirjoitti:

Tuo biologinen optimipaino on mielenkiintoinen ajatus. Tietysti sitä toivoo, että itsellä tuo olisi lähellä tavoitepainoa..

Toi tavoitepaino onkin minulle ristiriitainen juttu. Mulla on edelleen vähän huono omatunto lääkkeen käytöstä, huijariolo. Mulla oli alkuun bmi piirua vaille 28. Ja oma ajatus on, että pitäisihän tästä itsekurilla selvitä, mutta kun ei. Kaikkea kokeiltu ja suunta vaan oli jatkuvasti ylöspäin ja keskittyen vyötärölle. Ja kolesteroli ja verenpaine korkeat.

Tavoite paino sitten- tekisi mieli tavoitella painoa ennen lapsia (bmi22). Mutta jotenkin se tuntuu väärältä, niinkuin en olisi sitä ansainnut vaan pitäisi tyytyä siihen, että saa BMIn normaalipainon puolelle.

Yllä olevaan tekstiin vastaukseksi:

 

Tavoitepaino on meille jokaiselle herkkä ja henkilökohtainen asia. Se herättää paljon tunteita. Kun tavoitepaino on turvallisesti normaalipainon sisällä niin sen tavoittelusta tuskin on vaaraa, jos ei lähtötilanteessa ole kovin lihaksikas henkilö ja yhdistää painonpudotukseen lihaskuntoharjoittelun ja riittävän ravinnon, jotta välttää sen, että paino ei putoa lihasmassasta. 

Itse ajattelen tavoitepainoa myös siitä näkökulmasta, että minulla on takana jojolaihdutusta. Nyt olisi erityisen tärkeää oppia ylläpitämään saavutetut painonpudotustulokset ja päästä eroon laihdutuskierteestä. Rauhoittaa elo ja syöminen. Siksi asetin tavoitepainon normaalipainon sisällä niin, ettei minulle tulisi hetken päästä tarvetta pudottaa vielä muutamaa kiloa. Paino varmasti vaihtelee, mutta haluan kovasti eroon siitä tunteesta, että minun pitäisi laihduttaa vielä vähän. Tämä on tietysti toive, mutta ainakin nyt tavoitepainon saavutettuani olo on rauhallisen tyytyväinen. Tällä hetkellä tavoitteet kropan suhteen liittyvät lähinnä kehonkoostumuksen muutoksiin eli kiinteytymiseen ja kunnon kohottamiseen. Painon en toivo enää laskevan. Toivon painon tasaantuvan, jotta voisin saavuttaa pysyvämmän biologisen painon. 

Ja ehkä vielä sellainen huomio, että kun haaveilemme vuosien takaisista painolukemista niin kyllä minun vartaloni ja kehonkoostumukseni näin 45v on erinäköinen kuin vaikka samassa painossa 30v. Että vaikka lääkkeen avulla paino putoaa niin ihan mounjaro ei vielä nuorenna. Silti olen oikein tyytyväinen vartalooni ja olotila, se on kuin nuorella. 

Talitintti

Hyvää Uutta Vuotta! 

Daalia tässä pitkästä aikaa! Viimeksi kirjoittelin, kun paino junnas melki sen parisen kuukautta. 

Sain monia hyviä neuvoja, joita monia lähdin toteuttamaan,joten vaikea on sanoa mikä lopulta auttoi, että paino lähti jälkeen putoamaan. 

Syömisiä en varsinaisesti muuttanut, mutta nosti ensin 3,75mg ja 3viikon jälkeen 5mg:n annokseen. Lopetin Yazion käytön. Aloin käymään joka aamu puntarilla. Olen käynyt hierojalla pari kertaa kuukauden aikana. 

Nyt on 7,5kk Mounjaron käyttöä takana ja pudotusta yhteensä 18kg. Olen todella tyytyväinen. 

Toivon kaikille tsemppiä ja sinnikkyyttä tällä matkalla. 

-Daalia-

Hei AP, oletko huomannut että lääkkeen lopetuksen myötä ruokahalu olisi tullut valtavana takaisin? 

Vierailija kirjoitti:

Hei AP, oletko huomannut että lääkkeen lopetuksen myötä ruokahalu olisi tullut valtavana takaisin? 

Et ole varmaan lukenut ketjua aloitusta pitemmälle? En ole AP, mutta vastaan, koska itse olen lukenut koko ketjun alusta tähän päivään (koska en ole Mounjaron käyttäjä, en ole kommentoinut tähän aiemmin, mutta seurannut kyllä). Eli sen perusteella, mitä olen lukenut, vastaus on selkeä "ei".

Hei, kirjoitinkin tänne tänään melkoisen sepustuksen, mutta se on näköjään poistunut. Mutta liittyen kysymykseen mahdollisesta valtavasta ruokahalusta lääkkeen lopettamisen jälkeen tulikin jo edellisessä viestissä vastaus. Mukava huomata, että täällä on myös aktiivisia ketjun seuraajia. Aika ihanaa. Eli juuri noin - ei ole tullut mitään "nälkävelka"-kokemusta ja paino on pysynyt hyvin lääkkeen lopettamisen jälkeenkin.

Daalia - hieno kuulla sinusta. Tuo kahden kuukauden jumi ja sen selättäminen osoittaa kyllä hyvää sitoutumista. Painonhallintaprojekteissa tulee eittämättä pysähdyksiä ja sen ohittaakseen kannattaa tehdä jotain muutoksia. Jokaisella ne muutokset on erilaisia ja jokainen on oman projektinsa paras asiantuntija eli kehoaan kannattaa kuunnella ja toimia sen mukaan.

Uuden vuoden aikaan oli melkoista menoaja tapahtumia toisensa perään ja kaikki huipentui melkoiseen efter dagen päivään aurajuusto pizzoineen ymv. Nyt huomasin selkeästi mitä tarkoittaa, kun puhutaan nesteiden kertymisestä. Toissa aamuna kasvot oli turvoksissa, sormukset jumissa jne. Puntarinkin näytti enemmän ja olo oli melkoisen tukala. No, tilanne oli tasaantunut tähän aamuun mennessä  ja lo taas tavallinen. Siitä tulikin mieleen, ettei nämä nestejutut ole lihomista ja sitten kun on jo painonhallinta vaiheessa, niin tasautuminen tapahtuu vielä nopeammin kuin painonpudotus vaiheessa.  Erityistsempit Kymppikeijulle ja mm:lle, mukavia kirjoituksia.

-AP

Hei kaikki ja mukavaa alkanutta vuotta!

Paljon on tapahtunut ja paljon on täällä teille muillekin! Onnittelut heille, joille joulu ei tuonut lisäkiloja ja tsemppirutistukset niille, joille joulu toi painon kanssa haasteita. Paljon tuttuja tunteita ja kokemuksia oli kirjoituksissanne.

Itsellä joulu toi positiivisena sen, että paino tippui niin että BMI on nyt alle 30! Eli en ole enää lihava! Jee!! Toki jouluhan tätä ei itsessään tehnyt, vaan pääsin tavoitteeseen joulusta huolimatta. Oletin, että saavutan sen vasta tammikuun puolella, mutta niin vain lukema tuli uudenvuoden aattona.  Normaalipainoon on vielä 16 kg matkaa, eli todella paljon. Takana siis 29 kg pudotettuja kiloja.

Joulu toi siis saavutuksen, mutta myös nosti pintaan ruuan ajattelun, jota ei ole oikeastaan ollut ollenkaan lääkkeen aikana. Olin päättänyt, että nautin joulusta ilman ruuasta murehtimista, ainoastaan niin että lisää en mene ottamaan, ja se onnistui. Mutta suklaan syöminen ja muu napostelu teki sen, että syöminen jäi päälle. Olihan tämä hyvä opetus, että suhde ruokaan ei ole todellakaan vakaalla maaperällä, eli pitää olla yhä tosi tarkkana, toisaalta taas harmittaa, että miksi lähdin löysäämään, kun kerta syömisen kanssa on ongelmia. On taas oma tsemppauksensa päästä siihen, että ruoka ei ole kokoajan mielessä.

Olen käynyt tätä matkaa vain yksin, (paitsi te!) ainoastaan mies tietää että minulla on joku lääke käytössä. Siksi olenkin paininut tämän "salailun" kanssa ja tuskaillut, että mitä voin ja haluan kyselijöille kertoa ja olen saanut teiltäkin aiheeseen tukea. Välillä silti tunnen oloni aika yksinäiseksi, kun en pääse joitain asioita tutulle ihmiselle suoraan tilittämään. Vaikka te kanssalaihduttajat olette olleet tällä matkalla kultaakin kalliimpia, niin välillä on vaikea avata kuinka suurelta joku vastoinkäyminen tuntuu, ja suuressa mittakaavassa ongelma onkin oikeasti tosi pieni, mitä joku tuttava/sukulainen on kommentoinut. Ja tämähän ei sinänsä liity laihduttamiseen vaan siihen että olen persoonana yliherkkä ja murehdin muiden sanomisia, ja nyt en voi näistä sanoa kun olen päättänyt salata lääkkeen käytön.

Viimeisimpänä on jäänyt kaivelemaan erään sukulaisen käytös välipäivinä muistotilaisuudessa. Olin juuri saattanut hauraan isäni istumaan ja olin menossa itsekin istumaan, kun eräs sukulainen ryntäsi toiselta puolen salia ja aggressiiviseen tapaan alkoi tenttaamaan miten olen onnistunut laihduttamaan. Yritin vastailla epämääräisesti, miten olen tässä reilun puolen vuoden aikana vastannut vastaaviin kysymyksiin. Jotenkin vastaukseni ei kelvannut kun hän vaan jatkoi "mutta missä sä käyt kuntoilemassa???" Tässähän ei lopulta ole kyse laihduttamisesta vaan sukulaiseni törpöstä käytöksestä. Mutta ihmetyttää mikä saa ihmisen ryntäämään heti tenttaamaan laihdutuksesta, tuonhan olisi voinut ohimennen kysyä muutaman tunnin tilaisuuden aikana jossain muussakin kohtaa, jos kerta on pakko jotain kysyä. Ja miksi ongelma oli se, missä käyn kuntoilemassa, ei kai kukaan oleta että olen saanut pudotettua näin paljon painoa jollain tietyllä liikuntamuodolla. Omituinen ja häiritsevä juttu, ja eniten tässä harmittaa oikeasti vaan se, että miksi jotkut ihmiset ovat niin huonokäytöksisiä.

Samassa tilaisuudessa kuulin, että laihtumistani oli pohdittu enemmänkin selkäni takana. Onneksi positiivisen ihmettelevään sävyyn, että miten olen niin kiinteytynyt, mutta mieluiten olisin niin että kukaan ei huomaa. Jos apuna ei olisi ollut lääkettä, niin todennäköisesti olisin nauttinut tästä huomiosta. En tosin tiedä varmaksi, kun en ikinä saanut tällaista tulosta ilman lääkettä.

-Pehmis

Piti vielä lisätä, että Patrik Borgilta ja Milla Rosengård-Bärlundilta on ilmestynyt kirja Laihdu uusin keinoin ja siinä sivutaan myös laihdutuslääkkeiden käyttöä. En ole kirjassa vielä kovin pitkällä, mutta odotan kirjasta uusia oivalluksia tälle vuodelle.

-Pehmis

Täältä tsemppi- ja onnitteluviesti Pehmikselle - loistava menestys tähän asti ja tsemppiä lopuille kiloille! Onpa sinulla typeriä sukulaisia. Pitäisi kenen tahansa tajuta, että tuollaista ei saisi tehdä, ja varsinkaan tuollaisessa tilaisuudessa. Minulla oli karmea paniikki, mitä sukulaiset sanovat, kun näen heitä lomilla (ihan tavallisesti, eikä edes missään erikoistilanteessa) ja valmistauduin kaikkeen etukäteen. Mutta onneksi kukaan ei sanonut mitään ja sain olla rauhassa. Tuollainen tenttaaminen olisi järkyttänyt minut perinpohjaisesti, ei ihme että jäi kaivelemaan. Ylipäänsä nykypäivänä on paras, ettei sano mitään kenenkään ulkonäöstä tai vaatetuksesta, ellei ole sellainen henkilö, jonka kanssa aihetta on ennenkin koluttu.

Se muuten vielä - tuossa taisi olla ylempänä vähän samantyylinen ajatus jollain - että olisi jotenkin huonompi laihdutus, kun on lääkkeellä. Tästä sanon, että mielestäni ei ole. Ainakaan minulla ei olisi edes mahdollista ilman lääkettä. Olen tästä aiemmin täällä purkanut pari kertaa, niin en nyt enää sano siitä muuta kuin että ainakin minun kokemuksellani laihduttamisista ensimmäiset pari kertaa paino lähti putoamaan, mutta mitä useamman kerran jojosi, niin sitä vaikeammaksi tuli, ja lopulta jopa laihduttamisen ajatteleminen lihotti. Eli ainakin minä olen ikionnellinen, että vihdoin on tällainen lääke, joka antaa minulle ne pari suolistohormonia, jotka minulta ilmiselvästi puuttuvat - ja tätä samaa mieltä on lääkärinikin. Eli onnittelut vielä onnistumisesta!

mm

Kiitos mm ymmärtävistä sanoistasi! Pohdinkin sitten kyseisen muistotilaisuuden jälkeen, että onkohan jo kaikki "pahimmat" ihmiset kohdattu, sillä tämä taisi olla se vaikein joukko joita kohdata muodonmuutoksen jälkeen. Onpa hyvä, että omat sukulaisesti ymmärsivät käyttäytyä noin korrektisti, meitä on niin moneen junaan.

Huomasinpa tässä eilen uuden muutoksen ulkonäöstä. Itsellä tosiaan on nahka aika hyvin pysynyt matkassa, mutta eilen huomasin että reiteen on tullut sellaista tyhjää. Myös takapuoli on kadonnut, mutta sitä sellaista pussittavaa nahkaa ei ole kuin reiden sisäpuolella. Reidessä se suurin rasvakertymä itsellä olikin, että siksi vatsanahka on varmasti kuroutunut paremmin mukana.  En tiedä auttaako siihen mikään vai pitääkö vaan hyväksyä roikkuva nahka. Olen 45 vuotias, joten tässä kohtaa ei ehkä ole toiveita että ikä jotenkin auttaisi.

Onko kukaan huomannut makumieltymyksissä muutoksia? Itse en ole pitänyt ikinä puolukoista ja suolakurkusta. Nyt syön aamupuuron aina puolukoiden ja raejuuston kanssa ja metsäretken eväsleivässä voi ihan hyvin olla suolakurkkua. Tämä on hauska ja yllättävä muutos, enkä keksi muuta syytä kuin lääkitys, kun mikään muu ei ole kyllä muuttunut.

-Pehmis

Pehmis. Suunnilleen samoilla mennään ja onnea sinullekin! On tämä kova työ ollut, vaikka lääke onkin tukenut todella hienolla tavalla. Itselläni paino jämähti siihen BMI alle 30 ja ihan käsittämätön jumi käynnissä. Tavoitteeseen vielä matkaa se 12-13kg. Olen ollut sen 77,8kg jo 5.12. ja eilen sitten 77,6kg. Tässä välissä kävi kilon tai pari ylempänä ja nyt pari viikkoa on oltu tuolla 77,x. Joulu toki sekoitti kropan, mutta kyllä tässä jumitustakin on mukana. Luulin, että hiukan runsaampi syöminen välissä auttaisi siinä, että laihtuminen lähtee taas käyntiin. Ei kyllä siltä tunnu. Yritän katsella niitä kiloja, jotka on takana ja miettiä, että oikeasti olen 9,5kk ollut tällä ja siinä ajassa melkein 37kg on huikea tulos. Silti tämä rasittaa psyykeä. Tavoite ensi kesäloma alkaa karata pian, jos paino ei ala liikkua. Olen yrittänyt miettiä sitäkin, että olenko syönyt enemmän ja ehkä hieman enemmän on tullut naposteltua tai olen ollut vähemmän tarkka siitä, mitä tungen suusta sisään. Toisaalta en mielestäni syö mitenkään hirveän paljoa. Ainoa selkeä muutos on ollut liikunta. Luulen, että pääsyy jumitukseen on siinä. Minähän kävelin reippaasti useamman kävelylenkin viikossa, mutta nyt on joulusta asti jäänyt väliin. En vaan kestä tuota pakkasta ja en halua kiusata itseäni kävelyillä, jos pakkasta on -15. Nenäkin jäätyy...

Toinen on, että ummetus on lisääntynyt todella paljon ja aloin jo eilen pelätä, että onko tullut se suolilama, josta lääkäri varoitti harvinaisena sivuoireena. Sehän on hengenvaarallinen pitkittyessään, mutta kyllä sen kuulemma tuntee ihan vatsakipuina sitten jo ennen kuin henki lähtee. Kolme päivää meni niin, ettei mitään tullut ulos. Lääkärin ohjeen mukaan otin sitten laksatiivia (ellei se auta, niin sitten kuulemma sairaalaan) ja nyt olen sitten juossut tänään vessassa useamman kerran. Että ei vielä olla lamassa, mutta tukossa olen. Pitää nyt ryhdistäytyä sen Visibilin suhteen ja muistaa ottaa sitä kahdesti päivässä. 

Kymppikeiju