Mounjaro laihdutuslääke kokemuksia

Eilen oli toisen pistoksen aika ja aamupaino oli 114.5kg eli 2.5kg vähemmän, kun alotus paino. Tämä motivoi kyllä hirveästi jatkamaan tätä projektia!

-pallomasi

Olen hieman jo huolissani tuosta painonlaskusta. Sinänsä onhan se kiva, että paino hutisee alaspäin edelleen 9 viikon jälkeen, mutta jotenkin pelkään, että tässä mennään yli. Yritän syödä runsaasti proteiinia, mutta toki syöminen on niukkaa kokonaisuudessaan ja päiväkalorit jää kovin alas. Hyvä, että tulee se matka tähän väliin, niin tulee tankattua vähän enemmän. Kuitenkin terveellinen pudotustahti on max. 1kg/vko alun pöhöjen jälkeen.

Tänään siis punnitus ja paino 100,5kg eli 1,9kg taas viikossa. Kokonaispudotus tasan 14kg/9 viikkoa. Sinänsä reilussa kahdessa kuukaudessa 14kg ei ole tolkuton määrä ja monella tiukalla dieetillä mennään ylikin, mutta kun on tuota ikää jo. Laskuhan ehti jo hidastua, mutta kun kaksi viikkoa sitten nostin annoksen 3,75mg, niin vauhti kiihtyi uudestaan. Eihän se lääke kuitenkaan nähdäkseni painoa laske vaan se vaikutus ruokahaluun vai laskeeko lääke jo itsestään muutenkin? En ole kyllä nostamassa annosta toviin. 

Tonnikeiju

Eilen pistin neljännen annoksen 2,5mg ja paino on kyllä lähtenyt putoamaan, mutta hyvin hitaasti.

Eli kiloja ei ole karissut kuin puolitoista kolmessa viikossa, mutta senttejä on vyötäröltä kadonnut kymmenen. Eli ilmeisesti suolisto voi paremmin Mounjaron kanssa.

Saan myös energiapiikkejä, vaikka yleensä olen aina väsynyt ollut jo vuosia. Tämä lääkityskin väsyttää, mutta ilmeisesti insuliiniresistenssi on väistymässä, kun kuluneen kolmen viikon aikana olen saanut enemmän tehtyä kuin puoleen vuoteen. 

Ruokavaliota olen muuttanut ja aloin siis pitää ruokapäiväkirjaa heti alussa. Mielitekoja on jonkin verran, mutta niitä on helpompi vastustaa lääkkeen kanssa kuin ilman sitä.

Liikun sen 10000 päivittäistä askeltani ja liikuntaa en ole lisännyt, kun olen vielä kuntoutumassa selän loukkaantumisesta kevättalvella. Lääkkeellä tuntuu olevan selkeä vaikutus myös kipujen intensiteettiä madaltaessaan. 

Eli monta hyvää asiaa on tullut, vaikka itse paino ei ole vielä kovasti pudonnutkaan.

Tsemppiä kaikille!

t. Lyyli Pyylevä

Nostin eilen annoksen 5 mg, lääkärin ohjeistuksen mukaan. Paino on nyt 78, eli 3 kiloa on tultu aloituksesta alas. Olin valmistautunut annosnoston myötä taas sivuoireisiin, mutta ainakin toistaiseksi olo on ihan hyvä. Ajattelin nyt jatkaa tällä vitosella toistaiseksi, ja katsoa miten homma etenee. CL

Hain juuri ensimmäisen kynäni 2,5mg. Vitsit, että jänskättää aloittaa. Hyvällä tavalla kyllä, koska tätä halusin itse ja toin lääkärille esille. Jännitin myös apteekissa käyntiä, että mitähän ne kommentoi ja pitääkö mounjaro kuiskata ja kuuleeko joku ja ja, sellaista ihmeellistä muiden mielipiteistä välittämistä.. Mutta aivan todella asiallinen ja lämmin farmaseuttihan siellä oli vastassa ja kaikki meni oikein hyvin. Painoindeksi mulla noin 32 ja tavoitteena alle 25! Huh, nyt lähden pyörittelemään kynää ja olipa hyvä löytää (jo joku aika sitten) tämä keskustelu.

-Smultron85

Minä pyysin apteekissa:" Laitetaan sitä läskinlähdetyslääkettä!" 

Lääkäriltä nolotti pyytää reseptiä kyllä, mutta apteekissa ei enää nolottanut.

Tsemppiä sinulle 🙂

t. Lyyli Pyylevä 

Ei mua nolottanut kumpikaan lääkäri tai apteekki, mutta toki olen sen verran vanha ja parkkiintunut, etten arastele enää oikein mitään. Lääkärin tilasin ihan lihavuushoitoon erikoistuneen, niin olihan tuo asia selvä jo valmiiksi. Ja fiksuna ja asiaan erikoistuneena ihmisenä ei aloittanut mitään selitystä painonhallinnasta, mutta proteiinista puhuttiin pitkään. Toki tiesin asian valmiiksi, mutta antoi ihan ideoita maustamiseen yms. 

Sehän se yksi ärsytys on valmiiksi, kun lääkäri aloittaa selittämään ylipainoiselle perusasioita ihan kuin se painonhallinta olisi ongelmallista sen takia, ettei tiedä näitä ruokavalio-/liikuntajuttuja. Siitähän on viime vuosina ollut uutisissakin, että edelleen jotkut lääkärit alkaa selittämään ylipainoiselle asioita kuin kyse olisi tiedonpuutteesta. Todellisuudessa painonsa kanssa kamppailevat ovat pääosin paljon paremmin kärryillä ruokavalioasioista yms. kuin ne, jotka ei ole koskaan painonsa kanssa olleet ongelmissa. 

Oletteko huomanneet lääkkeen hinnassa mitään sykliä miten se on tullut alaspäin? En tiedä päivittyykö hinta 1. päivänä vai arkipäivänä mutta nyt ei ollut hinta tullut alaspäin ainakaan vielä.

Minä olen käyttänyt helmikuusta asti ja tällä välin ei hinnassa ole ollut kehitystä alaspäin oikeastaan ollenkaan. Korkeintaan jotain euron, parin luokkaa. Torstaina sain reseptin 10mg kynän. Tuon ostan seuraavana ja otan 5mg annoksia. Näin pääsee sinne noin 200e/kk kustannuksiin. Jääkaapissa on vielä 5mg kynän jämät jotka yritän sieltä veivata väkisin ensi viikon piikkipäivänä. En ole vielä yrittänyt niitä jäännöksiä kertaakaan käyttää. Uuden kynän loputtua kokeilen palata takaisin 2,5mg annokseen koska se toimi yhtä hyvin kuin tämä 5mg. Ohjeen mukaan vain nousin suoraan vitoseen.

S1988

Mä olen käyttänyt joulukuusta asti ja ainoastaan 2,5mg kynässä on hinta pudonnut kaikki muut hinnat on samoja kuin joulukuussa

Joku tuossa aiemmin kertoi, että lisäsi liikuntaa ja paino ei pudonnut. Minulla liikunta aina kerää nestettä lihaksiin ja mitä kovempi treeni niin paino saattaa heilahtaa jopa ylöspäin. Tiedän kuitenkin, että paino tulee sitten hieman perästä vauhdikkaammin alas. 

Minulla paino kävi 81,3kg, mutta nousi viime viikonlopun jälkeen (kosteat juhlat) 82,1kg. En kuitenkaan ollut huolissani, kun tiesin sen olevan myös nestettä. Nyt en ole käynyr vielä vaaalla 5 päivään, mutta uskon suunnan olevan alaspäin. 

 

Minuakin vähän ärsyttää kun kukaan ei ole kommentoinut mitään koskien painon putoamistani, mutta toisaalta olen iloinen, ettei kenenkään painoa tai ulkonäköä enää kommentoida. Ristiriitaista :D 

Tervetuloa kaikki uudet joukkoon ja tsemppiä painonpudotukseen :)

terkuin: Kehokuntoon25

Onko muuten lääke vaikuttanut muilla positiivisesti mielialaan? Minulla erään traumaattisen kokemuksen jälkeen puhkesi ahdistushäiriö. Minulla ei ole ollut yhtään ahdistuskohtausta Mounjaron aloituksen jälkeen. Tuntuu, että elämä on aika ihanaa nyt :)

On vaikuttanut positiivisesti mielialaan. Lääkkeen vai painonpudotuksen vaikutusta vai molempien. Se, että jaksaa touhuta kaikenlaista vaikuttaa itsellä eniten.

S1988

Mulla vaikuttaa positiivisesti mielialaan tällä hetkellä eniten se, että nyt minulla on vihdoin toivoa. Olen vuosikausia tuskaillut ja ollut epätoivoinen, kun keho ei ole reagoinut mihinkään, ei terveelliseen ruokavalioon eikä treenaamiseen. Olin jo ajatellut, että syy ei selviä koskaan, enkä tule ikinä pääsemään tavoitteisiini. Nyt uskon, että se on mahdollista, ja se motivoi myös treenaamaan, kun tuloksia voi vihdoin alkaa tulla.

Minulla oli kauhea yö ja en meinannut saada unta sen jälkeen kun heräsin pahoinvointiin ja kylmään hikeen. Unohdin kirjata eiliset ruoat päivällä ruokapäiväkirjaani. Yöllä tajusin, että paha olo johtuu reippaasta kalorivajeesta ja etenkin elektrolyyttien puutteesta.

Onneksi pidän kotona aina elektrolyyttijauhetta annospusseissa mahatautien varalla. Nyt sekoitin ja join elekrolyyttijuoman. Sen lisäksi otin alunperin migreenin aiheuttamaan pahoinvointiin määrätyn pahoinvointilääkkeen. Sitten menin takaisin maate.

Onneksi sain unta. Aamulla sitten tein puuroannokseni ja söin sen kanssa keitetyn kananmunan, jonka päälle ripottelin Pan-suolaa. Olo oli täysin erilainen kuin viime yönä.

On tämä ihan huikea olo nyt. Kiloja on vaikka kuinka jäljellä, mutta se melkein 15kg pois tuntuu joka tavalla. Samalla olen lisännyt kävelyä. Tähän asti käytin vain koiraa ulkona ja se on sellaista lunkimista pysähdellen jatkuvasti. Nyt teen erikseen kävelylenkin vähintään joka toinen päivä. Olin niin rapakunnossa, että 10min normaalitahtista, suht reipasta kävelyä tuntui jo riittävältä. Nyt menee 30min jo mukavasti. Ehkä pidempäänkin jaksaisin, mutta yritän olla maltillinen. Toissa päivänä kaupungilla piti kävellä noin kilometrin matka ja se meni keveän reippaasti lenkkareissa, eikä tuntunut missään. Olen ihan oikeasti ollut järkyttävän huonossa kunnossa. Eihän tämä nyt mikään trialthon-kunto ole vieläkään, mutta se -14,5kg ja kävelyn lisääminen on keventänyt askelta todella paljon.

Lauantaina siivosin ekan kerran kaapista väljäksi jääneitä vaatteita kuten housuja pois ja muutenkin katselin, että mitäs täältä löytyy. Minulla on tajuton vaatevarasto edelleen, vaikka jätesäkillinen lähti. Olen ollut kuitenkin pienempi ja ostanut tavoitevaatteita takavuosina. Tavoitteen saavuttamisen sijasta olenkin vaan lihonut lisää. Sanotaanko, että nykyisillä vaatteilla menee vielä varmaan se toiset 15kg. Sitten alkaa kaikki olla liian isoja. 

Tonnikeiju

Te, jotka olette nostaneet annosta tuntemusten mukaan, niin mitkä asiat teillä ovat vaikuttaneet päätökseen nostaa annosta? Tällä viikolla ollut pari haastavaa päivää makeanhimon suhteen ja mietin et onko lääkkeen teho laimentumas vai hormoonit siinä vaiheessa... Aloitus oli maltillinen 1,25mg ja nyt 3 kertaa pistänyt tämän, eli mietin 2,5mg siirtymistä... Toisaalta kahdessakin viikossa tippunut kivasti, melkein 4kg.

-Daalia-

Kiitos tsempeistä! Oli aika jännittävää myös pistää eka pistos ja ihan turhaa sekin oli. Olin ajatellut, että pistän reiteen, mutta jänistin siitä ja pistin mahaan. Olin lukenut, että mahasta tulisi pahimmat kuvotukset ja pahoinvoinnit, ja siksi suunnittelin reittä. Oletteko huomanneet piston sijainnilla eroavaisuuksia olossa?

Laitoin itse tosiaan illalla ekan pistokseni ja jo seuraavana aamuna oli fiilis, että ei tartte syödä kaikkea aikomaani vaan laitoin jämät myöhempää syömistä varten kaappiin. Tapa mulla on ollut syödä lautanen tyhjäksi ja silleen, että enhän mää nyt voi kahta haukkua jättää syömättä, että ihan tyhmää heittää pois tai ei jaksa nähdä vaivaa laittaa niin vähää jääkaappiin takas. Eilen myös päivällistä syödessä tuntui, että pystyypä syömään paljon ja otin lisääkin, kun oli nälkä. Mietin heti, että nytkö se aloitusannos jo menetti tehonsa, mutta sittenpä illalla, kun lapselta jäi iltapalaleivästä pikku pala ja vanhoilla tottumuksilla mietin, että mää syön sen tuosta pois kuleksimasta omana iltapalanani. Mutta kun otin siitä haukun, niin tuli vaan olo, että ei mun tartte syödä sitä ja en edes halua iltapalaa. Luin toki, että miltä ihmisistä on tuntunut lääkkeen kanssa ja ns. tältäkö normaalisti syöminen tuntuu, mutta eihän tätä voinut kuvitellakaan. Pakko vielä lisätä, että kirjaan ainakin nyt alkuun syömiset Yazioon ja ei se päivällisen paljon oikeasti ollut paljoa kaloreina, mutta sitä kun on lapsesta/esiteinistä asti rajoittanut ja tarkkaillut, niin on tässä henkistäkin työmaata..

-Smultron85

Niistä haarukallisista ja lusikallisista sekä lasten leipienjämistä kertyy vuositasolla aikamoinen kaloripotti. Ei kannata sabotoida omaa painonhallintaansa siksi, että söisi tunnollisesti lautasen tyhjäksi tai kokisi moraalista velvollisuutta olla lastensa laskiämpäri. Se, että lapsi lopettaa leivän syömisen kesken leivän, osoittaa että hänellä nälkä- ja kylläisyyssignaalit toimivat normaalilla tavalla.



Ainakin aiemmin ruokapöytä on on ollut suomalaisissa lapsiperheissä tahtojen taistelun näyttämö. Sitä, että lapselle on syötetty tai pakotettu syömään enemmän kuin hän haluaa, on pidetty normaalina ja jopa vastuullisen ja auktoriteettia omaavan vanhemman käytöksenä.

Sillä tavalla on rikottu monelta lapselta ja aikuiselta luonnollinen ruokahalun säätelymekanismi. Koska ruoan tai juoman saaminen ei ole nykyaikana mikään ongelma, olisi hyvä kunnioittaa lapsen normaaleja toimintoja. Terve lapsi syö välillä vähemmän ja välillä enemmän, eikä siitä kannata huolestua. Lapsi ei mene siitäkään  rikki, että joutuu odottamaan ruokaa muutaman minuutin kauemmin kuin tavallisesti.

Smultron85, hieno kuulla, että vaikutusta oli heti. Itsellä ensimmäiset kolme viikkoa oli hyvin vaihteleva olo. Päivät 1-4 pistoksen jälkeen olisin voinut olla syömättä kokonaan ja oikeastaan pakotin itseni syömään. Nälkää koin päivät 5-7 iltaisin, kunnes sai taas uuden piikin. Nyt 10. viikko menossa ja olo on ollut hyvin tasainen. Sellaista alkuaikojen tökkimistä ruokaan ei enää ole, mutta toisaalta ei juuri nälkäkään vaivaa. Olen ymmärtänyt, että pidemmässä käytössä olo tasaantuu. 

Itse olen myös tarkoituksella vähentänyt syömistä. Otan paljon vähemmän kuin normaalisti ja vältän santsaamista. Se on toki helpompaa, kun mieliteot on vähäiset ja juuri nuo kaikenlaiset herkut ei vie mukanaan. Miten onnistunkin ottamaan yhden palan suklaata ja mitään taistelua ei tarvitse itsensä kanssa käydä siitä, että toista tekisi erityisesti mieli? Varmaan syötyä saisi, jos vaan päättäisi ottaa, mutta on helppo pitäytyä siinä yhdessä palassa toisin kuin normaalisti. Uskon myös lääkkeen psykologiseen vaikutukseen. Kun panostat taloudellisesti, on piikkipäivää, punnituspäivää jne., niin pysyy ryhdissään helpommin. Siihen päälle alentunut ruokahalu, niin on kyllä ollut ihan superhelppoa tähän asti verrattuna siihen normaaliin laihduttamiseen. Näin kesän aluksi vaan harmittaa, kun koko ajan odottaa seuraavaa punnitusta ja pistosta. Pitäisi enemmän nauttia elämästä joka päivä, kun hiukan tässä on sellaista "sitku" -elämää. En halua elää kesääni niin, että elämä rytmittyy vain noiden piikitysten ympärille. Niin paljon kesästä pidän ja sitä koko talven odotan. Ja koska itselläni tähtäin on kesässä 2026, niin enhän voi tässä yli vuotta elää vain ja ainoastaan laihdutus mielessä. Toisaalta kokemuksesta tiedän, että kun lopetan ajattelun, repsahdan ja lihon takaisin. Niin kauan kuin jaksan jatkuvasti miettiä, lukea, etsiä netistä keskusteluita jne., homma jatkuu. Toki nyt on tuo lääke lisätukena, joten en tiedä, voisiko tämä toimia ajattelemattakin.

Olen yrittänyt ajatella tuon ruuan jättämisen kanssa, että en säästä mitään syömällä kaikkea aina loppuun. Se on vaikeaa, kun on tottunut, että lautanen tyhjäksi ja kallista ruokaa ei roskiin laiteta. Kuitenkin se kaikki ylimääräinen on sitten vaan kiloina ja mitään todellista hyötyä aina kaiken loppuun syömisestä ei ole. 

Olen kolmesti myös mitannut itseni. Tunnen housujen takapuolesta ja reisistä löystyneen ja kyllähän se mitta sen kertoikin. -3cm yläreidestä 2,5 viikossa. Toisaalta harmi kyllä senttiäkään ei ollut lähtenyt vyötärön kapeimmasta kohdasta, mutta alamahasta sentään ja lantiosta myös. Mutta ei näitä saa valita. Lähtee, mistä lähtee ensin. Eiköhän ne kaikki siitä ohene, kun aikaa kuluu.

Tonnikeiju