Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koiran hankinta? (rivitalo isä+äiti raskaana+4v ja 3 v pojat)

Vierailija
10.09.2008 |

Kertokaapa kokemuksia jos olette suurinpiirtein samanlaisessa tilanteessa hommanneet ensimmäisen koiran. ja muutenki saa antaa kommenttia.



Rotua en ole vielä itekkään päättäny mutta metästyskäyttöön tulee joka tapauksessa. Tai pohjanpystykorvaa himoaisin mutta ei viitti rivitaloon sellasta hommata.



vaimon kanssa puhuttu ja sillä olis mielessä että hommataan se sitten joskus ku uusin tulokas on vähän isompi. joten mammat sais antaa vinkkiä miten perustella vaimolle koiran hankinta jo nyt. ;)



t:iskä

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meille tuli aikoinaan koira perheestä, joka luopui siitä "pitovaikeuksien" takia. Perheellä oli koiraa hankittaessa ollut kaunis ajatus siitä, että rouvalla on äitiyslomallaan aikaa ja energiaa kouluttaa koiranpentua ja kun sitten "yllättäen" voimat olivatkin aika vähissä vauvan synnyttyä, ilmeni niitä ylitsepääsemättömiä pitovaikeuksia... Tässä perheessä vauva oli vielä ensimmäinen lapsi, joten tuo teidän kombinaationne kuulostaa vielä hurjemmalta.

Vierailija
2/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Musta ryömimään opetteleva vauva ja alle vuoden ikäinen koira on huono yhtälö, sori vaan. Me otettiin koira kun lapsi oli vuoden, mustelmia tuli mutta muuten sujui hyvin. Nyt koira on kaksivuotias, ja vauva ryömii lattialla, aika vaikeata elo nuoren koiran ja vauvan kanssa, etenkin kun mies tekee pitkää työpäivää ja joudun käyttämään isoa koiraa ulkona päivisin.



Muuten lapset ja koirat ovat ihan a yhtälö, tosin en tunne pystykorvia, miten ne lapsiin suhtautuvat..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se homma ei onnistu tosta vaan, muiden juttujen ohessa.



Mun mielestä teidän ei missään nimessä kannata koiraa vielä hankkia. Odottakaa kun lapset vähän isompia ja he voivat osallistua koiranhoitoon. Muuten koira jää teillä helposti heitteille :(

Vierailija
4/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ottaisi koiraa tuossa vaiheessa, kun vaimosi on raskaana. Odottaisin vauvan syntyvän ja hieman kasvavan. Sitten vasta, kun perhe-elämä kolmen lapsen kanssa alkaa sujua, on koiran aika!

Vierailija
5/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että saisi hyvän tekosyyn olla mahdollisimman paljon poissa sieltä kotihässäkästä. Eli vaimosi on täysin oikeassa. Sitäpaitsi, koiranpennun ottaminen tuohon tilanteeseen lähentelisi eläinrääkkäystä... t. Neljän (koiraton) äiti

Vierailija
6/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä saman ikäiset pojat ja itse raskaana ja kuumeilen kyllä koiraa. Asumme toki omakotitalossa ja olen vakaasti sitä mieltä että koira kannattaa ottaa myöhemmin. Kuka sen lenkittää? Sinäkö ennen töihin lähtöä ja töistä tullessa. Vai vaimosi koko katraan kanssa. Kurakelillä vaimollasi aikamoinen homma ulkoilla ja tulla sisälle tuollaisen köörin kanssa yksin päivisin. Vai olisiko koira koko ajan ulkona? Mitäs naapurit tuuma jos haukkuu paljon häkissä? Tottuuko lapsiin tarpeeksi jos ei ole sisällä? Talvea vasten hankalampi opettaa sisäsiistiksi yms. Löydän sata syytä puoltaakseni vaimoasi, että koira sitten myöhemmin! Vaikka itsekin rakastan koiria ja sellaisen haluaisin itsekin ottaa vaikka heti, mutta yritän pitää järjen kädessä. Toivottavasti pääsette ratkaisuun mikä tyydyttää teitä molempia :) Eli sinulle minusta ei nyt ollut puolesta puhujaksi:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että saisi hyvän tekosyyn olla mahdollisimman paljon poissa sieltä kotihässäkästä. Eli vaimosi on täysin oikeassa. Sitäpaitsi, koiranpennun ottaminen tuohon tilanteeseen lähentelisi eläinrääkkäystä... t. Neljän (koiraton) äiti

Koiraa ei saa ikinä ottaa lapsille leikkikaluksi! Eikä mitään muutakaan eläintä. En usko, että ehtisitte joka välissä valvomaan katrasta ja lapset pääsisivät kiusaamaan pentua. Herkässä iässä pennun luonne muovautuu helposti ja tuloksena voi olla luonnevikainen koira. Ja tosiaankin pennun kouluttaminen ei ole aina ihan yksinkertaista, riippuu tietysti kyllä koiran rodusta ja luonteesta.

Vierailija
8/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse asiassa harva laji on...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Töissäkäyvän pikkulapsiperheen isän metsästysharrastus on todennäköisesti enemmän unelmaa kuin totta. Koiraa pitäisi treenata ja juoksuttaa useina iltoina viikossa ja metsälläkin pitäisi ehtiä käydä. Luuletko, että teillä tähän riittäisi aikaa? Ulkoilu pienten lasten kanssa on riittävän rankkaa, kurakeleillä siihen vielä yksi pestävä rapatassu lisää on kyllä äidille liikaa. Rivarissa ei pystykorvaa laiteta pihan perälle häkkiin räyskyttämään, niinkuin ehkä maalla on totuttu tekemään, vaikka toki se maallakin on väärin... Just tuon ikäisten lasten kanssa oikeastaan minkä tahansa koiran ottaminen on kaikkein hankalinta ja joko lapset tai koira kärsii, useimmiten koira eniten. odottakaa 4-5 vuotta, niin tilanne alkaa olla toinen.

Vierailija
10/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ollut ongelmia. Toinen koira meillä oli jo aiemmin. Rotua kyllä pitäisi miettiä, metsästyskoirilla on taipumusta olla vähän "teräviä". Eikö labradorinnoutaja kelpaisi? :-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

vajaa 1v,siinä yhdistelmässä ei ole ollut mitään vikaa,lähinnä ongelmat ovat 3v ja yli poikien jotka riehuvat koiran kanssa herkästi--koira on vielä pentumainen ja lähtee mukaan touhuun,isokokoinenkin vielä on. Koulutuskuvitelmat saa jättää tuossa vaiheessa kun lapset ovat niin pieniä siis en suosittele teille koiraa.

Vierailija
12/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

olin joskus ajatellut että otetaan ne koirat vasta kun nuorin lapsista on kolmevuotias ja uskon edelleen että se voi olla aika hyvä ohje. Meidän koirat tulivat meille pari vuotta ennen lasten syntymää ja vaikka niistä kovasti pidän ja koirat pitävät lapsista niin uskoisin kuitenkin että olisi ollut parempi odottaa tuohon kunnes nuorin täyttää kolme. Siinä vaiheessa tietää haluaako sen koiran silloin ottaa vai onko silloin vielä liian rankkaa.



Tällä hetkellä meillä kaikki koirienhoito on kaatunut minun niskaan joten koirat ovat usein jopa 10 tuntia putkeen ilman että ne pääsevät ulos (=työpäivä 8 tuntia plus lasten vieminen ja työmatkat). Helpompaa ja varmasti koiraystävällisempää olisi ollut hankkia koira vasta siinä vaiheessa kun kaikki lapset ovat kouluiässä ja voivat osallistua ulkoiluttamiseen, harjaamiseen, ruokkimiseen ym.



Eli minunkin mielestäni vaimosi on täysin oikeassa ja sinun kannattaisi tässä vaiheessa kuunnella häntä ja laittaa omat tarpeet/haaveet vähäksi aikaa sivummalle - kyllä se koiran aikakin tulee ennenkun huomaatkaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei missään nimessä koiraa tollaseen tilanteeseen. Etenkin pentu koira vaatii paljon, koulutus vie aikaa ja kellä pienten lasten vanhemmilla on niin paljon ylimääräistä aikaa, ei kellään. Koira kärsii ja pahimmassa tapauksessa myös koko perhe. Malttakaa nyt vielä.

Vierailija
14/14 |
10.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

hyviä näkökulmia tullu lyhyessä ajassa. harmi vain ettei yhtään sopivaa ;)



noh. naiset ku tahtoo olla kaikki samanlaisia niin tuskin tuo vaimokaan tuosta mieltään muuttaa. pitää ottaa sitten "pentu" kerrallaan ;)



t:iskä



ps. ei tässä mihinkään laistamaan oltu ryhtymässä. se olis pitäny tehdä jo yli 4 vuotta sitten ja kolmattaku tässä jo puuhataan niin ei oo ollu aikomus.

pss. metästyshommiin vaimoki on hinkunu joten itelläki on sinne "lupa" aika usein mennä. ;)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yhdeksän neljä