Jouduitko ottamaan opintolainaa tai ottavatko lapsenne?
Ihan mielenkiinnosta vain kyselen. Itse jouduin ottamaan ja niin myös nyt opiskelemaan lähtevä nuoreni.
Kommentit (47)
En joutunut ottamaan (tein kesäisin töitä ja niillä + opintotuella elin) eivätkä ole lapsenikaan joutuneet. Noudattavat samaa tekniikkaa, rahoittavat kesätyötienesteillään elämäänsä aina lukukaudella. Emme ole joutuneet avustamaan lapsiamme.
Toki saatan ostella lapsilleni esim vaatteita, tällaista apua sain myös itse aikoinaan. Viimeksi olen ostanut opiskeleville pojilleni lenkkarit.
Otin lainaa. Myös lapseni ovat ottaneet jonkin verran. Onneksi oli pitkään heillä nollakorot.
Jouduin ottamaan, onneksi ei mitään isoa summaa. Omat lapset eivät ole ottaneet, kolmesta yksi tosin vielä siinä iässä että on vasta lukiossa. Molemmat yliopistossa opiskelevat tekevät töitä opintojen ohella ja lisäksi me vanhemmat autamme aina tarvittaessa. Sisareni lapsi nostaa aina täyden lainan vaikka ei sitä tarvitsisi, ja sijoittaa sen osakkeisiin ja kryptoihin, mut hän onkin matikkanero.
Vierailija kirjoitti:
En joutunut ottamaan (tein kesäisin töitä ja niillä + opintotuella elin) eivätkä ole lapsenikaan joutuneet. Noudattavat samaa tekniikkaa, rahoittavat kesätyötienesteillään elämäänsä aina lukukaudella. Emme ole joutuneet avustamaan lapsiamme.
Toki saatan ostella lapsilleni esim vaatteita, tällaista apua sain myös itse aikoinaan. Viimeksi olen ostanut opiskeleville pojilleni lenkkarit.
Sama kuin tässä.
Jouduin, tai miten sen ottaa. Kävintöissä viikonloppuisin ja lomilla. Lainat meni aspiin. Ostin ekan asunnon aika nopeasti valmistumisen jälkeen. Sitten olikin haasteellista, kun asunto oli kunnossa, lähti lainat rullaamaan.
Asumme Helsingissä. Lapset eivät välttämättä edes muuta pois kotoa hyvin pitkään aikaan.
Tottakai otin, en saanut mitään viikonloppu tai iltatöitä mistään. Jotain vuokrahommia tein syys- ja hiihtolomalla ja niistä sai jotain 350€. Itellä ei kyllä riittänyt mitenkään kesätyörahat koko vuodeksi. Vuokraa piti kesälläkin maksaa ja syödä kalliisti kun ei opiskelijaravintolaan päässyt. Oli jotain alle 2000€ 4kk kesätöistä jäljellä, niin eipä sille pitkälle elänyt, kun tuet riittäneet edes vuokraan.
Jouduin ja enjoutunut vastauksia.....Miksi pitäisi tietää tuntemattomista ....huuuooohh
En olisi joutunut, mutta otin silti kaiken mitä irti sain, koska halusin nauttia opiskeluvuosista matkustellen, syöden hyvissä ravintoloissa jne. Enkä ole sitä kyllä koskaan katunut. Hyvin helposti ja huomaamatta sen lainan takaisinmaksu meni sitten töissä käydessä, alallani kun on hyvät palkat enkä ole työttömänä ollut ikinä.
Lapsista poika on säästäväinen eikä aio ottaa lainaa ollenkaan. Tuemme kuukausittain tietyllä summalla, joten tuilla + sillä pitäisi pystyä tulemaan toimeen ilman lainaa jos elää sellaiseen perinteiseen vaatimattomaan opiskelijatyyliin. Tytär on ottanut lainaa ja on samantapainen asenne kuin mulla oli: nyt sitä on aikaa ja mahdollisuuksia nauttia elämästä ja nuoruudesta täysillä, ei sitten enää ehdi kun töihin menee, joten annetaan palaa. Kumpikin asenne on ihan ok ja jokaisen oma valinta.
Ei olisi ollut pakko ottaa mutta en viitsinyt kituuttaa turhaan niin otin. Ei ollut takaisin maksun kanssa mitään ongelmia. Aikuiset lapset ovat ottaneet opintolainaa. Esikoinen myi opiskelija-asuntonsa kun muutti toiseen kaupunkiin opiskelujen loppuaikana ja maksoi voitolla opintolainan pois. Kuopus vielä opiskelee ja hänellä on myös opintolainaa ja yksiön asuntolaina.
Otin ekalle vuodelle, kun en onnistunut löytämään (ilta/viikonloppu)töitä kuin vasta toukokuussa. Seuraavat vuodet tein opiskelun ohella töitä, pelkän kesän tulot meni kesän elämiseen kun silloinkin piti maksaa vuokra jne täysimääräisesti (opiskelukuukausille sai sentään asunmislisää) eikä saanut mitään tukia. Ei siitä pienestä kassamyyjän palkasta säästöön jäänyt kuin enintään muutama satanen. Rankkaa oli, missasin sen "opiskelijaelämän" ihan kokonaan kun olin illat töissä, ja välillä saattoi mennä useita kuukausia ilman yhtäkään vapaapäivää.
Tähän asti ainakin on kannattanut ottaa lainaa koska valtio hyvittää osan jos valmistut ajoissa.
En, vanhempamme maksoivat kaiken ja olisivat maksaneet vielä eteenpäin, mutta laiskuuttani en jatkanut.
Tein työuran kuitenkin mukavissa hommissa, välillä lafkaa vaihtaen. Viimeisinä vuosina vielä opettelin uuden ammatin.
Itse otin opintolainaa täysimääräisesti aikoinaan. Tytär opiskelee yliopistossa ja aikoo ottaa opintolainaa ensi vuonna. Ottaa täysimääräisenä loppuopisluihin ja aikoo maksaa sen heti valmistuttuaan pois säästöillään. Kun näin tekee niin on oikeutettu saamaan n 6000e anteeksi lainojaan. Eli netto hyöty verojen jälkeen on reilu 4000e.
En joutunut. En myöskään tehnyt ilta- tai viikonlopputöitä. Kesät tein töitä 4 kuukautta ja palkka riitti lukuvuodelle (kokoaikatyö ja vuorolisät). Onneksi en ottanut lainaa sillä valmistuin työttömäksi. Kesätyöpaikkaan kelpasi vain opiskelijat.
Jouduin ottamaan kaiken, minkä sain. 90-luvun lamassa opintotuki oli 505mk/kk, eli 90€. Vuokranpuolikaskin oli yli 1000mk/kk, johon en saanut asumistukea, koska avovaimoni oli töissä. Hän ei kuitenkaan tasa-arvon airueena halunnut minua elättää.
Kesiksi onneksi sain töitä, että jotenkin pärjäsin opiskeluajan. Sitten vielä valmistuin työttömäksi, eikä ansiosidonnainenkaan harkkaripalkoista kummoinen ollut. Kun lopulta pääsin alani töihin, maksoin vuodessa opintolainan pois, säästin asp:n kolmessa vuodessa ja ostin asunnon.
Äitinikin sitten pahoitteli vuosikymmenen jälkeenpäin, ettei mukamas ollut tajunnut, miten vähän minulla on rahaa. Varmasti tiesi, muttei välittänyt. Esitti sitten katuvaista, kun itse oli avuntarpeessa.
Yhtenä vuonna nostin käyttörahaa, kun en saanut kesätöitä. Omat lapset ovat lukiossa vielä.
Jouduin ottamaan, lainaa taisi olla maksimissaan 5000. Silloin se oli paljon, mutta kuittasin sen kerralla asunnon myynnin voitoilla opintojen jälkeen. Opintojen aikana tein osa-aikatöitä ja olin kesät töissä joten lainaa otin vain hätätapauksessa.
Jouduin. Maksoin itse siitä ehkä 5 tonnia pois ja isäni maksoi kymppitonnin. Ihanaa olla velaton.
En joutunut nostamaan lainaa, vanhemmat onneksi tuki kuukausittain parilla sadalla eurolla. Lisäksi oli poikaystävä jakamassa kuluja ja kesät olin aina töissä, joista jäi talveksi säästöön rahaa. Nykyhinnoilla tämä tuskin olisi enää mahdollista, kun kaikki on kallistunut niin valtavasti, mutta onnistui vielä 2000 - luvun alussa. En muista, että kovin moni luokkakaveri olisi tuolloin käynyt töissä opintojen ohella, osa nosti lainaa kyllä. Toisen tutkinnon opiskelin myöhemmin töiden ohella.
Kyllä jouduin, ja se loppui joka vuosi kesken. Sitten pääsi tehodieetille kun ei ollut rahaa.