Hävettää olla työkyvyttömyyseläkkeellä mt-ongelmien takia
alle 40-vuotiaana. On kyllä fyysisiäkin vaivoja ym. Ja kun katselee niin paljon näkee 60-80-vuotiaita menossa ja työelämässä ja itse jos vähän edes jaksan jotain työtä kokeilla tai muita hommia niin paljon lepoa tarvitsen vastapainoksi. Paljon menee aikaa niin että on vaan kun ei jaksa. Ei kehtaa kellekkään kertoa kun hävettää niin ja pelkää ihmisten reaktioita. Elämä valuu ihan hukkaan.
Olisi mieluummin terve kuin tässä kunnossa.
Kommentit (132)
Itse olen pitkäaikaistyötön mt-ongelmainen. Kaikki muut jotka käyvät mt-kuntoutujien jutuissa ovat eläkeläisiä, itse saan tt-tukea. Harmittaa kun en itse pääse eläkkeelle, olen köyhempi kuin vertaiseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Häpeän tunne estää ystävien saamisen. Vanhat ystävät ovat jääneet ja uusiin en uskalla tutustua. Pelkään kysymyksiä joissa tiedustellaan missä olet töissä. Mielenterveyden vuoksi eläkkeellä olevia halveksitaan, syrjitään ja tuomitaan mielestäni avoimesti. Olen mieluummin yksin.
Miksi et halua olla ystävä kaltaisesi kanssa?
Niin, kaikki diabeetikotkin haluavat ystävikseen toisia diabeetikoita. Ainahan näitä verrataan diabetekseen, niin miksei nytkin.
Mielestäni kuulostaa oudolta, ettet halua olla ystäväsi samankaltaisten ja samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Kyllä moni diabeetikotkin etsivät toisia diabeetikkoja, koska he ymmärtävät toisiaan enemmän kuin muut.
Mielenterveysongelmat ei ole sama asia, ne tarttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Häpeän tunne estää ystävien saamisen. Vanhat ystävät ovat jääneet ja uusiin en uskalla tutustua. Pelkään kysymyksiä joissa tiedustellaan missä olet töissä. Mielenterveyden vuoksi eläkkeellä olevia halveksitaan, syrjitään ja tuomitaan mielestäni avoimesti. Olen mieluummin yksin.
Miksi et halua olla ystävä kaltaisesi kanssa?
Niin, kaikki diabeetikotkin haluavat ystävikseen toisia diabeetikoita. Ainahan näitä verrataan diabetekseen, niin miksei nytkin.
Mielestäni kuulostaa oudolta, ettet halua olla ystäväsi samankaltaisten ja samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Kyllä moni diabeetikotkin etsivät toisia diabeetikkoja, koska he ymmärtävät toisiaan enem
Joo, varmasti keskustellaan vertaistukea, muttei kukaan ystävysty kenenkään kanssa siksi, että molemmat ovat diabeetikkoja, kyllä siinä on muutakin yhteensopivuutta. Diabetesjuttujen jakamiseen riittää yhdistävä sairaus, ei tarvita ystävyyttä.
Kyllä itse olen sairauteni liaäksi myös minä, ydinminä. Eikä ole tapana piinata ystäviä pitämällä heitä terapeutteina. Surullista, jos sairastumisen vuoksi jää vielä enemmän yksin, juuri silloin, kun niitä ihmisiä nimenomaan tarvitsisi elämäänsä. Kauheaa olisi, jos syöpäsairastakin karteltaisiin, kun hänellä on rankka elämäntilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Häpeän tunne estää ystävien saamisen. Vanhat ystävät ovat jääneet ja uusiin en uskalla tutustua. Pelkään kysymyksiä joissa tiedustellaan missä olet töissä. Mielenterveyden vuoksi eläkkeellä olevia halveksitaan, syrjitään ja tuomitaan mielestäni avoimesti. Olen mieluummin yksin.
Miksi et halua olla ystävä kaltaisesi kanssa?
Niin, kaikki diabeetikotkin haluavat ystävikseen toisia diabeetikoita. Ainahan näitä verrataan diabetekseen, niin miksei nytkin.
Mielestäni kuulostaa oudolta, ettet halua olla ystäväsi samankaltaisten ja samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Kyllä moni diabeetikotkin etsivät toisia diabeetikkoja, koska he ymmärtävät toisiaan enem
Joo, kyllä sitä mt ongelmaisenakin olisi mieluummin normaalien seurassa, kuin kuuntelemasss toisen harhoja, itsetuhoaikeita tms. Sellainen ei ainakaan sairaalassa tai kunt työtoiminnassa ollessani mitenkään kohentanut oloani, päinvastoin. Vaan koska normaalit ei halua olla minun seurassani (outous ja jähmeys näkyy vaikka puhuisin vain koiranpennuista) niin yksin on oltava.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse olen sairauteni liaäksi myös minä, ydinminä. Eikä ole tapana piinata ystäviä pitämällä heitä terapeutteina. Surullista, jos sairastumisen vuoksi jää vielä enemmän yksin, juuri silloin, kun niitä ihmisiä nimenomaan tarvitsisi elämäänsä. Kauheaa olisi, jos syöpäsairastakin karteltaisiin, kun hänellä on rankka elämäntilanne.
Kyllähän useimmat syöpäsairaat kertookin, kuinka monet ystävät lakkaa pitämästä yhteyttä ja tutut vaihtaa kohdatessa kadun puolta.
Etkö nyt oikeasti muka mitään työtä pysty tekemään?
Vierailija kirjoitti:
Etkö nyt oikeasti muka mitään työtä pysty tekemään?
Se on vähä niinku koko työkyvyttömyyseläkkeen idea. Mitä kohtaa yhdyssanasta "työkyvytön" et ole ymmärtänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö nyt oikeasti muka mitään työtä pysty tekemään?
Se on vähä niinku koko työkyvyttömyyseläkkeen idea. Mitä kohtaa yhdyssanasta "työkyvytön" et ole ymmärtänyt?
Saahan sitä sairaslomaakin vaikka et nyt niin sairas olisikaan.
Häpeä johtuu siitä, että osa ihmisistä ei ymmärrä, että myös psyykkiset sairaudet voivat viedä työkyvyn.
Veikkaan, että tässäkin viestiketjussa meluaa sellaisia tyyppejä, jotka haukkuvat sinua ja kehuskelevat kuinka he ovat aina tehneet töitä. Näissä tyypeissä on niitä, jotka työviikon jälkeen vetävät perskännit ja hakkaavat vaimonsa ja pelottelevat lapsensa. He ovat olevinaan joitain luomakunnan kruunuja, koska ovat työelämässä.🤮
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö nyt oikeasti muka mitään työtä pysty tekemään?
Se on vähä niinku koko työkyvyttömyyseläkkeen idea. Mitä kohtaa yhdyssanasta "työkyvytön" et ole ymmärtänyt?
Saahan sitä sairaslomaakin vaikka et nyt niin sairas olisikaan.
Eläkettä ei saa turhasta. Kriteerit ovat tiukat. Esimerkiksi sinä et eläkettä saisi, koska k.u.s.i.päisyyttäsi ei vielä pidetä vammana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Häpeän tunne estää ystävien saamisen. Vanhat ystävät ovat jääneet ja uusiin en uskalla tutustua. Pelkään kysymyksiä joissa tiedustellaan missä olet töissä. Mielenterveyden vuoksi eläkkeellä olevia halveksitaan, syrjitään ja tuomitaan mielestäni avoimesti. Olen mieluummin yksin.
Miksi et halua olla ystävä kaltaisesi kanssa?
Niin, kaikki diabeetikotkin haluavat ystävikseen toisia diabeetikoita. Ainahan näitä verrataan diabetekseen, niin miksei nytkin.
Mielestäni kuulostaa oudolta, ettet halua olla ystäväsi samankaltaisten ja samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Kyllä moni diabeetikotkin etsivät toisia
Minä yritin myös aikani käydä, mutta vointi huononi. Sitten yritin näitä netin vertaistukiryhmiä, mutta kun se on sitä kurjuutta ja valitusta päivästä toiseen ja i t se mu r ha uhkailuja. Ei sitä kestä. Terveet ihmiset tervehdyttää.
Mt-ongelmissa on se ikävä puoli, että ihminen usein alkaa pelätä vastuita ja sen seurauksena lopulta syrjäytyy yhteiskunnasta. Järjestelmä vielä ruokkii itseään ei hyvää hyvyyttä haettu eläke vain kurjistaa tilanteen. Varhainen kyntoutus olisi tärkeää, koska moni syrjäytyy työmarkkinoilta ja koulutukset vanhenee, mutta pysyvää eläkettä ei silti heru. Ikävää, jos nuori ihminen joutuu tuollaiseen asemaan ja loppuelämä sinetöityy huono-osaisuudella. Ihmisten seura ja mielekäs toiminta on mielenterveyden kannalta kaikkein tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Mt-ongelmissa on se ikävä puoli, että ihminen usein alkaa pelätä vastuita ja sen seurauksena lopulta syrjäytyy yhteiskunnasta. Järjestelmä vielä ruokkii itseään ei hyvää hyvyyttä haettu eläke vain kurjistaa tilanteen. Varhainen kyntoutus olisi tärkeää, koska moni syrjäytyy työmarkkinoilta ja koulutukset vanhenee, mutta pysyvää eläkettä ei silti heru. Ikävää, jos nuori ihminen joutuu tuollaiseen asemaan ja loppuelämä sinetöityy huono-osaisuudella. Ihmisten seura ja mielekäs toiminta on mielenterveyden kannalta kaikkein tärkeintä.
Kyllä nykyään kuntoutetaan vuosikymmeniäkin ennen pysyvää eläkettä. Ei sitä millään muutamalla lääkärikäynnillä saa.
Itsellä mt ongelmat alkoi parikymppisenä, sen jälkeen ollut useasti sairaslomilla, yht 8 v terapioissa, sairaaloissa, muutaman kerran määräaikaisella tk eläkkeellä. Opiskelin ammatin ja olen ollut 20 v aikana noin 2 v töissä yhteensä. Nyt jälleen määräaikaisella tk eläkkeellä ja sairaalan lääkäri viimeksi arveli että tuskinpa minä kummemmin enää kuntoudun. Mutta vieläkään en siis ole pysyvää eläkettä saanut.
Minä yritin myös aikani käydä, mutta vointi huononi. Sitten yritin näitä netin vertaistukiryhmiä, mutta kun se on sitä kurjuutta ja valitusta päivästä toiseen ja i t se mu r ha uhkailuja. Ei sitä kestä. Terveet ihmiset tervehdyttää.
___________
Tähän on kyllä pakko todeta näin terveenä ihmisenä, että en minäkään jaksa sitä loputonta valitusta, kurjuutta ja it sariuhkailuja. Jos olet sairas, hae apua hoitajilta tai kuntoutuksesta, älä kaada kuormaasi jatkuvasti toiseen (ystävien, perheen jne.) niskaan.
Olen skitsofreenikon sisko ja on tämä ihan helvetin raskasta. Toivoisin, että veljeni ottaisi enemmän itse vastuuta hoidostaan ja elämästään.
Kun tapaan ystäviäni, en itsekään kaada tätä kuormaa heidän kannettavakseen, vaan haluan mieluummin tehdä kivoja, iloisia asioita yhdessä. Olet itse vastuussa omasta käytöksestäsi, eli ystäviä kyllä saa jos ei kohtele heitä terapeutteina.
Olen 40v nainen, ollut koko aikuiselämäni sairauspäivärahalla tai työttömänä mt-syiden vuoksi. Koko elämäni elän luultavasti tt-tuen varassa. On raskasta. Kunpa pääsisin minimieläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Minä yritin myös aikani käydä, mutta vointi huononi. Sitten yritin näitä netin vertaistukiryhmiä, mutta kun se on sitä kurjuutta ja valitusta päivästä toiseen ja i t se mu r ha uhkailuja. Ei sitä kestä. Terveet ihmiset tervehdyttää.
___________
Tähän on kyllä pakko todeta näin terveenä ihmisenä, että en minäkään jaksa sitä loputonta valitusta, kurjuutta ja it sariuhkailuja. Jos olet sairas, hae apua hoitajilta tai kuntoutuksesta, älä kaada kuormaasi jatkuvasti toiseen (ystävien, perheen jne.) niskaan.
Olen skitsofreenikon sisko ja on tämä ihan helvetin raskasta. Toivoisin, että veljeni ottaisi enemmän itse vastuuta hoidostaan ja elämästään.
Kun tapaan ystäviäni, en itsekään kaada tätä kuormaa heidän kannettavakseen, vaan haluan mieluummin tehdä kivoja, iloisia asioita yhdessä. Olet itse vastuussa omasta käytöksestäsi, eli ystäviä kyllä saa jos ei kohtele heitä terapeutteina.
Tietenkin, mutta esim itse olen yrittänyt saada ystäviä esittämällä niin normaalia kuin pystyn, mutta en kelpaa. En puhu mitään ongelmistani tms vaan vitsailen tms mutta ei auta. Jotenkin kaikki aistii etten ole terve.
Vierailija kirjoitti:
Etkö nyt oikeasti muka mitään työtä pysty tekemään?
Työkyvyttömyys ei lähde siitä, että pystyykö tekemään mitään vaan siitä, että ihminen kuntoutetaan takaisin omaan työhönsä. Jos se ei onnistu, katsotaan, voisiko hänet uudelleenkouluttaa. Jos ei voi ja myönnetään eläke niin sitten voi ihan vapaasti tehdä niitä muita töitä vointinsa mukaan. Sairas nyt kuitenkin on sairas eikä ole kustannustehokasta miettiä, pystyykö liikkeenjohdon konsultti sairaudeltaan olemaan kymmenen tuntia viikossa lastenhoitaja tai viisitoista tuntia lappuliisa ja mitä sitten tuon työn tekeminen tekee voinnille pidemmän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Minä yritin myös aikani käydä, mutta vointi huononi. Sitten yritin näitä netin vertaistukiryhmiä, mutta kun se on sitä kurjuutta ja valitusta päivästä toiseen ja i t se mu r ha uhkailuja. Ei sitä kestä. Terveet ihmiset tervehdyttää.
___________
Tähän on kyllä pakko todeta näin terveenä ihmisenä, että en minäkään jaksa sitä loputonta valitusta, kurjuutta ja it sariuhkailuja. Jos olet sairas, hae apua hoitajilta tai kuntoutuksesta, älä kaada kuormaasi jatkuvasti toiseen (ystävien, perheen jne.) niskaan.
Olen skitsofreenikon sisko ja on tämä ihan helvetin raskasta. Toivoisin, että veljeni ottaisi enemmän itse vastuuta hoidostaan ja elämästään.
Kun tapaan ystäviäni, en itsekään kaada tätä kuormaa heidän kannettavakseen, vaan haluan mieluummin tehdä kivoja, iloisia asioita yhdessä. Olet itse vastuussa omasta käytöksestäsi, eli ystäviä kyllä saa jos ei kohtele heitä terapeutteina.
Hei, meissä mt-kuntoutujissa on heitä, jotka eivät valita tilannettaan muille, eivät uhkaile itsarilla tai tilitä asioistaan. Minä ainakin haluan olla ihan kevyesti ja mukavasti. Terapeutti on terapeutti. Toki joskus voi ystävän kanssa puhua syvällisesti, yhdessä.
Mielestäni kuulostaa oudolta, ettet halua olla ystäväsi samankaltaisten ja samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Kyllä moni diabeetikotkin etsivät toisia diabeetikkoja, koska he ymmärtävät toisiaan enemmän kuin muut.