Miten kertoa miehen vanhemmille että heille syntyy uusi lapsenlapsi?
Mieheni kuoli keväällä yllättäen, meillä oli silloin 1-vuotias lapsi. Muutama viikko miehen kuoleman jälkeen huomasin olevani raskaana. En tietenkään aluksi kertonut kenellekään, koska raskaus oli sen verran alussa ja mietin mitä teen. Aluksi päätin etten kerro mitään ennen hautajaisia, mutta nyt en ole kertonut vieläkään. Omille vanhemmilleni ja sisaruksilleni kerroin juhannuksen aikoihin, la on joulukuussa. En vaan tiedä miten voisin kertoa, vaikka raskauden piilottaminenkin alkaa olla jo aika vaikeaa. Pelkään miten he reagoivat.
Kommentit (106)
Kannattaa nyt lähiaikoina kertoa, niin ehtivät sopeutua uutiseen. Varaudu siihen, että ensireaktiona saattavat kyseenalaistaa poikansa isyyden.
Totta kai kerrot nyt heti tänään, heillä on oikeus tietää lapsen lapsestaan. Vauva ei ole pelkästään sinun.
Kyllä he varmaan ilahtuvat vauvauutisesta! Mutta voi myös olla, että kokevat, että sinulla ja vauvalla on velvollisuus pitää isovanhempiin yhteyttä vaikka et itse haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai kerrot nyt heti tänään, heillä on oikeus tietää lapsen lapsestaan. Vauva ei ole pelkästään sinun.
Se vauva on huoltajan, juridisen vanhemman.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt lähiaikoina kertoa, niin ehtivät sopeutua uutiseen. Varaudu siihen, että ensireaktiona saattavat kyseenalaistaa poikansa isyyden.
Miksi kukaan kyseenalaistaisi poikansa isyyttä? Varsinkin jos tietää arvioidun syntymisen ajan. Kai siitä voi helposti laskea oliko poika silloin elossa vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö he ole jo huomanneet asiaa?
Eivät. Raskaus on nyt puolivälissä ja olen nähnyt heitä viimeksi alkukesästä, jolloin raskaus ei näkynyt vielä lainkaan.
Eivätkö he siis ole nähneet lastenlastansa koko kesänä?
Tässä on oleellinen kysymys. Eikö tärkeintä olisi pitää yllä välejä jo syntyneeseen lapseen? Älä murehdi kertomisesta vaan vie lapsi vierailulle.
Jos pelkäät että he vierailun aikana sekoavat tai alkavat syyttää sinua toisen kanssa olleeksi lapsen edessä, ehkä silloin eri asia.
Mikset voisi käydä vierailulla? Miksi mietit jonkunlaista julkistamista? Kai lapsi syntyy joka tapauksessa ilmankin jos syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt tai kirjoita. Mitä myöhemmäksi menee, sitä vaikeampi on kertoa. Lisäksi myöhään kertominen voi loukata. Kun kerrot nyt, niin heillä on aikaa sopeutua tilanteeseen ennen vauvan syntymää - riippumatta siitä, ovatko he jollain tapaa osallituvia tai ei.
Nyt on elokuu, lapsi syntyy joulukuussa. Ei vielä ole mikään myöhään.
Näin. Myöhään kertomisella tarkoitin syntymän jälkeen kertomista.
Kerro ihmeessä mahd pian. Jos et muuten, lähetä vaikka linkki tähän keskusteluun. Vielä ei ole myöhäistä, mutta outoa jos pimität pidempään.
Jos minä olisin kuolleen miehesi äiti, tuo syntyvä lapsi olisi ilonpilkahdus surun keskellä.
Onko tyttö vai poika? Jos sulla on nyt tyttö niin varmaan toivovat kovasti poikaa kuolleen pojan tilalle. Tyttö voi olla pettymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mikset kertoisi. Lapsi on kuolleen pojan jälkeläinen. Voi auttaa heitä eteenpäin.
Kuten sanoin, pelkään miten reagoivat. Poikansa kuolema oli heille todella vaikea paikka ja varsinkin äitinsä reagoi tosi voimakkaasti, oli aika huonossa kunnossa välillä, tarvitsi ammattiapua. Nyt heillä on elämä jollain tavalla tasapainossa, joten pelkään mitä tapahtuu kun kerron. Ap
No eihän se ole sinun vastuullasi, miten toiset aikuiset ihmiset reagoivat mihinkään uutiseen. Ymmärrän, että noissa olosuhteissa voi olla huolta, mutta toisaalta tuntuu myös vähän ikävältä jos et heille ole kertonut ja omille sukulaisillesi olet jo jokin aika sitten. He ovat kuitenkin myös lapsen isovanhemmat eikä tuota tietoa pysty loputtomiin heiltä pimittämään, vaikka olisivat minkälaisessa voinnissa. Ajattelisin, että mitä pikemmin kerrot, sen parempi. Todells myöhään pitkittämällä tilanteesta voi tulla kiusallisempi kaikille. Toki lopulta on oma asiasi, milloin kerrot.
Vierailija kirjoitti:
Onko tyttö vai poika? Jos sulla on nyt tyttö niin varmaan toivovat kovasti poikaa kuolleen pojan tilalle. Tyttö voi olla pettymys.
Sairas ajatus. Enpä usko että kukaan ajattelisi näin oman menehtyneen lapsensa syntymättömästä lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Kerro ihmeessä mahd pian. Jos et muuten, lähetä vaikka linkki tähän keskusteluun. Vielä ei ole myöhäistä, mutta outoa jos pimität pidempään.
Jos minä olisin kuolleen miehesi äiti, tuo syntyvä lapsi olisi ilonpilkahdus surun keskellä.
Pidempään? Raskaus on hädintuskin puolivälissä.
"Olen raskaana"
Ei kai se tuon kummempaa vaadi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö he ole jo huomanneet asiaa?
Eivät. Raskaus on nyt puolivälissä ja olen nähnyt heitä viimeksi alkukesästä, jolloin raskaus ei näkynyt vielä lainkaan.
Eivätkö he siis ole nähneet lastenlastansa koko kesänä?
Tässä on oleellinen kysymys. Eikö tärkeintä olisi pitää yllä välejä jo syntyneeseen lapseen? Älä murehdi kertomisesta vaan vie lapsi vierailulle.
Jos pelkäät että he vierailun aikana sekoavat tai alkavat syyttää sinua toisen kanssa olleeksi lapsen edessä, ehkä silloin eri asia.
Mikset voisi käydä vierailulla? Miksi mietit jonkunlaista julkistamista? Kai lapsi syntyy joka tapauksessa ilmankin jos syntyy.
Miksi sen pitäisi olla just se pienen lapsen raskaana oleva yksinhuoltaja jonka pitää aina mennä tapaamaan? Miksei isovanhemmat järjestä itseään vierailulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö he ole jo huomanneet asiaa?
Eivät. Raskaus on nyt puolivälissä ja olen nähnyt heitä viimeksi alkukesästä, jolloin raskaus ei näkynyt vielä lainkaan.
Eivätkö he siis ole nähneet lastenlastansa koko kesänä?
Tässä on oleellinen kysymys. Eikö tärkeintä olisi pitää yllä välejä jo syntyneeseen lapseen? Älä murehdi kertomisesta vaan vie lapsi vierailulle.
Jos pelkäät että he vierailun aikana sekoavat tai alkavat syyttää sinua toisen kanssa olleeksi lapsen edessä, ehkä silloin eri asia.
Mikset voisi käydä vierailulla? Miksi mietit jonkunlaista julkistamista? Kai lapsi syntyy joka tapauksessa ilmankin jos syntyy.
Miten niin aina? Ei kukaan ole sanonut, että ap:n vierailu on ainut vaihtoehto. Selkeästi vain isovanhempia ei ole kiinnostanut "järjestää itseään vierailulle", kun eivät ole vieläkään tulleen käymään. Keväästä on jo monta kuukautta aikaa.
Miksi sen pitäisi olla just se pienen lapsen raskaana oleva yksinhuoltaja jonka pitää aina mennä tapaamaan? Miksei isovanhemmat järjestä itseään vierailulle?
Soita ja kysy. Mistä me voitaisiin tietää, miksi ap:n appivanhemmat eivät ole tulleet kylään edes lapsenlapsensa takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö he ole jo huomanneet asiaa?
Eivät. Raskaus on nyt puolivälissä ja olen nähnyt heitä viimeksi alkukesästä, jolloin raskaus ei näkynyt vielä lainkaan.
Eivätkö he siis ole nähneet lastenlastansa koko kesänä?
Tässä on oleellinen kysymys. Eikö tärkeintä olisi pitää yllä välejä jo syntyneeseen lapseen? Älä murehdi kertomisesta vaan vie lapsi vierailulle.
Jos pelkäät että he vierailun aikana sekoavat tai alkavat syyttää sinua toisen kanssa olleeksi lapsen edessä, ehkä silloin eri asia.
Mikset voisi käydä vierailulla? Miksi mietit jonkunlaista julkistamista? Kai lapsi syntyy joka t
Miten niin aina? Ei kukaan ole sanonut, että ap:n vierailu on ainut vaihtoehto. Selkeästi vain isovanhempia ei ole kiinnostanut "järjestää itseään vierailulle", kun eivät ole vieläkään tulleen käymään. Keväästä on jo monta kuukautta aikaa.
Joten miksi pitäisi kertoa isovanhemmille uudesta lapsenlapsesta kun ei heitä kiinnosta ensimmäinenkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olemalla rehellinen. Saattavat tietysti kysyä onko lapsi edes miesvainajasi.
Tollasta kyselevien isovanhempien sitten ei kannata ihmetellä jos eivät näe lastenlapsia.
Minusta se on ihan aiheellinen kysymys. Voi olla, että mies ehti viimeisenä elonpäivänään pökkäistä muijansa paksuksi, tai voi olla, että leski suuressa surussaan lohduttautui arkunkantajan kanssa. Kyllä itse ainakin anoppina miettisin asiaa. Tiedä vaikka miniällä olisi ollut joku siinä sivussa koko ajan, kun kerran näkevät vain joskus ja jouluna.
Kysynkö minäkin sitten anopilta, että oliko mieheni edes isänsä lapsi? Ap
Tökeröä. Aivan aiheellisesti appivanhemmat voisivat miettiä tulevan vauvan isyyttä miettiä. Itsekin tiedän monta leskeä, jotka saivat vauvan alle vuoden sisään miehensä kuolemasta. Eräs tuttu jopa tasan 9kk aviomiehen kuoleman jälkeen, kun lohduttajana oli ollut miehen paras kaveri.
Ei se ole mitään tiedon pimittämistä appivanhemmilta, raskaudesta kerrotaan kun halutaan kertoa.