Kaveriporukasta muutamat irtautuneet, käyvät omissa jutuissaan eivätkä edes pyydä meitä muita mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Se "joustamaton" lapseton saattaa olla vaikka vapaaehtoistyössä tai kummilapsensa lapsenvahtina silloin, kun sinä ah niin taitavana aikatauluttajana saisit sen yhteisen menon kalenteriin. Ainakin itsellä on paljon sellaisia sovittuja asioita jo marraskuulle asti, etten voi niistä enää "joustaa".

Tuntuu "lapsellisten" menot olevan jotenkin tärkeämpiä (ne ovat ilmeisesti aina hyväksytty syy kieltäytyä/perua). Lapsettomalla voi tosiaan olla vaikka töitä, hammaslääkäri tai jonkun muun kanssa sovittu jo jotain (olisi aika tylyä perua sovittu meno vain, koska toinen kaveri pyytää kahville tms.). Ei lapseton ole missään hyllyllä odottamassa milloin hänelle on aikaa. Tapaamisten sopiminen vaatii molemminpuolista joustamista ja tahtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis sitä mieltä, ettei ihmisellä saa olla mitään omaa, vaan kaikki täytyy tehdä porukalla? Sehän on sairasta!

 

Olisi kiva jos joskus kysyttäisiin mukaan meitä muitakin kaveripiirin jäseniä.

Kysy itse, miksei sun ympärille muodostu kaveripiiriä? Niin mä teen, enkä kyttää muiden ystävyyksiä, ei ne multa ole pois.

Ystäväpiiri oli jo. Tuohon piiriin ei tarvitse kuin yksi tyyppi, joka kokee yhden uhakseen ja tiputtaa hänet pois. Manipuloi ja kertoo omituisia vaiheita muille.

-ohis

No sitten kerää uuden kaveripiirin, ei kyttää muiden menoja. Niin mä teen.

Olisiko jotain vinkkejä antaa miten tuo uusi kaveripiiri kerätään aikuisiällä Suomessa? Tuntuu, että yhdenkin kaverin saaminen aikuisena on työlästä, kun kaikilla on kauhea kiire (työ, perhe, harrastukset), eikä uusia kavereita kaivata, kun vanhoillekin on vaikea löytää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka suurella osalla aikuisista ihmisistä on kaveriporukka? Minulla on kouluaikojen jälkeen ollut kavereita eri yhteyksistä, ei kaveriporukkaa. On vanhoja lapsuusaikaisia ystäviä, opiskelukavereita, työkavereita, eri elämänpiireistä tulevia ihmisiä. 

Aikia monella tuntuu olevan vähintään yksi kaveriporukka. Eivät ole välttämättä mitään 10+ hengen porukoita vaan voi olla yksi tai useampi pienempi porukka.

Vierailija kirjoitti:

Kateudestahan tuo useimmiten johtuu. Menestyneimmät ja rikkaimmat suljetaan ulos, koska heiltä ei sallitaan pientäkään soraääntä. Heitä voi lyödä kuin vierasta sikaa. 99 % ulossuljetuista on rikkaita, kauniita tai molempia

Tai sitten ne menestyvämmät ja rikkaammat ovat päätyneet kaveeraamaan keskenään, koska haluavat tehdä kalliimpia asioita (yöpyä hotellissa vs. asua yhden tai kahden tähden mökissä, lasketella hiihtämisen sijaan, matkustaa mielummin New Yorkiin kuin Rodokselle, illanvietto on illallinen Michelin-ravintolassa eikä kotibileet tai pizzalle ja pubiin). Ajan kuluessa ihmiset muuttuvat ja kasvavat, kiinnostuksen kohteet muuttuvat, kyllästytään vuosia samanlaisena jatkuneeseen olemiseen, jolloin hakeudutaan sellaiseen seuraan, joka vastaa omia mieltymyksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateudestahan tuo useimmiten johtuu. Menestyneimmät ja rikkaimmat suljetaan ulos, koska heiltä ei sallitaan pientäkään soraääntä. Heitä voi lyödä kuin vierasta sikaa. 99 % ulossuljetuista on rikkaita, kauniita tai molempia

Tai sitten ne menestyvämmät ja rikkaammat ovat päätyneet kaveeraamaan keskenään, koska haluavat tehdä kalliimpia asioita (yöpyä hotellissa vs. asua yhden tai kahden tähden mökissä, lasketella hiihtämisen sijaan, matkustaa mielummin New Yorkiin kuin Rodokselle, illanvietto on illallinen Michelin-ravintolassa eikä kotibileet tai pizzalle ja pubiin). Ajan kuluessa ihmiset muuttuvat ja kasvavat, kiinnostuksen kohteet muuttuvat, kyllästytään vuosia samanlaisena jatkuneeseen olemiseen, jolloin hakeudutaan sellaiseen seuraan, joka vastaa omia mieltymyksiä. 

Tuo on totta. Loppujen lopuksi suurin osa ihmissuhteista on melko pinnallisia, eivätkä ne kestä muutoksia (olosuhteiden tai ihmisten muuttumista).

Mitä olet järkännyt koko porukalle ja pyytänyt kaikki mukaan, ap?

Minulla ei ole kavereita eikä kaveripiirejä. Harrastusporukoissa olen tekemisissä muiden kanssa vain sen verran kun on pakko, enkä paljasta näille elämästäni mitään. Töitä teen yksin ja  pääasiassa koneella.

Homma on siis täsmälleen halutulla mallilla. Ei tarvitse vetää perässä ketään.

Meidän 4hlö porukasta 3 alkoi suunnittelemaan tapaamisessa jotain etelänmatkaa vaikka tiesivät että mä en voi lähteä mukaan. Tuli kyllä ulkopuolinen olo. Oisivat suunnitelleet jossain muualla.

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet järkännyt koko porukalle ja pyytänyt kaikki mukaan, ap?

Tuota voisi ainakin kokeilla muutaman kerran ja katsoa mitä siitä seuraa?

Vierailija kirjoitti:

1. Ystävyys ei ole pakollista, vaan täysin vapaaehtoista. Olen huomannut, että moni täällä ei sitä ymmärrä.

2. Kaverit vaihtuvat monta kertaaa elämän aikana. Vain harva on mukana koko elämän ajan. N57

Samaa mieltä. Kiinnostaisi tietää, että miten ihmiset onnistuvat ylläpitämään noita pitkiä vuosikymmenten tai ehkä koko elämän mittaisia kaveri/ystävyyssuhteita?

Vierailija kirjoitti:

Kateudestahan tuo useimmiten johtuu. Menestyneimmät ja rikkaimmat suljetaan ulos, koska heiltä ei sallitaan pientäkään soraääntä. Heitä voi lyödä kuin vierasta sikaa. 99 % ulossuljetuista on rikkaita, kauniita tai molempia

Kyllähän rikkailla ja/tai kauniilla kavereita riittää tai ainakin seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku on suuttunut jollekin ja käyttää nyt valtaa. Muut tottelevat mekaanisesti ja ei tottelemista ei suvaita. Ei siis saa olla kiva sille hyljätylle, pitää lisätä katseilla tai eleillä sen ulkopuoliskokemusta, pitää aina poistua paikalta samaan aikaan kuin johtaja, eikä jäädä juttelemaan sille hyljätylle. Näin ihmiset toimivat.

Ei se vaadi mitään suuttumista, että kaveriporukan sisällä syntyy pienempiä porukoita. Ihan luonnollista, osalla ihmisistä synkkaa keskenään paremmin kuin toisilla. En näe, miksi tämä pitäisi estää ja viettää aina aikaa isommalla porukalla.

Minunkin mielestäni tuo on ok, että kaikkia ei aina kutsuta paitsi silloin, jos kutsuttaisiin kaikki muut paitsi yksi tai kaksi. Esim. 8 kaveriporukasta lähtee mökille viikonlopuksi ja kahta ei kutsuta (vaikka olisi tilaa). Tosin eihän kenenkään kanssa ole pakko olla kaveri, mutta tuollaisesta siis itse loukkaantuisin.