Kun toinen haluaa säästää ja toinen tuhlata - onko suhteella mitään mahdollisuuksia?
Muuten suhde on hyvä, mutta otsikossa kuvattu ongelma alkaa häiritä vähitellen asioita. En ole mikään äärimmäisen nuuka itse, mutta pyrin pistämään rahaa sivuun pahan päivän varalle. Toinen taas tuhlaa kaiken heti kun saa. Palkasta ei jää hänellä mitään yli, kaikki laitetaan menemään. Mitä isompi tili, sitä enemmän tuhlausta. Olen yrittänyt puhua asiasta että jos vähän laittaisi sivuun ja suunnittelisi tulevaa, mutta ei.
Onko tässä järkeä lähteä muuttamaan yhteen tai muutenkaan? Pelkään että en vaan kestä sitä tuhlaamista ja siitä tulee ongelmia.
Kommentit (51)
Ei tule toimimaan pidemmän päälle.
Ex-vaimoni halusi aina lähteä matkoille, jos sain säästettyä vähän sukan varteen. Hirveät riidat, jos vastustelin ja yritin selittää, että pidetään nämä säästetyt pahan päivän varalla ja aletaan säästämään matkaa varten. Eläminen jatkuvassa rahapulassa oli todella stressaavaa. Talokin piti ostaa ennen kuin hän oli vakituisessa työpaikassa. No, sitä vakipaikkaa ei koskaan tullut eikä oikein mitään muutakaan työpaikkaa. Se talohan oli jo ostettu (ei maksettu).
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuo on aina ollut kynnyskysymys suhteissa. Itse olen taloudellinen rahankäyttäjä ja miehet yleensä olleet niitä, joilla tili tuli tili meni. Siinä käy sitten niin, että mies tuhlaa omat rahansa omiin juttuihinsa ja sitten yrittää lokkeilla minun ruuillani. En näe sellaisella suhteella tulevaisuutta, joten ne suhteet ovat loppuneet siihen.
Jännä että olet aina valinnut samanlaisia miehiä.
Minä ja kaikki tuttavamiehet olemme tarkkoja rahankäyttäjiä (ei pihejä). Muutamalle sattunut sitten hyväksikäyttäjänaisia kohdalle, mutta sittemmin ovat olleet sinkkuina mieluummin.
Vierailija kirjoitti:
Kai sä ymmärrät, että susta tulee se pääasiallinen kaiken maksaja?
Jos nyt muutat niin pidät omat tilisi ja miehelle et hiisku sanaakaan säästöistäsi, muuten se keksii jonkun isomman jutun mihin sun on ehdottomasti "lainattava" ja oot kauhee tyttöystävä ja ihminen kun et lainaa.
Tai sä hoidat ne raha asiat hänenkin puolesta, annat budjetin niinko pikku lapselle viikkorahat. Jotkut tekee näinkin.
Sukupuolia ei kerrottu aloituksessa. Itse miellän omien kokemusteni mukaan sukupuolet juuri toisin päin kuin sinä.
Jos ap haaveilee perheen perustamisesta, omakotitalosta ym niin en suosittelisi jatkamaan noin erilaisen miehen kanssa. Kuvittele mikä tuska olisi joko pakottaa mies osallistumaan lasten kuluihin ym. Tai miltä tuntuisi kertoa lapselle ettei tämä voi jatkaa jääkiekkoa/taitoluistelua koska meillä ei ole varaa (koska iskä osti uuden auton/etelänmatkan/). Jos mies edes ymmärtää ongelmansa ja on valmis siirtämään perheen yhteisiin kuluihin tarvittavan summan sinun hallinnoimalle tilille niin homma voisi toimia jos sinä jaksat maksaa sitten siltä tililtä laskut ja toimia aina perheen talousvastaavana.
Jos taas sinulle riittää aikuisten suhde omissa asunnoissa ja ajoitat rahaa vaativat yhteiset tekemiset miehen palkkapäivän kohdille niin onnistunee tuo. Ja jopa yhdessä asuminenkin voi onnistua jos olet valmis talousvastaavaksi/nalkuttajaksi ym.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap haaveilee perheen perustamisesta, omakotitalosta ym niin en suosittelisi jatkamaan noin erilaisen miehen kanssa. Kuvittele mikä tuska olisi joko pakottaa mies osallistumaan lasten kuluihin ym. Tai miltä tuntuisi kertoa lapselle ettei tämä voi jatkaa jääkiekkoa/taitoluistelua koska meillä ei ole varaa (koska iskä osti uuden auton/etelänmatkan/). Jos mies edes ymmärtää ongelmansa ja on valmis siirtämään perheen yhteisiin kuluihin tarvittavan summan sinun hallinnoimalle tilille niin homma voisi toimia jos sinä jaksat maksaa sitten siltä tililtä laskut ja toimia aina perheen talousvastaavana.
Jos taas sinulle riittää aikuisten suhde omissa asunnoissa ja ajoitat rahaa vaativat yhteiset tekemiset miehen palkkapäivän kohdille niin onnistunee tuo. Ja jopa yhdessä asuminenkin voi onnistua jos olet valmis talousvastaavaksi/nalkuttajaksi ym.
Ap ei kertonut sukupuolia. Olisi kunnioittavaa ja antoisampaa, jos vastauksissakaan ei oletettaisi sukupuolia. (Itse oletin toisin päin)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tyytyä tuhlariin kun voit saada miehen joka on taloudellinen ja säästäväinen? Voitte vaurastua yhdessä eikä riitoja rahasta tule. Kolmenkymmenen vuoden päästä tämä tuhlari on edelleen tuhlari ja perse auki, kun taa sinä ja uusi miehesi olette vakavaraisia ihmisiä joilla on omaisuutta.
Valintoja.
Jep valintoja. Kaikille vaan kun raha ei ole se kaikista tärkein arvo kumppanissa. Mielummin persaukinen taitelijapersoona, kuin työnarkomaani pihistelijä.
Vedit sitten täydelliset ääriesimerkit. Normaali työssäkäyvä ihminen voi vaurastua ilman "pihistelyä" eikä siinä ole mitään ihmeellistä tai "tylsää".
Ja miten nää "raha ei oo kaikki kaikessa"-ihmiset on yleensä niitä, jotka on aina toisen taskuilla?
Sit kun koittaa saada omiaan takaisin, tai toinen edes osallistumaan niin draama päälle ja "sä ajattelet vaan rahaa!"
Siis kumpi meistä se saita on jos et mistään maksa mitään ja vedät välistä minkä kykenet?
Olen nainen. Kun joku kysyi sukupuolta.
ap
En kestäisi noin isoa luonteeneroa hetkeäkään. Edes tapailuvaiheessa. Nykypäivän trendi sitäpaitsi on #underconsumption ja en tykkää itse yhtään hälläväliä tyyppisestä kuluttamisesta. Toisaalta oonkin tällainen ei kompromisseista pitävä ikisinkku. Ihanaa kun voi päättää kaikesta itse :)
N32
Meillä on vähän sama. Minä olen säästäväinen kuten kaikki lapsuuden kodissanikin olivat. Mies on tuhlaavaisempi kuten kaikki hänen lapsuuden kodissaan olivat. Maksaa silti oman osuutensa asioista, joten ei haittaa. Hänelle vain ei jää paljonkaan säästöön, vaikka on isompi palkka.
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen. Kun joku kysyi sukupuolta.
ap
Olen mies.
Oikea ap
Meillä mies vastaavanlainen.
Mies siirtää oman osan yhteisistä menoista taloustilille ja minä oman. Molemmat käyttää/säästää loput rahat miten lystää.
Lapsia neljä ja yhdessä ollaan oltu 22v. Toimii näin. Mulla on säästöjä, miehellä ei. Rahasta ei riidellä.