Mikä ärsyttää naapureissa, vaikka olettekin " hyvissä väleissä" ?

Ei kukaan ihminen ole jollekin naapurilleen millään tavoin tilivelvollinen asioistaan tai velvoitettu kaveeraamaan, jollei todella siltä tunnu. No toki tervehtiminen, jos nyt ihan nokakkain osutaan, kuuluu hyviin tapoihin... Mutta mikään pakkohan ei ole sitäkään tehdä.



Miten sua 20 voi oikeasti häiritä tommonen, kohdista nyt hyvä ihminen energiasi johonkin hyödyllisempään, äläkä huutele naapureillesi!

Olen monesti pyytänyt anteeksi, kun vauva on yöllä pitänyt huutokonserttia. Vastaus on aina, ettei heille mitään ole kuulunut, vaikka heidän sänkynsä on meidän makuuhuoneemme seinää vasten. Naapurista kuuluu hiljaisina hetkinä radion ääni ja rouvan lauleskelu, joten ihan varmasti kuuluu, kun lapsi huutaa kuin syötävä.



Mitään pahaahan tässä ei todellakaan ole, mutta jostain syystä vain ottaa aivoon! =) Onneksi asutaan hyvässä taloyhtiössä, ei ole naapureista tuon suurempaa valittamista, vaikka asuntoja yhtiössä on 50.

Ja sekään ei varmaan olisi sitten hyvä, jos hän sanoisi että " joo kyllä on kuulunut" .

" no, jokos siellä odotetaan pikkukakkosta?" .. pirustako minä tiedän ja vaikka tietäisinkin, niin tuskinpa kertoisin?!

rouva on hössö ja mies tietää kaikesta kaiken

niin johan alkaa vuodatus, miten heillä osattiin sitä ja tätä jo niin ja niin aikasin.

Ovat mukavia ihmisiä muuten, mutta mitään tärkeätä eivät saa tehtyä, sotkua vaan syntyy ja harrastukset vievät kaiken vapaa-ajan.

Yksi on yksinasuva uskovainen ukko, ei puhu mitään. Toinen on 40v.ja ekan lapsen kanssa menny ihan pöljäks, jotenkin ällöttää semmonen vanha äiti...ja yks on vielä tosi utelias mummo, kaikki pitäis aina selvittää hänelle mihin on menossa jne.

nähdään, pitäisi joutaa juttelemaan, vaikka 10 kertaa päivässä....

Ehkä yhksi noin 50v mies joka asuu yksin ja on kauheen utelias kaikista meidän asioista ja tuntuu olevan vähän kateellinenkin. Kauheesti tykkää jutella ja udella, mutta onhan hän yksin elävä joten varmaan yksinäinen ja meidän kanssa on helppo tulla jutustelemaan kun lasten kanssa meitä paljon näkee pihalla jne.



Yleensä ihmisissä oli naapuri tai ei niin ärsyttää se utelu. Tai siis kysyä saa aina mutta jos vastaan vähän ympäripyöreetä jo muutaman kerran niin miksi ei silloin voi luovuttaa että mä en halua kertoa tätä kysyttyä asiaa :) Ja kateus on toinen mikä pistää vihaksi. Mun mielestä sillä ei ole mitään väliä mitä muut tekee, missä ne asuu ja millanen auto niillä on. Yks sukulaisperhe jaksaa aina valittaa kun naapurit teki sitä ja tätä ja eräitäkin ihmisiä yhtään tuntematta he jo leimasivat tämän perheen ylpeiksi ja inhottaviksi koska sukulaisperheen mielestä heillä on niin iso talo. Mä en ole ikinä ajatellut heidän taloaan samalla tavalla. Mun mielestä tämä perhe on todella mukava ja tullaan tosi hyvin juttuun. :)



Luulen kyllä että meidän naapureita saattaa ärsyttää meissä moni asia :D

yksi perhe ärsyttää, kun eivät edes tervehdi tavatessa. Muutenkin tuntuvat välttelevän kaikkia naapureita.

...kuinka sitä ollaan NIIN sokeita omien lasten tekemisille! Kauhean pienet täällä kanssa lasketaan leikkipaikalle mun paimennettavaksi. Ei alle 3-vuotiaat tahdo vielä pärjätä keskenään. Mä sitten oman 2-vuotiaani kanssa ulkoillessani joudun setvimään riitoja:puremisia, lyömisiä, hiekan heittämisiä ja lelujen ottamisia kädestä. Kuinka hedelmällinen ikä tuo onkaan. Vanhemmat missaavat tapakasvatuksen kokonaan ja lapset on ihan apinoita.

He pitävät puheissaan näitä asioita esillä todella paljon. Ja tarkoitan henkisessä mielessä " parempaa" . Materiaalisessa mielessä he ovat ihan taviksia.

Nyt kun ovat muuttamassa pois, hyvä että edes moikkaavat. Eli kun eivät voi meistä enää hyötyä, mitäpä meidän kanssa edes kaveeraamaan :o

Kaiken ottavat mutta mitään eivät anna...

Asumme omakotitalossa joten saavat omilla tonteillaan touhuta mitä haluavat. Ovat kyllä oikeasti kaikki ihan mukavia.

Vierailija:

Asumme omakotitalossa

Ja kun muuttivat tänne, olivat niin kaveria että. Kaikki olisi pitänyt tehdä yhdessä, kesälomamatkoja myöten! Vaan nyt on toinen ääni kellossa...

17

Yhdet naaput on 30-kymppinen lapseton pariskunta ja koskaan eivät moikkaa. Kääntävät aina pään poispäin, kun näkevät naapureita. Mä aina uhallakin huudan kovalla äänellä MOI, kun kääntävät päätä poispäin :) Koskaan eivät ole vastanneet tervehdykseen... Mistä pystymetsästä näistä pässejä tulee, tämäkin parinskunta on akateemisia...



Yhdet eläkeläisnaapurit kyttää sälekaihdinten välistä kaikkien naapurien tekemiset ja menemiset. Rasittavaa, kun ikkunanpielistä kurkistaa aina jompi kumpi, kun lähtee ulos. Lisäksi tuo mummeli antaa mulle koko ajan lastenhoito-ohjeita, jos näen sen pihalla. Tyyliin: Onkos " Villellä" nyt varmasti villasukat ettei palella? tai: Oletkos nyt kesällä muistanut laittaa lapsille joka päivä aurinkorasvaa? jne. Enköhän mä omat lapseni osaa hoitaa...

Mä en ikinä muuttais rivariin missä on jotkut lumenkolausvuorot ym.

Kahdella lähellä asuvalla naapurilla on kissat, jotka he laskevat ulos vapaaksi tarpeilleen. Ja meidän piha ja lähileikkipuisto ovat sitten näiden sa****nan lemmikkien paskopaikkoja. Kiva aamulla lähteä liikenteeseen, kun on 2 m:n päässä ovesta paskakeko. Illalla kun katsoo olkkarin ikkunasta, niin siinä se naapurin katti tepastelee ja nostaa häntää ja kusi lentää pitkin aitaa. TOSI SIISTIÄ! KIITOS NAAPURIT!



Ja asiasta on ystävällisesti huomautettu. Ei mitään reaktiota.



Ennen lumien tuloa lapioin 10 lapiollista paskaa talon seinustoilta ja toisen mokoman leikkipuistosta! Että silleen.