80 vuotias äitini palauttelee vuosien aikana hänelle ostamiani lahjoja ja haukkuu ne samalla
Toisaalta tässä ei ole mitään uutta, sillä on haukkunut lahjoja niitä saadessaankin, mutta mikä näiyä vanhoja ihmisiä vaivaa? Miksi olla näin ilkeä ja jättää itsestänsä lisää ikäviä muistoja?
Kommentit (213)
Minua taas ihmetyttää, että kun äiti on vuosien varrella useasti sanonut aapeelle, että tämän antamat lahjat on huonoja (mistä syystä sitten ovatkaan, huonolaatuisia, käyttöön sopimattomia, väärän kokoisia, väärän värisiä) niin miksi ihmeessä aapee silti on vuosien ajan jatkanut samanlaisten lhajojen antamista? EIkö olisi voinut kuunnella, mitä toinen haluaa ja yrittää löytää jotain sellaista?
Mut siis joo. Äitisi yrittää nyt palauttaa niitä sinulle, kun sinä kerran olet näyttänytniistä tykkäävän ja pitävän hyödyllisinä, vaikke hän tykkääkään. Jos sinäkään et nyt sittenkään pidä niitä tarpeellisina, niin heitä roskiin tai vie kirjpparille.
Vierailija kirjoitti:
Se minkä olen itse oppinut kun omat vanhemmat on vanhentuneet, on että vanhoja ihmisiä pitää oppia tavallaaan kohtelemaan kuin lapsia, ymmärtämään että se vanhuus itse aiheuttaa monenlaisia muuttuneita näkemyksiä ja käytöksiä, eikä niistä pidä ottaa itseensä, vaan suhtautua samoin kuin lapsen oikkuihin, ymmärtäväisesti. Lapsesta poiketen vanhusta ei kannata kuitenkaan yrittää alkaa kasvattaa tai opettaa, vaan antaa mennä korvasta sisään ja toisesta ulos.
On muuten myös tosi tavallista, että jossain iässä vanhukset alkaa tehdä ns. kuolinsiivousta. Tämä ei tarkoita todellakaan, etttä kuolema olisi lähiaikoina tulossa, mutta moni alkaa jo miettiä sitä, että mitä tällä kaikella tavaralla enää tekee, ja haluaa keventää tavaramäärää. Minunkin tavarahamsterit vanhempani myivät juuri tuossa 80 korvilla kirpputoreilla kaiken vuosikymmenten aikana haalimansa krääsän, myös toki lahjaksi saatuja juttuja.
Niin, rupeavat tuollaisiksi kun on lähellä mahdollistajat.
Oma näkemykseni on, että niin kauan kun ihminen on äänioikeutettu ja oikeustoimikelpoinen, sillä on velvollisuus käyttäytyä kuten aikuinen ihminen käyttäytyy. Jos ei ole mitään muistisairautta, ei korkea ikä ole mikään pätevä syy alkaa hankalaksi tai taantua lapseksi.
Vanhusten on täysin mahdollista olla viisaita, lempeitä ja "kirkastuneita". Ennen näitä olikin enemmän. Jos joku ei ole tahtonut tuollaisia ominaisuuksia itsessään jalostaa, ei muiden tarvitse sitä sietää yhtään sen enempää kuin ketään muutakaan ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Siivous ja tavararoiden antaminen pois on kovin eri asia kuin saatujen lahjojen haukkuminen. Kaikki vanhukset eivät muutu iän myötä erittäin ikäviksi tyypeiksi.
-ohis
Ihmiselämään kuitenkin kuuluu aivojen rappeutuminen ja 80v se on jo pitkällä ja lähes kaikilla se muuttaa persoonallisuutta, ainakin ajottain, halusimme sitä tai emme. Yhtälailla kuin tlimintakyvyn heikkeneminen
Ihmisen rappeutuminen alkaa n. 25v iässä ja mennää joka päivä kohtivanhuutta. Ikuista nuoruutta ja terveyttä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa paketti Kulta Katriinaa joulupakettiin.
Ai sellaista paskakahvia vanhukselle tuodaan.
No mitä sillä tässä tapauksessa on merkitystä?
Sano sille, että tämä ei ole lentokenttä eikä tavaroista tarvitse ilmoittaa. Hävittää ne tai pitää sinua ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tässä ei ole mitään uutta, sillä on haukkunut lahjoja niitä saadessaankin, mutta mikä näiyä vanhoja ihmisiä vaivaa? Miksi olla näin ilkeä ja jättää itsestänsä lisää ikäviä muistoja?
Herää kyllä kysymys että mikä vika sinussa on, kun olet jatkanut lahjojen antamista vaikka niitä on jo antamisen yhteydessä haukuttu?
Itse ihmettelen, miksi kukaan antaa lahjoja vanhemmilleen? Yleensähän niillä on parempi taloudellinen tilanne, joten voivat ostaa itse mitä tarvitsevat. Aika älytöntä ostaa rahalla lahja vanhemmille, joten ne säästävät sen rahan mitä eivät itse käytä, tililleen, ja sinä maksat siitä sitten perintöverot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivous ja tavararoiden antaminen pois on kovin eri asia kuin saatujen lahjojen haukkuminen. Kaikki vanhukset eivät muutu iän myötä erittäin ikäviksi tyypeiksi.
-ohis
Ihmiselämään kuitenkin kuuluu aivojen rappeutuminen ja 80v se on jo pitkällä ja lähes kaikilla se muuttaa persoonallisuutta, ainakin ajottain, halusimme sitä tai emme. Yhtälailla kuin tlimintakyvyn heikkeneminen
Ihmisen rappeutuminen alkaa n. 25v iässä ja mennää joka päivä kohtivanhuutta. Ikuista nuoruutta ja terveyttä ei ole.
Noin 90% iän mukanaan tuomasta rappeutumisesta on ihan seurausta väärinkäytöstä -tai liian vähäisestä käytöstä. Telomeerien pituudesta alkaen KAIKKEEN voi vaikuttaa todella merkittävästi omilla valinnoilla.
Kivut ja raihnaisuuskin voi aiheuttaa kärttyisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa paketti Kulta Katriinaa joulupakettiin.
Ai sellaista paskakahvia vanhukselle tuodaan.
No mitä sillä tässä tapauksessa on merkitystä?
Miksi siinä tapauksessa pitäisi viedä yhtään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tässä ei ole mitään uutta, sillä on haukkunut lahjoja niitä saadessaankin, mutta mikä näiyä vanhoja ihmisiä vaivaa? Miksi olla näin ilkeä ja jättää itsestänsä lisää ikäviä muistoja?
Herää kyllä kysymys että mikä vika sinussa on, kun olet jatkanut lahjojen antamista vaikka niitä on jo antamisen yhteydessä haukuttu?
Usein näillä lahjojensa haukkujilla on tapana uhriutua, kun lahjoja ei sitten esim. jouluna tule ollenkaan. Eli kaikki vaihtoehdot ovat jotenkin "väärin". Siinä sitten kärvistellään jonkun oikkujen varassa, kunnes lopulta ei enää jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivous ja tavararoiden antaminen pois on kovin eri asia kuin saatujen lahjojen haukkuminen. Kaikki vanhukset eivät muutu iän myötä erittäin ikäviksi tyypeiksi.
-ohis
Eivät kaikki, mutta joillakin tuo kuuluu osana sairauteen, valitettavasti.
Vanhuus ei ole sairaus.
Dementia, tai ehkä oot typerän herkkänahkainen. Ikäluokastasi moni on krääsäriippuvainen.
Itsekin lienet 60-70 jo, alapa vähentää irtaimistoasi. Sitä äitis tekee, siivoilee perikunnalle.
Äiti alkoi vanhetessaan arvostella lahjojaan ja palaute oli sen verran selkeää, että tiedän olla ostamatta mitään kaappeihin kertyvää tavaraa. Hän ei tarvitse mitään muuta kuin hieronta- tai kukkakauppalahjakortin tai kirjan, koska ei ehdi enää lukea kirjaston kirjoja, kun tulee liian kiire palauttaa. Näillä mennään ja hyvä on, kun tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tässä ei ole mitään uutta, sillä on haukkunut lahjoja niitä saadessaankin, mutta mikä näiyä vanhoja ihmisiä vaivaa? Miksi olla näin ilkeä ja jättää itsestänsä lisää ikäviä muistoja?
Herää kyllä kysymys että mikä vika sinussa on, kun olet jatkanut lahjojen antamista vaikka niitä on jo antamisen yhteydessä haukuttu?
Itse ihmettelen, miksi kukaan antaa lahjoja vanhemmilleen? Yleensähän niillä on parempi taloudellinen tilanne, joten voivat ostaa itse mitä tarvitsevat. Aika älytöntä ostaa rahalla lahja vanhemmille, joten ne säästävät sen rahan mitä eivät itse käytä, tililleen, ja sinä maksat siitä sitten perintöverot.
TÄmä voi pitää paikkansa jos vanhemmat ovat boomereita, mutta yllättävän harvoin silloin, kun vanhemmat ovat suuria ikäluokkia vanhempia. Nyt 80-vuotias, etenkin nainen, on todennäköisesti koko aikuisikänsä ollut omia aikuisia lapsiaan köyhempi.
Miksi ihmeessä kantaa vanhuksilke tavaraa? Kielsin jo vuosia sitten ja mulla on fiksut lapset. En tarvitse tavaraa nurkkiini.
Tehän ette vie niitä äidillenne vaan kulissiksi, olen minä hyvä ihminen
Siis jos hävitän tavaroita aivoni ovat rappeutuneet? Tai pyydän lapsia viemään mitä haluavat.754
Miks ihmeessä ap on ostanut äidilleen tarpeetonta krääsää, josta itsekään ei pidä?
Mitähän ne lahjat mahtaa olla? Paksureunainen keramiikkakupponen, josta kukaan ei halua juoda mitään? Kasa kynttilöitä? Halpa ja mauton koriste-esine?
Vierailija kirjoitti:
Äiti alkoi vanhetessaan arvostella lahjojaan ja palaute oli sen verran selkeää, että tiedän olla ostamatta mitään kaappeihin kertyvää tavaraa. Hän ei tarvitse mitään muuta kuin hieronta- tai kukkakauppalahjakortin tai kirjan, koska ei ehdi enää lukea kirjaston kirjoja, kun tulee liian kiire palauttaa. Näillä mennään ja hyvä on, kun tietää.
Nämä lahjojen haukkujat eivät kestä yhtään mitään lahjoja. Lukeminen voi olla jo vaikeaa. Kukat ja kosmetologi ihan hirveää turhuutta jne...
Minun äitini toimi dementian alkuvaiheessa juuri päinvastoin. Mistään ei voi luopua, kun sitä voi vielä joskus tarvita. Saattoi luvata lapsenlapselleen jotain harrastusvälineitä, joita ei pysty enää köyttämään, kun kunto on jo niin huono, ja hetken kuluttua peruu, eikä annakaan. Tulkitsen sen niin, että äitini joko unohti oman ikänsä, tai vertasi itseään isoisäänsä, joka oli 80-vuotiaana vielä hyvinkin toimintakykyinen.