Onko ihmisen "sielu" yhteydessä siihen ketkä on henkilön biologiset vanhemmat?
Onko siis ihmisen oma tietoisuus, "sielu", riippuvainen niistä ihmisistä jotka on biologiset vanhemmat vai olisiko ihminen voinut syntyä keille tahansa vanhemmille? Käytännössä, onko tämä niin sanottu sielu ollut juuri siinä hedelmöittyneessä munasolussa tai niissä yhdistyvissä sukusoluissa, vai olisiko syntynyt eri sielu, eri ihminen eri tietoisuudella ja persoonalla, jos vaikka biologinen isä olisi Pekka eikä Mikko?
Kommentit (77)
Olen adoptoitu ja minulle on joskus väitetty biologisen vanhemman olevan tärkeä sillä perusteella, että "eihän sinua olisi ilman biologisia vanhempiasi". Mistä ihmeestä sen voi tietää? Kuka sen voi tietää ja miten, että minun sieluni tuli juuri sen biologisen isän siittiön ja biologisen äidin munasolun mukana? Entä mistä ne sielut olisi niihin sukusoluihin ilmestyneet?
Sielu valitsee ennen syntymää vanhempansa.ja asiat jotka hänen pitää oppia tässä elämässä. Mikään ei tapahdu sattumalta.
Sielut on itsenäisiä, ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tosiaan uskotaan, että sielu tulee sikiöön vasta myöhemmin, eikä ihan alkuraskaudessa.
Äitini näki raskauden puolivälin jälkeen unia minusta, ja omien sanojensa mukaan tiesi mitä on tulossa :D Tiesi miltä näytän, millainen olen ihmisenä jne.
Ei kristinuskon mukaan. Taidat olla muslimi jos uskot että sielu tulee vasta myöhemmin.
No en ole kumpikaan, ja sen tiedän ettei alkiolla ole sielua. Alkuraskauden keskenmenoja ei kristitytkään hautaa minnekään tai pidä minään (paitsi jos oma unelma lapsesta menee säpäleiksi niin se tietysti aiheuttaa surua), kun taas myöhemmässä raskaudessa kohtuun kuolleita vauvoja muistellaan, nimetään, haudataan.
Tuskin sielut kokonaan katoavat. Hedelmöityshoidoissa koin toivoa alkionsiirtojen jälkeen ja vaikka ensin raskaudet menivät kesken alkuvaiheessa, pettymyksistä toivuttuani melko nopeasti koin myös keskenmenot myönteisinä ja elämää luovina. Jotain oli kuitenkin alkanut. Uskon että elämän alkaminen itsessään ruokkii elämää.
Ajatellaanpa vaikka planeettaa jolla eliöt elävät lyhyen aikaa. Elävät kuitenkin.
Myöhemmin raskaus sitten onnistuikin ja sielukas tyyppi istuu vieressä.
Onko sielu sitten kokonaan hoitavilta vanhemmilta vai osa toisen sukusolun luovuttajalta? Tai ihan muualta? Ei väliä koska lapsi on olemassa. Elämä ei ole keneltäkään pois.
Mieheni sai lapsen jota ei olisi muuten saanut. Samoin minä.
Vierailija kirjoitti:
Sielu valitsee ennen syntymää vanhempansa.ja asiat jotka hänen pitää oppia tässä elämässä. Mikään ei tapahdu sattumalta.
Miksi sitten lapsia syntyy mitä kamalimpiin olosuhteisiin jos kerran ihan itse on valittu?
Ympäristö ja geenit molempinaan vaikuttaa
Vierailija kirjoitti:
Sielu valitsee ennen syntymää vanhempansa.ja asiat jotka hänen pitää oppia tässä elämässä. Mikään ei tapahdu sattumalta.
Entäs identtiset kaksoset? Hedelmöityshetkellähän ei ole olemassa vielä kahta yksilöä.
Vierailija kirjoitti:
Ympäristö ja geenit molempinaan vaikuttaa
Miten geenit vaikuttaa sieluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielu valitsee ennen syntymää vanhempansa.ja asiat jotka hänen pitää oppia tässä elämässä. Mikään ei tapahdu sattumalta.
Entäs identtiset kaksoset? Hedelmöityshetkellähän ei ole olemassa vielä kahta yksilöä.
Kaksi sielua ennen syntymää päättää kokea yhdessä tämän kokemuksen tässä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielu valitsee ennen syntymää vanhempansa.ja asiat jotka hänen pitää oppia tässä elämässä. Mikään ei tapahdu sattumalta.
Miksi sitten lapsia syntyy mitä kamalimpiin olosuhteisiin jos kerran ihan itse on valittu?
Koska sielu itse haluaa kokea tämän.ei ole olemassa hyvää tai pahaa. Asiat vain ovat.ne sielut jotka syntyvät tälle planeetalle haluavat kehittyä nopeimmin. Koska maapallolla on raskaimmat energiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielu valitsee ennen syntymää vanhempansa.ja asiat jotka hänen pitää oppia tässä elämässä. Mikään ei tapahdu sattumalta.
Entäs identtiset kaksoset? Hedelmöityshetkellähän ei ole olemassa vielä kahta yksilöä.
Identtiset kaksoset, kolmoset jne. oikeastaan kumoaa teorian jonka mukaan sielu syntyisi niistä sukusoluista tai hedelmöittyneestä munasolusta tai kulkisi näiden mukana. Hedelmöityshetkellä kun on olemassa vasta yksi munasolu, jolla olisi yksi sielu. Kun taas identtisissä kaksosissa syntyy kaksi eri tyyppiä hedelmöittyneen munasolun jakautuessa. Muutenhan identtisillä kaksosilla olisi sama sielu, vaan ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielu valitsee ennen syntymää vanhempansa.ja asiat jotka hänen pitää oppia tässä elämässä. Mikään ei tapahdu sattumalta.
Entäs identtiset kaksoset? Hedelmöityshetkellähän ei ole olemassa vielä kahta yksilöä.
Jotenkin kaksoset voivat joskus aistia toisiaan. Mystinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielu valitsee ennen syntymää vanhempansa.ja asiat jotka hänen pitää oppia tässä elämässä. Mikään ei tapahdu sattumalta.
Miksi sitten lapsia syntyy mitä kamalimpiin olosuhteisiin jos kerran ihan itse on valittu?
Koska sielu itse haluaa kokea tämän.ei ole olemassa hyvää tai pahaa. Asiat vain ovat.ne sielut jotka syntyvät tälle planeetalle haluavat kehittyä nopeimmin. Koska maapallolla on raskaimmat energiat.
Millä perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielu valitsee ennen syntymää vanhempansa.ja asiat jotka hänen pitää oppia tässä elämässä. Mikään ei tapahdu sattumalta.
Entäs identtiset kaksoset? Hedelmöityshetkellähän ei ole olemassa vielä kahta yksilöä.
Jotenkin kaksoset voivat joskus aistia toisiaan. Mystinen juttu.
Tämä selittyy ennenkaikkea yhdessä koetulla lapsuudessa, ehkä osittain perimällä. Varsinaista yhteistä sielua heillä ei kuitenkaan ole.
Ruumis ei ole kiintynyt mihinkään sieluun. Muuta 500km, huomaat tämän. Muuta metsään, muuta metropoliin. Vaihda kaikki kaverisi. Olet yhtä ympäristösi kanssa. Puhdasta energiaa
Vierailija kirjoitti:
Ruumis ei ole kiintynyt mihinkään sieluun. Muuta 500km, huomaat tämän. Muuta metsään, muuta metropoliin. Vaihda kaikki kaverisi. Olet yhtä ympäristösi kanssa. Puhdasta energiaa
Tietoisuus säilyy kuitenkin samana vaikka kokemukset ja ajatukset muuttuisivat.
Ensin keksitään joku olematon asia ja sitten kiistellään sen yksityiskohdista. Jospa sovitaan, että se on ihan sama, kun kellään ei ole muita todisteita kuin kasa mielipiteitä ja kuvitelmia?
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptoitu ja minulle on joskus väitetty biologisen vanhemman olevan tärkeä sillä perusteella, että "eihän sinua olisi ilman biologisia vanhempiasi". Mistä ihmeestä sen voi tietää? Kuka sen voi tietää ja miten, että minun sieluni tuli juuri sen biologisen isän siittiön ja biologisen äidin munasolun mukana? Entä mistä ne sielut olisi niihin sukusoluihin ilmestyneet?
Siittäjä on ryöstänyt biolapseni ja tiedän, että tuo lapsi ei tule koskaan saamaan eheää sielua. Niin hirvittävä teko on tuoda lapsi maailmaan esim. huumaamalla ja r aiskaamalla nainen tai viedä lapsi biovanhemmaltaan toisten kasvatettavaksi. Mies teki sen itsensä ja sukunsa tekohengittämiseksi. Sellaiselle ei ole mitään oikeutusta, vaikka adoptoijat ja muut sepittäisivät mitä. Olen surullinen sen lapsen puolesta
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan usko, että minun sieluni tai tietoisuuteeni on peräisin biologisesta isästä, joka sattuu olemaan inhottava ja vihattu rikollinen, saati että olen oma itseni koska hän se sattui olemaan hänen sukusolussa joka oli paikalla hedelmöityshetkellä.
Lapsi joutuu valitettavasti kantamaan osaa vanhempiensa sielusta, halusi tai ei. Mutta koen kehomuistot (geenit) eri asiana, kuin sielun. Sielu on jotakin, joka voi tulla kehoomme samalla tavalla, kuin vaikkapa pyhä henki tulee kristityn kehoon. Henkimaailmasta. Sielu on pysyvämpi, ehkäpä kristallisoitunutta henkeä. Ei kuitenkaan koskaan lopullinen tai mitenkään valmis
Tällaisessa rikollistapauksessa lapsi on kantanut tuota isänsä sielua syntymässään. Joissakin tapauksissa tosin jo äidin rakkaus raskauden aikana on saattanut sitä puhdistaa. Mutta kaikki kehon solut uudistuvat n. 7 vuodessa. Jos tuona aikana ei altistu enemmälle pahalle, rikollisen sielu on laimentunut ja mahdollisesti korvautunut jollakin kirkkaammalla, paremmalla. On todella tärkeää altistaa itseään hyville asioille siitä huolimatta, millaisesta taustasta tulee
En minä ainakaan usko, että minun sieluni tai tietoisuuteeni on peräisin biologisesta isästä, joka sattuu olemaan inhottava ja vihattu rikollinen, saati että olen oma itseni koska hän se sattui olemaan hänen sukusolussa joka oli paikalla hedelmöityshetkellä.