Miten ihmeessä amk:lla haetaan akateemisten pomoiksi tai kehittäjiksi?
Miten on pokkaa? Tuntuu olevan ihan trendi, että näin käy, kun haetaan erilaisia johtotehtäviä.
Kommentit (67)
Olen ohjelmoija ilman alan koulutusta. 😂
Miten hepposemmilla papereilla voi tarjota kovemmin koulutetun tekemisiin mitään sanaa? En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Miten hepposemmilla papereilla voi tarjota kovemmin koulutetun tekemisiin mitään sanaa? En ymmärrä.
No jos sä olet valmistunut joskus ysärillä maisteriksi, niin sun sitä kautta saamat tiedot ja taidot ovat auttamattomasti vanhentuneet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hepposemmilla papereilla voi tarjota kovemmin koulutetun tekemisiin mitään sanaa? En ymmärrä.
No jos sä olet valmistunut joskus ysärillä maisteriksi, niin sun sitä kautta saamat tiedot ja taidot ovat auttamattomasti vanhentuneet
Sekö auttaa, että siellä on joku nuorempi amk, joka ei koskaan ole valmistunut maisteriksi, sua johtamassa?
Ammattikorkeakoulun käyneet ylentävät usein itsensä samalle tasolle kuin yliopistosta valmistuneet. Kuulen paljon sitä vähättelyä, että ei sillä ole väliä onko tutkinto amk:sta vai yliopistosta. Käytännössä monessa työssä voi näin ollakin, että molemmilla tutkinnoilla tehdään samaa työtä. Mutta tätä seuranneena olen huomannut, että kyllä yliopistosta valmistuneilla on työhön tutkivampi ote, laskevat enemmän kannattavuuksia ja pyrkivät ratkomaan ongelmakohtia. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla tekeminen on enemmän sitä, että pohotetaan vain menemään ja katsotaan jälkikäteen, että mitä sattui tulemaan. Mitään taulukoita ei työstä ja tuloksista tehdä, jotta voisi tarkastella faktapohjalta, vaan muistinvaraisesti kehitetään työtä. Ja niitä ongelmia mitä ei haluta muistaa, niin niitä ei sitten kehitetä.
Moi AMK-hullu! Pitkästä aikaa. Sulla olikin nyt pidempi jakso suljetulla. Mikä sinun pyllyä kaivaa amk-koulituksrssa?
Näin akateemisena voin sanoa että vaikka se tutkinto monenlaisia valmiuksia antaakin (vaikkapa tedon keräämisessä, arvioinnissa ja soveltamisessa) se ei esimerkiksi anna niitä ihmisten johtamisessa tai monissa tavoissa kehittää omaa työntekoaan (eikä muuten tohtorintutkintokaan automaattisesti sisällä mitään erityisiä johtamisen taitoja, jollei niitä erikseen hanki). Niinpä AMK:sta valmistunut noiden alojen osaaja voi varsin hyvin kehittää ainakin minun taitojani noissa asioissa.
Koska todellisuudessa iso osa työnantajista arvostaa konkreettista työelämän kokemusta ylitse akateemisten titteleiden. Pitkään alalla ollut ja kiitettävästi työnsä hoitanut tradenomi on monessa paikkaa parempi vaihtoehto esimerkiksi esimies työhön, kuin melkein suoraa koulunpenkiltä tuleva ktm.
Vierailija kirjoitti:
Näin akateemisena voin sanoa että vaikka se tutkinto monenlaisia valmiuksia antaakin (vaikkapa tedon keräämisessä, arvioinnissa ja soveltamisessa) se ei esimerkiksi anna niitä ihmisten johtamisessa tai monissa tavoissa kehittää omaa työntekoaan (eikä muuten tohtorintutkintokaan automaattisesti sisällä mitään erityisiä johtamisen taitoja, jollei niitä erikseen hanki). Niinpä AMK:sta valmistunut noiden alojen osaaja voi varsin hyvin kehittää ainakin minun taitojani noissa asioissa.
Näitähän on yleensä sote -aloilla. Ajatteletko, että terveydenhoitaja tai sosionomi on paikallaan kehittämässä ja johtamassa lääkäreitä tai sosiaalityöntekijöitä?
Itse olen maisteri ja mun pomo on toisen asteen koulutuksen saanut, mutta 30 vuotta työelämässä kouliintunut. En hetkeäkään kyseenalaista hänen osaamistaan. Varmasi olisi pärjännyt yliopistossa minua paremmin, mutta meni nuorena töihin, ja eteni.
Vierailija kirjoitti:
Näin akateemisena voin sanoa että vaikka se tutkinto monenlaisia valmiuksia antaakin (vaikkapa tedon keräämisessä, arvioinnissa ja soveltamisessa) se ei esimerkiksi anna niitä ihmisten johtamisessa tai monissa tavoissa kehittää omaa työntekoaan (eikä muuten tohtorintutkintokaan automaattisesti sisällä mitään erityisiä johtamisen taitoja, jollei niitä erikseen hanki). Niinpä AMK:sta valmistunut noiden alojen osaaja voi varsin hyvin kehittää ainakin minun taitojani noissa asioissa.
Kiitos! Olen valmistunut tradenomiksi HR:ään ja johtamiseen suuntautuneena. Eli 60 op näitä opintoja. Lisäksi teen nyt tiedolla johtamisen YAMK-tutkintoa, joten eiköhän mulla ole johtamisen taidot kasassa. Vielä en tee esihenkiötyötä, vaan asiantuntijana, mutta tarkoitus on kyllä edetä henkilöstöpäälliköksi tässä piakkoin.
Minulla on pitkä työura takana enkä ole huomannut, että koulutuksella olisi mitään tekemistä sen kanssa, onko esimies hyvä vai aivan surkea. On ammatteja, joissa alan koulutus on tärkeä, mutta sitten on paljon ammatteja, joissa työnteko opettaa ammatin, koulusta saa korkeintaan vähän pohjatietoja. It-ala on hyvä esimerkki työssäoppimisesta, koulussa on ehkä opetettu viimeisimpiä muotijuttuja, mutta ne eivät valmenna siihen, miten iso ohjelmisto oikeasti laitetaan pystyyn. Ja miten samalla toimitaan niiden kymmeniä vuosia vanhojen legacy ohjelmistojen kanssa, jotka edelleen ova käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulun käyneet ylentävät usein itsensä samalle tasolle kuin yliopistosta valmistuneet. Kuulen paljon sitä vähättelyä, että ei sillä ole väliä onko tutkinto amk:sta vai yliopistosta. Käytännössä monessa työssä voi näin ollakin, että molemmilla tutkinnoilla tehdään samaa työtä. Mutta tätä seuranneena olen huomannut, että kyllä yliopistosta valmistuneilla on työhön tutkivampi ote, laskevat enemmän kannattavuuksia ja pyrkivät ratkomaan ongelmakohtia. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla tekeminen on enemmän sitä, että pohotetaan vain menemään ja katsotaan jälkikäteen, että mitä sattui tulemaan. Mitään taulukoita ei työstä ja tuloksista tehdä, jotta voisi tarkastella faktapohjalta, vaan muistinvaraisesti kehitetään työtä. Ja niitä ongelmia mitä ei haluta muistaa, niin niitä ei sitten kehitetä.
Mun on vaikeaa ymmärtää tätä, että AMK-tutkinto halutaan rinnastaa yliopistotutkintoon. Opiskelu on todella erilaista (toki alasta riippuen). Eivät valmista samoihin tehtäviin. AMK:ssa opetus on paljon käytännönläheisempää ja työelämän ehdoilla pyörivämpää. Yliopistossa tähtäimessä on vähän laajempi perspektiivi. Kumpikaan ei ole parempi eikä huonompi, molempia tarvitaan. Mutta rinnastettavissa eivät kyllä mitenkään ole.
Johtamistaidot ovat usein synnynnäisiä tai vähintäänkin pitkän uran aikana opittuja. Ei maistereista automaattisesti tule hyviä esihenkilöitä.
Lisäsin vielä, että vaikka henkilö olisi opiskellut kuusi vuotta johtamistaitoja, esihenkilötyöhön oppii vasta käytännössä. Opinnot antavat pohjan, mutta vasta työssä opitaan....tai ei opita. Paras johtamiskoulutus (takana maisteriopinnot johtamisesta ja kehittämisestä sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto) kohdallani on ollut kahdeksan vuoden työskentely esihenkilötehtävissä. Siinä palaute saadaan reaaliajassa, tahtoi tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Miten hepposemmilla papereilla voi tarjota kovemmin koulutetun tekemisiin mitään sanaa? En ymmärrä.
Johtaminen ei niinkään edellytä asiaosaamista, koska pomo nimenomaan delegoi asioita niitä osaaville, vaan siinä pitää olla hyvä ihmistuntemus ja organisointikyky.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulun käyneet ylentävät usein itsensä samalle tasolle kuin yliopistosta valmistuneet. Kuulen paljon sitä vähättelyä, että ei sillä ole väliä onko tutkinto amk:sta vai yliopistosta. Käytännössä monessa työssä voi näin ollakin, että molemmilla tutkinnoilla tehdään samaa työtä. Mutta tätä seuranneena olen huomannut, että kyllä yliopistosta valmistuneilla on työhön tutkivampi ote, laskevat enemmän kannattavuuksia ja pyrkivät ratkomaan ongelmakohtia. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla tekeminen on enemmän sitä, että pohotetaan vain menemään ja katsotaan jälkikäteen, että mitä sattui tulemaan. Mitään taulukoita ei työstä ja tuloksista tehdä, jotta voisi tarkastella faktapohjalta, vaan muistinvaraisesti kehitetään työtä. Ja niitä ongelmia mitä ei haluta muistaa, niin niitä ei sitten kehitetä.
Siis tätähän on tutkittu, että päiväkotilaisetkin ratkovat ongelmia paremmin, kuin akateemiset juuri siksi, että tarttuvat tuumasta toimeen ja etevät tulosten perusteella pohdiskelun ja organisoitumisen sijaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin akateemisena voin sanoa että vaikka se tutkinto monenlaisia valmiuksia antaakin (vaikkapa tedon keräämisessä, arvioinnissa ja soveltamisessa) se ei esimerkiksi anna niitä ihmisten johtamisessa tai monissa tavoissa kehittää omaa työntekoaan (eikä muuten tohtorintutkintokaan automaattisesti sisällä mitään erityisiä johtamisen taitoja, jollei niitä erikseen hanki). Niinpä AMK:sta valmistunut noiden alojen osaaja voi varsin hyvin kehittää ainakin minun taitojani noissa asioissa.
Näitähän on yleensä sote -aloilla. Ajatteletko, että terveydenhoitaja tai sosionomi on paikallaan kehittämässä ja johtamassa lääkäreitä tai sosiaalityöntekijöitä?
En tiedä sote-aloista mitään, työskentelen yliopistohallinnossa ja tutkintoni ovat muilta aloilta.
Ymmärtääkseni sen paremmin lääkäreillä kuin sosiaalityöntekijöilläkään ei ole automaattisesti esimerkiksi johtamisen koulutusta (tai terveydenhoitajilla). Toki substanssin tuntemuksesta on johtotehtävissä hyötyä, mutta ei se ilman ymmärrystä ihmisten johtamisesta ole mikään ainoa autuaaksi tekevä asia (voisi kuvitella että siitä saattaa olla haittaa jollei pysty erottamaan työn tekemistä sen järjestämiseen vaikuttavista asioista).
Jos sote-ammattilaisten osaamisen kehittämisestä esimerkiksi johtamis- tai henkilöstöhallintoasioissa puhutaan, silloin kehittäjä on luontevasti hallinnon alan osaaja, ei toinen oman alan ammattilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulun käyneet ylentävät usein itsensä samalle tasolle kuin yliopistosta valmistuneet. Kuulen paljon sitä vähättelyä, että ei sillä ole väliä onko tutkinto amk:sta vai yliopistosta. Käytännössä monessa työssä voi näin ollakin, että molemmilla tutkinnoilla tehdään samaa työtä. Mutta tätä seuranneena olen huomannut, että kyllä yliopistosta valmistuneilla on työhön tutkivampi ote, laskevat enemmän kannattavuuksia ja pyrkivät ratkomaan ongelmakohtia. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla tekeminen on enemmän sitä, että pohotetaan vain menemään ja katsotaan jälkikäteen, että mitä sattui tulemaan. Mitään taulukoita ei työstä ja tuloksista tehdä, jotta voisi tarkastella faktapohjalta, vaan muistinvaraisesti kehitetään työtä. Ja niitä ongelmia mitä ei haluta muistaa, niin niitä ei sitten kehitetä.
Mun on vaikeaa ymmärtää tätä, että AMK-tutkinto
Huomattu on, että sinun amk-hullun on todella vaikea ymmärtää monia asioita, mutta voit kysyä apua holhoojaltasi.
Yksityisellä puolella arvostetaan enemmän työnäyttöjä kuin koulupapereita.