Lue keskustelun säännöt.
Uskotko, että hurjasti yleistynyt masennus on kaikilla sairaus, joka vaatii lääketieteellistä hoitoa
28.07.2024 |
Onko paha olo ja mieli matalana luokiteltu masennuksesi, joka vaatii lääkitystä ja Kela-terapiaa?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
En usko.
En usko minäkään. Sen sijaan uskon, että monella resilienssi on monella aivan olematon ja joskus ihmettelen miksi näin on. Ei kaikki voi olla lumihiutaleita ja erityisherkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin pitäisi määrätä masentunut nuori lopettamaan somen käyttö ja jollei se auta niin sitten vasta lääkkeitä tai terapiaa.
En usko. Ihmisten vain pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, lopettaa tekosyiden keksiminen ja syödä vähemmän.
En usko. Enkä keskittymishäiriöidenkään yhtäkkiseen kasvuun, siis ihan tautina. Jatkuva netin ja somen käyttö sekoittaa keskittymiskyvyn. Unen laatu kärsii. Ihmistä ei ole rakennettu kestämään jatkuvaa silpputulvaa mitä nykyinen elämä on.
Uskon, että osa toipuu itsekseen kohtuullisessa ajassa. Eikä kaikki tarvitse kela-terapiaa, osalle riittäisi muu keskusteluapu. Sitten taas on niitä jotka eivät toivu, vaikka tehtäisiin mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takana on suurimmalla osalla kuitenkin jokin fyysinen sairaus (raudanpuute, vitamiinien puute, kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea jne). Täysin hoidettavissa jollakin muulla konstilla kuin masennuslääkkeillä. Näitä ei vaan koskaan ensimmäisenä tutkita. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi lääkärit eivät näitä tutki ensimmäisenä. Onko palstalla lääkäriä kertomaan syytä?
Minulla on lääkitys ja olen kokenut sen auttavan paljon. Itsetuhoiset ajatukset vähentynyt ja paljon rauhallisempi olo ja sosiaalisempi. Aikasemmin en pystynyt puhua mitään ja pienessäkin väkijoukossa sain kohtauksen ja aloin itkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa "masentuneista" on luusereita joilla ei ole selkärankaa.
Mielestäni kyse on osittain medikalisaatiosta, pyritään kaikki poikkeavuudet luokittelemaan sairaudeksi ja löytämään lääke sekä hoito siihen. Asiaan liittyy myös kaupallisia intressejä, jossa tuotto ja markkinat kasvaa kun mahdollisimman moni saa diagnoosin ja lääkityksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko . Liittyy kulttuurilliseen muutokseen, jossa individualistina ollaan lapsesta asti yksin digitaalisten laitteiden äärellä ja hylätty sosiaaliset suhteet yksinasumisineen ja etätöineen/opiskelu. Ei Homo Sapiensin aivot ja peruspsykologia kestä näin nopeaa murrosta.
Lääkitys turruttaa- FYYSINEN TOIMINTA PITÄÄ MIELEN HYVÄNÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa The Naturalistic Course of Unipolar Major Depnession in the Absence of Somatic Thenapy tutkittiin, kuinka moni depression kriteerit täyttävistä ihmisistä parani hoidettuna ja ilman hoitoa. Masennuslääkityksellä hoidettujen kumulatiivinen toipumisprosentti oli 15 % 1 kuukauden jälkeen, 26 % 2 kuukauden jälkeen, 38 % 3 kk jälkeen, 52 % 6 kk jälkeen, 70 % vuoden jälkeen ja 75 % kahden vuoden jälkeen. Hoitamattomien masennuspotilaiden toipumisprosentti oli 1 kk jälkeen 23 %, 37 % 2 kk jälkeen, 52 % 3 kk jälkeen, 67 % 6 kk jälkeen, 85 % vuoden jälkeen ja 89 % kahden vuoden jälkeen. Keskimääräinen toipumisaika oli hoidetuilla 23 viikkoa, hoitamattomilla 13 viikkoa. Tutkijoiden mukaan tulokset ovat yhteneväiset myös aikaisemman tutkimusnäytön kanssa. Toisin sanoen ihmisistä, jotka eivät hae masennukseensa hoitoa, paranee suurempi osa nopeammin kuin ihmisistä, jotka hakeutuvat hoidon piiriin. Myös lääkekokeissa on havaittu, että plasebolle satunnaistetut potilaat hyötyvät lääkkeistä jopa enemmän kuin lääkitykselle satunnaistetut, eikä vaste ole yhteydessä lääkkeen vaikutusmekanismiin, vaan vaste on sama oli kyse sitten masennuslääkkeistä tai lääkkeistä, joita ei käytetä masennuksen hoitoon.
Tämän ilmiön havaitsivat ensimmäisinä Kirch ja Sapirstein (1998) lääkkeiden plasebovastetta käsittelevässä meta-analyysissaan Listening to Prozac but hearing placebo: A meta-analysis of antidepressant medication. Esimerkiksi Moncrieff et al (2032) havaitsivat tutkimuksessaan Treatment guesses in the Treatment for Adolescents with Depression Study: Accuracy, unblinding and influence on outcomes, että 12 viikon jaksolla nuoret jotka saivat plaseboa mutta luulivat söivänsä Venlafaxinia saivat paremman vasteen kuin nuoret, jotka oikeasti söivät lääkettä ja tiesivät sen. Toisin sanoen on näyttöä siitä, että hoito voi jopa heikentää masennuksen toipumisennustetta ja on valtavan paljon masennusdiagnoosin kriteerit täyttäviä potilaita, jotka parantuvat ilman hoitoa. Heidän ennusteensa on niin hyvä, että avun hakeminen ei ole edes järkevää, koska harvalla lääketieteellisellä hoidolla voi parantaa lähes 90 % parantumisennustetta.
Vierailija kirjoitti:
En usko. Enkä keskittymishäiriöidenkään yhtäkkiseen kasvuun, siis ihan tautina. Jatkuva netin ja somen käyttö sekoittaa keskittymiskyvyn. Unen laatu kärsii. Ihmistä ei ole rakennettu kestämään jatkuvaa silpputulvaa mitä nykyinen elämä on.
Aikuisten työelämäkin on niin sirpaleista päivittäin ettei ihme jos keskittymiskyky kärsii. Monta tietokonetta, puhelin tai kaksi, työkaverit, asiakkaat, muut asioiden hoitajat, pomo tai kaksi, paperit, sähköpostit, viestit jne. Yhden ihmisen takana kaikki tieto ja työtehtävät. Kotona sitten koko perheen asiat taas yhden ja saman ihmisen hallinnassa. Harrastukset ja muista huolehtiminen.
Itselläni meni liki kymmenen vuotta että keskittymiskyky alkoi palautumaan kun jäin eräästä työpaikasta pois. Nyt pystyn keskittymään jopa kahteen täysimittaiseen elokuvaan samana päivänä, monta vuotta pois työelämästä ensin. Työssä ollessa keskittymiskyky kotonakin oli noin 5 minuuttia jonka jälkeen joko nukahdin tai lähdin tekemään muuta. Oli kymmenen hommaa kesken kotona kun sama rytmi oli töissäkin, mitään ei ehtinyt tehdä kunnolla loppuun saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerää, kun joituu maksamaan pienestä palkasta näiden terapiat. Masennukseen aittoi mulla trisykliset lääkkeet. Hyvä jos terapiaa ei korvattaisi lääkevastaisille.
Vierailija kirjoitti:
Takana on suurimmalla osalla kuitenkin jokin fyysinen sairaus (raudanpuute, vitamiinien puute, kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea jne). Täysin hoidettavissa jollakin muulla konstilla kuin masennuslääkkeillä. Näitä ei vaan koskaan ensimmäisenä tutkita. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi lääkärit eivät näitä tutki ensimmäisenä. Onko palstalla lääkäriä kertomaan syytä?
Miksi alapeukut? Masennus on ihan oireluetteloissa kaikissa noissa sairauksissa tai puutoksissa. Väsymyksen moni tulkitsee masennukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takana on suurimmalla osalla kuitenkin jokin fyysinen sairaus (raudanpuute, vitamiinien puute, kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea jne). Täysin hoidettavissa jollakin muulla konstilla kuin masennuslääkkeillä. Näitä ei vaan koskaan ensimmäisenä tutkita. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi lääkärit eivät näitä tutki ensimmäisenä. Onko palstalla lääkäriä kertomaan syytä?
Miksi alapeukut? Masennus on ihan oireluetteloissa kaikissa noissa sairauksissa tai puutoksissa. Väsymyksen moni tulkitsee masennukseksi.
Ehkä vähän liioittelua sanoa, että suurimmalla osalla olisi takana jokin fyysinen sairaus. Ihan tutkimustenkin mukaan masennus johtuu usein jostain, mitä on tapahtunut. Jos esimerkiksi poikaystävä jättää ja iloinen nainen muuttuu heti sen jälkeen masentuneeksi eikä jaksa enää tehdä mitään, niin tuskinpa syynä on vitamiinien puute.
Masennusta on eri asteista. Sen rinnalla on usein muutakin oiretta. Parikymppisenä kesti 2 vuotta saada masennusdiagnoosi. Jälkiviisaana olisi voinut hoitovirheestä pistää noottia. Ilman sitä oikea diagnoosi olisi tullut aikaisemmin ja säästänyt monelta harmilta.
Vaikea mennä sanomaan näistä yleistyneistä masennusdiagnooseista. Kun niiden tasosta ei ole tietoa. Masentunut voi käydä töissä, harrastaa ja nukkua koko lopun ajan. Masentunut saattaa olla täysin lamaantunut. Tai menettää unet kokonaan.
Mene ja tiedä. Omaa masennusta ei ole näkynyt 18 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Takana on suurimmalla osalla kuitenkin jokin fyysinen sairaus (raudanpuute, vitamiinien puute, kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea jne). Täysin hoidettavissa jollakin muulla konstilla kuin masennuslääkkeillä. Näitä ei vaan koskaan ensimmäisenä tutkita. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi lääkärit eivät näitä tutki ensimmäisenä. Onko palstalla lääkäriä kertomaan syytä?
Masennus on tosiaan energian puutetta eli sitä, ettei jaksa tehdä asioita. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, ja energian puute voi olla oire, kuten todettiin, ravinteiden puutteesta. Koliinin puute rasvoittaa maksaa, joka ilmenee passiivisena olotilana, kuten raudan puutekin. C- ja D-vitamiinin puute aiheuttaa myös väsymystä. Ihmistä olisi aina hyvä tarkastella kokonaisuutena.
En, mutta psyykenlääkkeiden käytön kasvu tulee takuuvarmasti jatkumaan.
En usko.