Miksi mediassa ei kritisoida ammattiliittoja kun viime tes neuvottelut meni penkin alle?
Viime tes neuvottelut kun oli vuonna 2022 niin teollisuusliitto neuvotteli yleiskorotuksen joka on 3,5%.
Tuo korotus ei riittänyt kattamaan edes hintojen nousua ja siihen päälle myös korot nousi. Ammattiliitot tai no tässä tapauksessa teollisuusliitto epäonnistui täysin neuvotteluissa ja tämän takia työväenluokan ostovoima on heikentynyt kun hinnat+korot nousi paljon enemmän mitä palkat.
Ihmettelen sitä että miksi medioissa ei tätä asiaa nosteta esille. Lakkoiltiin kyllä mutta kukaan ei puhunut siitä että yleiskorotukset oli surkeat, yleiskorotusten olisi pitäyt olla noin 10% jotta ostovoima olisi säilynyt samana.
Kommentit (22)
Muutenkin pidän ammattiliittojen touhua vähintäänkin outona. Yleiskorotukset tulee aina prosentteina eli mitä parempi palkka niin sitä isompi korotus. Eikö tuo vain kasvata tuloeroja?
Ammattiliittojen pitäisi ottaa käyttöön käytäntö missä pienipalkkaiset saisivat isomman korotuksen, se houkuttelisi pienipalkkaisia liittymään ammattiliittoon.
Sain yleiskorotuksen, palkkani nousi noin 100e/kk ja siitä käteen jää noin 60e/kk enemmän.
Asuntolainan korkokulut nousi kuukaudessa 80e, vastike nousi 20e ja siihen päälle vielä hinnat on noussu merkittävästi. Minun ostovoima siis heikkeni ja sen takia kulutukseni on vähentynyt.
M33
Suomessa hoetaan aina palkkamalttia, joten jäädään häviäjiksi. Saksalaiset saivat inflaation mukaiset korotukset.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa hoetaan aina palkkamalttia, joten jäädään häviäjiksi. Saksalaiset saivat inflaation mukaiset korotukset.
Suomessa ammattiliitot on munattomia, ne ei osaa ajaa työläisten etua. Saksassa tosiaan työläiset sai hyvät korotukset palkkoihin.
Onko ostoivoiman säilyttäminen realistinen tavoite? Miten yritykset ovat saaneet vietyä oman kustnanusten nousunsa omiin hintoihinsa?
Olen miettinyt miten toimisi, jos yrityksessä kaikilla olisi sama peruspalkka. Sitten sovittaisiin minkä osuuden firman voitoista kukin saa ja tässä tulisi ero eri tehtävien kesken. Mitä enemmän firma tuottaa voittoa, niin sitä suurempi palkka kaikilla yrityksessä olisi.
Miksi suomeen ei saada edes neuvoteltua minimituntipalkkaa? Saksassa minimituntipalkka on 12e/h.
Vierailija kirjoitti:
Onko ostoivoiman säilyttäminen realistinen tavoite? Miten yritykset ovat saaneet vietyä oman kustnanusten nousunsa omiin hintoihinsa?
Olen miettinyt miten toimisi, jos yrityksessä kaikilla olisi sama peruspalkka. Sitten sovittaisiin minkä osuuden firman voitoista kukin saa ja tässä tulisi ero eri tehtävien kesken. Mitä enemmän firma tuottaa voittoa, niin sitä suurempi palkka kaikilla yrityksessä olisi.
Nykyään se menee niin että orjat tekee pienellä palkan tuottavan työn ja ne jotka ei tee tuottavaa työtä firmoissa saavat hyvää palkkaa. Suomessa pitäisi enemmän keskustella siitä että palkka pitäisi määriytyä työn tuottavuuden mukaan.
Ihmettelen myös sitä että täällä valitetaan työvoimapulasta vaikka meillä taitaa olla lähemmäs 300 000 työikäistä työntä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomeen ei saada edes neuvoteltua minimituntipalkkaa? Saksassa minimituntipalkka on 12e/h.
Koska ay-liike ei sitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ostoivoiman säilyttäminen realistinen tavoite? Miten yritykset ovat saaneet vietyä oman kustnanusten nousunsa omiin hintoihinsa?
Olen miettinyt miten toimisi, jos yrityksessä kaikilla olisi sama peruspalkka. Sitten sovittaisiin minkä osuuden firman voitoista kukin saa ja tässä tulisi ero eri tehtävien kesken. Mitä enemmän firma tuottaa voittoa, niin sitä suurempi palkka kaikilla yrityksessä olisi.
Nykyään se menee niin että orjat tekee pienellä palkan tuottavan työn ja ne jotka ei tee tuottavaa työtä firmoissa saavat hyvää palkkaa. Suomessa pitäisi enemmän keskustella siitä että palkka pitäisi määriytyä työn tuottavuuden mukaan.
Ihmettelen myös sitä että täällä valitetaan työvoimapulasta vaikka meillä taitaa olla lähemmäs 300 000 työikäistä työntä.
Moniko noista 300 000 työttämästä olisi päteviä esim. hoitoalan töihin? En allekirjoita väitettäsi, että orjat tekisi pienellä palkalla sen tuottavan työn firmoissa. Meillä esimerkiksi teknisestä myyjästä ylöspäin maksetaan hyvää palkkaa. Hyvinä aikoina toki voisi saada enemmänkin, jos palkka olisi enemmän sidoksissa yhtiön tulokseen. Huonoina aikoina ei sitten ole niin väliä, että palkassa olisi liikkuva elementti.
Meilläkin liitto väänsi ja väänsi korotuksia ja lopputulos oli peruskorotus joka olisi tullut muutenkin, joutavaa sakkia.
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin pidän ammattiliittojen touhua vähintäänkin outona. Yleiskorotukset tulee aina prosentteina eli mitä parempi palkka niin sitä isompi korotus. Eikö tuo vain kasvata tuloeroja?
Ammattiliittojen pitäisi ottaa käyttöön käytäntö missä pienipalkkaiset saisivat isomman korotuksen, se houkuttelisi pienipalkkaisia liittymään ammattiliittoon.
Ammattiliittojen neuvottelijat ovat suuripalkkaisia, joten heillä selvä syy hakea henkilökohtaisia prosenttipohjaisia korotuksia. Prosenttikorotuksesta voisi toki sopia, että 5% korotus mutta firman palkkakuluista laskettu summa jaettaisiin sitten jokaiselle firman työntekijälle. 5% korotus on 6000 tienaavalle 300 euroa ja 2500 tienaavalle 125. 175-200 euroa kaikillehan olisi ihan epistä....
Ravintola-alan palkankorotuksetkin aivan naurettavia.
Neuvotelkaa itse omat palkkanne! Kohta joudutte siihen kuitenkin, mitäs täällä vänisettte? Tehän saatte jokainen neuvoteltua 10k palkan vaikka mihin paskaduuniin, antaa mennä!
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomeen ei saada edes neuvoteltua minimituntipalkkaa? Saksassa minimituntipalkka on 12e/h.
Suomessa on aloja joilla tuon palkan saa vasta kun on jo kokemusta kertynyt.
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomeen ei saada edes neuvoteltua minimituntipalkkaa? Saksassa minimituntipalkka on 12e/h.
Koska minimipalkan määrää alan tes. Tuskin kukaan lääkäri esim menisi tolla palkalla hommiin
Vierailija kirjoitti:
Neuvotelkaa itse omat palkkanne! Kohta joudutte siihen kuitenkin, mitäs täällä vänisettte? Tehän saatte jokainen neuvoteltua 10k palkan vaikka mihin paskaduuniin, antaa mennä!
Reilu 20 vuotta neuvotellut oman palkkani. En ole kertaakaan ollut minkään tes:n mukaisessa hommassa. Se miten paljon minulla on ollut neuvotteluvaraa tai vaikutusmahdollisuuksia on toinen juttu. Joskus olen saanut pyytämäni, joskus vähän sen alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ostoivoiman säilyttäminen realistinen tavoite? Miten yritykset ovat saaneet vietyä oman kustnanusten nousunsa omiin hintoihinsa?
Olen miettinyt miten toimisi, jos yrityksessä kaikilla olisi sama peruspalkka. Sitten sovittaisiin minkä osuuden firman voitoista kukin saa ja tässä tulisi ero eri tehtävien kesken. Mitä enemmän firma tuottaa voittoa, niin sitä suurempi palkka kaikilla yrityksessä olisi.
Nykyään se menee niin että orjat tekee pienellä palkan tuottavan työn ja ne jotka ei tee tuottavaa työtä firmoissa saavat hyvää palkkaa. Suomessa pitäisi enemmän keskustella siitä että palkka pitäisi määriytyä työn tuottavuuden mukaan.
Ihmettelen myös sitä että täällä valitetaan työvoimapulasta vaikka meillä taitaa olla lähemmäs 300 000 työikäistä työntä.
Tekninen myyjä? Eihän se tekninen myyjä tuota oikeastaan mitään firmalle. Sen teknisen myyjän palkka maksetaan työntekijöiden selkänahasta.
Jos myyjiä ei olisi ollenkaan niin kukaan ei sitten ostaisi mitään vai?
Muutenkin touhu tuntuu siivottomalta, kaikki pitäis joukolla erottaa
Itse liityin ytk:hon protestiksi ammattiliitoille.
Ammattiliitot ei ole ajaneet minun asioita palkka on noussut kyllä mutta muilla se on noussut paremmin.
Mitään puhelin,auto ja lounasetua minulla ei ole, paiskin pienellä palkalla ja tuotan paljon firmalle.
Ei kiinnosta vaikka työehtoni poistettaisi kokonaan, tai että palkkani olisi euron tunti.
Seuraaviin neuvotteluihin jäsenillä on varmaankin kovat odotukset ja ne neuvottelut alkaa kesän jälkeen. Jos ammattiliitot ei onnistu neuvottelemaan kunnollisia korotuksia niin veikkaan että ytk jäsenien määrä kasvaa entisestään.