Miksi suomessa on niin paljon yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia?

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ei viitsi yhtään olla sosiaalisia. On kultturinen lupa kököttää kotona murjottamassa myös kesällä vaikka iloinen meneminen ja ihmisten tapaaminen hyödyttäisi paljon enemmän. Myös talvimasennukseenkin.

Mihin talvimasennukseen? Ei minua ainakaan masenna kuin keväisin ja näin kesällä eikä nyt huvita tai kiinnosta yhtään mikään. Onneksi kohta on syksy ja sitä herää taas eloon.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään myös parisuhteen löytyminen miehille on muuttunut vaikeaksi. Liian liberaali kilpailuyhteiskunta romuttaa yhteisöllisyyden ja tekee ihmisistä yksinäisiä ja sairaita.

Jos et muuten saa parisuhdetta kuin tekemällä toisesta osapuolesta ihmisoikeudettoman orjan jonka on pakko olla kanssasi selviytyäksen hengissä, niin et ansaitse minkäänlaista ihmistä elämääsi etkä varsinkaan naista.

Vierailija kirjoitti:

Sää ei voi olla syynä koska silloin kaikissa pohjoismaissa,kanadassa,venäjällä ja alaskassa olisi yhtä paljon mt ongelmia ja yksinäisyyttä.

Niissähän on,Grönlannissa eniten maailmassa alkoholismia ja itsemurhia.Älä mutuile satuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tuttu, joka valittaa yksinäisyyttään, kun ei ole ystäviä eikä perhettä.

Mutta se ei hänen mielestään liity mitenkään häneen itseensä. Vaan on vain ollut huonoa tuuria.

En kyllä keksi kuka haluaisi olla aggressiivisen, väkivaltaa käyttävän kiukuttelijan kanssa tekemisissä. Hän tuntuu uskovan, että sellaisia ihmisiä pitäisi olla.

En sääli tuollaista yksinäistä.

Tai jatkuvasti valittavan marttyyrin, joka syyllistää yksinäisyydestään muita. Jos haluat, että sinulle ollaan kivoja, ole sitä itse. Hakeudu seuraan, osallistu yhteisiin tekemisiin ja päätöksiin. Älä jyrää, äläkä heittäydy perässävedettäväksi. Kulje vain tasavertaisena muiden rinnalla, niin seuraa löytyy ihan varmasti kaikenlaisille ihmistyypeille.

Siinä vaiheessa, kun ihminen on jo menettänyt terveyttään ja hyvinvointiaan yksinäisyyden vuoksi, hän ei tuosta vaan pysty olemaan heti tasapainoinen ja hyvinvoiva seuralainen, vaan tarvitsisi vähän jeesiä. Ja sitä jeesiä ei niiltä ihmisiltä saa, jotka hyväksyvät seuraansa vain täydellisesti olevia yksilöitä, joten yksinäisyys ja pahoinvointi syvenee.

Itse olen tässä tilanteessa ja kuukausi kuukaudelta ja vuosi vuodelta liu'un kauemmaksi siitä, että pystyisin suoraan vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin siitä, millainen on täydellinen ihminen, joka kyllä saa seuraa.

Suomessa on syvään juurtunut yksin ja itse pärjäämisen  kulttuuri. Hammasta purren yritetään puskea mahdottomissakin tilanteissa, apua ei voi pyytää eikä sitä myöskään tarjota jos nähdään toisen hätä.

Se mikä ei tule yhdessä jaetuksi,

tulee jonkun kannettavaksi taakkasiirtymäksi.

Matti Siirala, psykiatri

Tunteita ei saa näyttää, niitä ei saa edes olle paitsi viha ja halveksunta.  Heikkouden näyttäminen - mikä itse asiassa on suurinta vahvuutta - katsotaan heikkoudeksi josta pilkataan.   Valtava määrä kärsimystä yritetään peittää ja tukahduttaa, ja se näkyy sitten mielenterveysongelmina väkivaltana vihana ja alkoholiongelmina. Nykyisin sitten vielä yhä kasvava huumeongelma.

Jollakin tavalla ne tunteet on pakko saada painettua piiloon. Ne kun vain ei mene minnekään, aina ne jostain putkahtaa tavalla tai soisella esiin vahingoittamaan meitä itseämme ja sitä kautta sitten läheisiämme ja ympärillämme olevia. Koko kansakuntaa.

Kun opittaisiin antamaan lapsille sellainen malli elää, että tunteet on osa meitä, ei mitään pelättäviä ja pois piilotettavia ja hävettäviä. Kun pienestä asti lapsi saisi oppia myönteistä suhtautumista ympäristöönsä, ei tarvitsisi pelätä ja epäillä.  Kun ihmiset oppisivat rakastamaan ja  osoittamaan huolenpitoa ja välittämistä. 

Kun lapsi oppisi heti alusta alkaen tietämään olevansa arvokas ja ainutlaatuinen ja kuuluvansa ihmisenä ihmisten joukkoon. Kukin juuri sellaisena kuin on.  Ei asetettaisi ehtoja että sinun pitää olla sitä ja tätä ansaitaksesi hyväksynnän ja rakkauden  ja sinä et osaa ja sinä et onnistu ja katso nyt miten tuo toinen mutta sinä et.

Kun vanhemmat ja muut aikuiset tajuaisivat että heidän omat ennakkoluulonsa ja itsevihansa ja jatkuva epäily ja vihamielisyys siiirtyy lapsiin joista kasvaa sitten ympäristönsä kaltaisia. Kierre jatkuu. 

Itse huomasin tämän kaiken kun muutin pois Suomesta  jo pitkän aikaa sitten.  Toisenlainen kulttuuri tarttui ja siitä tuli osa minua.  Uskon että kun kasvetaan pienissä ympyröissä tukahdutetussa ilmapiirissä missä kaikki erilainen on iuhka ja vihan kohde,  se ei kyllä koskaan muutu jos sitä ei aleta muuttaa.  

Suomessa on taakkana vielä ylisukupolvinen sotatrauma.  Trauma joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle, mutta sitä voidaan alkaa muuttaa kun se tiedostetaan ja sitä aletaan korjata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse taas pidän yksinolosta. Parasta on päivän päätteeksi sulkea oman asunnon ovi ja olla yksin hiljaisuudessa. 

Ihan hirveetä. Sunnuntait on pahimpia, jokainen kököttää mökissään eikä kadulla tule edes ketään vastaan. 

Sinulle ehkä se on hirveintä, mutta minulle se on tärkeää. Tottakai käyn sunnuntaina myös kävelemässä tai jollain läheisellä kylässä, joskus vanhemmilla saunomassa tai leikkaamassa nurmikon esim. Tykkään kuitenkin siitä että minulla on vaihtoehto vain olla itsekseni, siksi kirjoitin päivän päätteeksi.

Niinpä. Minäkin tarvitsin yksinoloa silloin, kun oli vielä verkosto ihmisiä. Mutta nyt, kun yksinolo on ainoa vaihtoehto, kaipaan ja tarvitsen ihmiskontakteja. Tuskin sinäkään nauttisit täysillä yksinolosta, jos ei olisi vanhempia, läheisiä ja työssä sosiaalisia kontakteja.

Vierailija kirjoitti:

Täällä pitää kuolemaan asti pärjätä yksin. Ei edes oma perhe ja ystäväpiiri oo kiinnostuneita toisistaan. Ihmiset ovat aivan helevetin kylmiä nykyään.

Ihailen esim. noita arabi perheitä kun ne ihan tulee naapurin ovelle tarjoamaan ruokaa ihan puhtaasta ystävällisyydestä. Samoin siellä etelä- euroopassa. Arkena istutaan kaikki yhdessä syömässä ja heittelemässä vitsiä.

Suomalaisesta kulttuurista puuttuu kokonaan sellainen terve vuorovaikutus muihin ihmisiin. 

Etelä-eurooppalaiset ovat tutkitusti yksinäisempiä kuin suomalaiset.

Yksin oot sinä iigori

Kaiken keskellä yksin

yksin sä syntynyt oot 

Yksin myös lähtevä oot.

synkempää onk kuolo

Vai elämä mit ei mitään tarjoa

ollako vai eikö olla

Uliyliuli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä pitää kuolemaan asti pärjätä yksin. Ei edes oma perhe ja ystäväpiiri oo kiinnostuneita toisistaan. Ihmiset ovat aivan helevetin kylmiä nykyään.

Ihailen esim. noita arabi perheitä kun ne ihan tulee naapurin ovelle tarjoamaan ruokaa ihan puhtaasta ystävällisyydestä. Samoin siellä etelä- euroopassa. Arkena istutaan kaikki yhdessä syömässä ja heittelemässä vitsiä.

Suomalaisesta kulttuurista puuttuu kokonaan sellainen terve vuorovaikutus muihin ihmisiin. 

Etelä-eurooppalaiset ovat tutkitusti yksinäisempiä kuin suomalaiset.

Mitenkähän tämä mahtaa onnistua? Täällä Suomessa ainakin minkä tahansa muun kansallisuuden edustaja on sosiaalisempi kuin suomalainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi terveysaiheisia aloituksia poistellaan?

Siksi koska eihän maailman onnellisimmassa maassa saa olla terveyshuolia saatika mt ongelmia.

Toihan on vaan suurta pilkkaa meitä kohden. Esim terveysasiat on muualla paljon korkeammalla tasolla.

Täällä annetaan syöpäpotilaidenkin kuolla jonoihin, puhumattakaan muista kärsivistä leikkauspotilaista. 

Sisareni pistettiin pois leikkausjonosta, koska jalkavammansa "ei oo niin vakava".

Ulkomaalainen lääkäri kauhisteli ja määräsi heti leikkausjonoon, nyt joutui jonon päähän ja joutuu syömään voimakkaita särkylääkkeitä ja pää on ihan sekaisin niistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska Suomi on hyljännyt Jeesuksen ja Jeesus on hyljännyt Suomen

Jeesus ei ole hylännyt, odottaa parannuksen hedelmiä.

 

"älä leiki Jeesusta prkl!"

Leikitkö sinä sitten perkelettä?👿

Vierailija kirjoitti:

Täällä pitää kuolemaan asti pärjätä yksin. Ei edes oma perhe ja ystäväpiiri oo kiinnostuneita toisistaan. Ihmiset ovat aivan helevetin kylmiä nykyään.

Ihailen esim. noita arabi perheitä kun ne ihan tulee naapurin ovelle tarjoamaan ruokaa ihan puhtaasta ystävällisyydestä. Samoin siellä etelä- euroopassa. Arkena istutaan kaikki yhdessä syömässä ja heittelemässä vitsiä.

Suomalaisesta kulttuurista puuttuu kokonaan sellainen terve vuorovaikutus muihin ihmisiin. 

Just tämä. Ja se opetetaan lapsille jo heti 7-vuotiaasta asti. Pitää tulla koulusta kotiin yksin, ottaa välipalaa ja pärjätä yksin, vaikka vähän pelottaisikin niin se on pakko vaan. Ja sitä pidetään meillä ihanteena, että miten pienenä jo mirkka-eemeli pärjää ihan itse! Hoitaa läksytkin itse, lähteen kouluun ja harrastukseen itse, kaikki itse! 

Lasten ja nuorten mt-ongelmat on meillä hälyttävän laajalla, mutta samaan aikaan molempien vanhempien kuuluu käydä töissä, ei edes vilauteta esim perheverotuksen mallia (joka käytössä esim Saksassa, Ranskassa). Lapset laitetaan laitoksiin kasvamaan noin 2-vuotiaina ja vanhempiaan ne näkee pari tuntia arkena. Samaan aikaan kulttuurimme on sellainen, ettei isovanhemmat tai muut sukulaiset ole juurikaan perheiden elämässä mukana. Perheet, lapset, ovat tosi yksin. 

Tämä systeemi on ihan sairas, Spartassa lapset laitettiin yhteiskunnan kasvatettavaksi ja sitä kauhistellaan, mutta meillähän tehdään ihan samoin. Ja kukaan ei tuomitse tai ihmettele. Ei vaikka nuorten mt-ongelmat on ihan todellisuutta, todennettua, kaikki tietää ja näkee että jotain on pielessä. Mt-ongelmat juontuu 90% lapsuudesta ja perheestä ja ympäristötekijöistä (pieni osa on perinnöllistä). Mutta mitään tästä ei saa sanoa ääneen. Iso tabu. Perheiden kuuluu pärjätä näin, molempien vanhempien kuuluu tehdä uraa ja maksaa veroa (vaikka se olis surkea se verokertymä)

Omien lasten hoitamista kotona mahdollisimman pitkään ei arvosteta. Sellaista ihmistä pidetään tyhmänä, sen sijaan että nähtäisiin se panostuksena omien lasten hyvinvointiin. Sen näkee melkeinpä kaikessa julkisessa keskustelussa. 

Vierestä seurannut miten pienipalkkaisissa töissä käyvät vanhemmat on taistelleet lapsensa mielenterveyden kanssa. Kertaakaan ei kummallekaan vanhemmalle ole tullut mieleen että lasta pitäisi oikeasti vaan konkreettisesti valvoa ja ohjata enemmän. Mutta ei. Heille on yhteistä aikaa tärkeämpää (esim yhteisiä lomia tärkeämpää) maksaa asuntolaina mahdollisimman pian pois. Näin ovat sanoneet. Asuntolainan nopea maksu arvotetaan heillä kaiken yläpuolelle. Montaa vuotta ei ole jäljellä eikä lyhennys vanhasta talosta ole suuren suuri. Aivan hyvin olisi voinut ottaa lyhennysvapaata edes lapsen pahimman oireilun ajaksi, vanhemmista toinen voinut jäädä kotiin. Mutta ei, aivan mahdoton ajatus.

Sitä ei nähdä meikäläisessä kulttuurissa edes vaihtoehtona. Että lapsen mielenterveys ja tarpeet laitettaisiin ihan oikeasti materian edelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä pitää kuolemaan asti pärjätä yksin. Ei edes oma perhe ja ystäväpiiri oo kiinnostuneita toisistaan. Ihmiset ovat aivan helevetin kylmiä nykyään.

Ihailen esim. noita arabi perheitä kun ne ihan tulee naapurin ovelle tarjoamaan ruokaa ihan puhtaasta ystävällisyydestä. Samoin siellä etelä- euroopassa. Arkena istutaan kaikki yhdessä syömässä ja heittelemässä vitsiä.

Suomalaisesta kulttuurista puuttuu kokonaan sellainen terve vuorovaikutus muihin ihmisiin. 

Etelä-eurooppalaiset ovat tutkitusti yksinäisempiä kuin suomalaiset.

Kuka tutki ja missä tämä tutkimus on julkaistu?

Etelä-eurooppalainen kulttuuri eroaa niin paljon, asutaan tiiviimmin, talot kiinni toisissaan, ollaan pidempään vanhempien nurkissa, päivähoito ei ole kaikkien saatavilla joten isovanhemmat on oltava apuna jne, että tuntuu aika erikoisilta väitteiltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä pitää kuolemaan asti pärjätä yksin. Ei edes oma perhe ja ystäväpiiri oo kiinnostuneita toisistaan. Ihmiset ovat aivan helevetin kylmiä nykyään.

Ihailen esim. noita arabi perheitä kun ne ihan tulee naapurin ovelle tarjoamaan ruokaa ihan puhtaasta ystävällisyydestä. Samoin siellä etelä- euroopassa. Arkena istutaan kaikki yhdessä syömässä ja heittelemässä vitsiä.

Suomalaisesta kulttuurista puuttuu kokonaan sellainen terve vuorovaikutus muihin ihmisiin. 

Etelä-eurooppalaiset ovat tutkitusti yksinäisempiä kuin suomalaiset.

Kuka tutki ja missä tämä tutkimus on julkaistu?

Etelä-eurooppalainen kulttuuri eroaa niin paljon, asutaan tiiviimmin, talot kiinni toisissaan, ollaan pidempään vanhempien nurkissa, päivähoito ei ole kaikkien saatavilla joten isovanhemmat on

Yksinäinen voi olla vaikka olisi ihmisten ympäröimä. Ihmisten joihin ei koe yhteyttä,mielenkiinnon aiheet kovin erillaisia ja/tai heidän maailmankatsomus tuntuu vieraalta. Puhumattakaan siitä että älykkyys erot voivat vaikeuttaa kanssakäyntiä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on syvään juurtunut yksin ja itse pärjäämisen  kulttuuri. Hammasta purren yritetään puskea mahdottomissakin tilanteissa, apua ei voi pyytää eikä sitä myöskään tarjota jos nähdään toisen hätä.

Se mikä ei tule yhdessä jaetuksi,

tulee jonkun kannettavaksi taakkasiirtymäksi.

Matti Siirala, psykiatri

Tunteita ei saa näyttää, niitä ei saa edes olle paitsi viha ja halveksunta.  Heikkouden näyttäminen - mikä itse asiassa on suurinta vahvuutta - katsotaan heikkoudeksi josta pilkataan.   Valtava määrä kärsimystä yritetään peittää ja tukahduttaa, ja se näkyy sitten mielenterveysongelmina väkivaltana vihana ja alkoholiongelmina. Nykyisin sitten vielä yhä kasvava huumeongelma.

Jollakin tavalla ne tunteet on pakko saada painettua piiloon. Ne kun vain ei mene minnekään, aina ne jostain putkahtaa tavalla tai soisella esiin vahingoit

Suomessa on taakkana vielä ylisukupolvinen sotatrauma.  Trauma joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle, mutta sitä voidaan alkaa muuttaa kun se tiedostetaan ja sitä aletaan korjata. 

Olen samaa mieltä yksinpärjäämisen kulttuurista, mutta sotatraumasta en. Suomi selvisi esim toisesta maailmansodasta paljon paremmin kuin moni muu euroopan maa. Suomea ei esim miehitetty, toisin kuin Norja, Tanska, Hollanti, Belgia, Ranska, ja sodan loppuessa koko Saksa. Näissä maissa etenkin Länsi-Ranska ja Saksan isot kaupungit on täysin tuhottuja alueita, täysin nitistetty kansa, maan tasalle pommitetut suurkaupungit.

Eivätkä he silti selitä sotatraumoilla. 

Suomessa on aggressiivisuuden kulttuuri ja se kytkeytyy usein liialliseen alkoholiin. Hannu Lauerman kirjassa Pahuuden anatomia tämä (jo pitkään tiedetty asia) on mainittu. Suomi on väkivaltaisempi maa kuin vaikkapa Ruotsi, Tanska tai Saksa. Suomi kuuluu Baltian maiden kanssa "vodkavyöhykkeeseen", alkoholiliitännäistä väkivaltaa tapahtuu enemmän kuin muualla Euroopassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä pitää kuolemaan asti pärjätä yksin. Ei edes oma perhe ja ystäväpiiri oo kiinnostuneita toisistaan. Ihmiset ovat aivan helevetin kylmiä nykyään.

Ihailen esim. noita arabi perheitä kun ne ihan tulee naapurin ovelle tarjoamaan ruokaa ihan puhtaasta ystävällisyydestä. Samoin siellä etelä- euroopassa. Arkena istutaan kaikki yhdessä syömässä ja heittelemässä vitsiä.

Suomalaisesta kulttuurista puuttuu kokonaan sellainen terve vuorovaikutus muihin ihmisiin. 

Etelä-eurooppalaiset ovat tutkitusti yksinäisempiä kuin suomalaiset.

Kuka tutki ja missä tämä tutkimus on julkaistu?

Etelä-eurooppalainen kulttuuri eroaa niin paljon, asutaan tiiviimmin, talot kiinni toisissaan, ollaan pidempään vanhempien nurkissa, päiväho

Yksinäinen voi olla vaikka olisi ihmisten ympäröimä. Ihmisten joihin ei koe yhteyttä,m

Jep mutta mihin perustat, että "ei ole yhteyttä"? Kun suku on tiivisti mukana elämässä koko ajan, miten siinä "ei ole yhteyttä"? Kulttuuri on eteläeuroopassa erilainen, lapset kasvatetaan tiukemmalla kurilla ja vanhemmille ei sanota vastaan. Vanhempia myös kuuluu auttaa kun vanhenevat, siinä on jo paljon enemmän yhteyttä kun Suomessa, kun nähdään hyvä jos vain kerran vuodessa. 

Suomessa on sotatrauma siksi, että jokainen poti sitä yksin eikä olla yhteisöllisiä kuten muissa maissa.

Traumahäiriö on häiriö vasta sitten, kun se on häiriö. Trauman kokevat kaikki traumaan osallistuneet, kaikki eivät saa häiriötä.

On tutkittu, että yhteisöllisyys suojaa PTSD:ltä, yksinjääminen altistaa sille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on syvään juurtunut yksin ja itse pärjäämisen  kulttuuri. Hammasta purren yritetään puskea mahdottomissakin tilanteissa, apua ei voi pyytää eikä sitä myöskään tarjota jos nähdään toisen hätä.

Se mikä ei tule yhdessä jaetuksi,

tulee jonkun kannettavaksi taakkasiirtymäksi.

Matti Siirala, psykiatri

Tunteita ei saa näyttää, niitä ei saa edes olle paitsi viha ja halveksunta.  Heikkouden näyttäminen - mikä itse asiassa on suurinta vahvuutta - katsotaan heikkoudeksi josta pilkataan.   Valtava määrä kärsimystä yritetään peittää ja tukahduttaa, ja se näkyy sitten mielenterveysongelmina väkivaltana vihana ja alkoholiongelmina. Nykyisin sitten vielä yhä kasvava huumeongelma.

Jollakin tavalla ne tunteet on pakko saada painettua piiloon. Ne kun vain ei mene minnekään, aina ne jos

Ei sitä aggressiivisuutta voi alkoholilla selittää. Kaikki alkoholia enemmän tai vähemmän käyttävät eivät ole aggressiivisia.

Aggressiivisuus johtuu pahuudesta ihmisessä, on paljon vihaa, kateutta, katkeruutta, kostonhimoa eivätkä kaikki puhu. Puhuminen auttaisi asioissa mutta tunteetkin tulisi tuntea ja asiat käsitellä. 

Jos siis pakotetaan ihminen olemaan hiljaa ja pakotetaan sulkeutumaan tunnetasolla kieltäen oikeuden ilmaista itseä ja omia tunteita niin siitä tulee myös näitä käytösongelmia.

Osa sitten taas pidättäytyy itse ilmaisemasta itseänsä joka aiheuttaa ongelmia samalla tavalla.

Aina täytyisi tuntea ne tunteet, tunteet tukevat sanoja ja sanat tukevat tunteita.

Monet ovat myös hyvin ilkeitä ja ihan tahallaan väittävät jotakin ihmistä esimerkiksi aggressiiviseksi jos hän tuntee tunteita, on kiukkuisella tuulella, vihainen tms.

Ne joilla on tunnetason ongelmia alkavat helposti oireilla kun juovat sitä alkoholia, näin se on ennenkin mennyt. Syy ei siis ole alkoholi vaan ihminen ihan itse.

"Sotatraumoilla" selittäminen ei vaan käy järkeen. Suomessa lasten kasvatus on paljon lempeämpää kuin monessa Euroopan maassa. Täällä on fyysinen kuritus ollut jo pitkään kiellettyä. Ranskassa, Englannissa se on sallittua. 

Miten me nyt muka oltaisiin sotatraumaisin maa? Helsinkiä ei miehitetty. Naisia ei raiskattu koteihinsa. Miehiä ei viety pakkotyöhön ja vankileireille sodan päätyttyä. Täällä ei ollut keskitysleirejä. Suomesta 8 ihmistä lähetettiin keskitysleireille; vaikka kahdeksankin on liikaa, on se silti vähän verrattuna muun Euroopan miljooniin ihmisiin. Muualla Euroopassa kuoli pommituksiin, vainoihin ja mielivaltaan järjettömiä määriä ihmisiä. 

Meillä sota pysyi rintamalla, suurin osa maasta säästyi.