G: Mitä teit juuri ennen kun synnytys käynnistyi???
Esikoinen käynnistettiin ja edellisenä päivänä istuin joen rannassa nuotiolla miehen kanssa kauhuissani tulevasta käynnistyksestä...
Toinen lähti itse syntymään 40+5 ja sinä aamuna kävelin 1-vuotiaan esikoisen kanssa lähimetsässä ja istuin hiekkalaatikon reunalla ihmettelemässä onko nää nyt synnytyssupistuksia. Edellisenä päivänä olin tosi nuutunut ja väsynyt ja istuin vaan anopin pihalla puutarhatuolissa ja kirosin mielessäni yliaikaisuutta. Illalla kävin saunassa ja oli siinä sitä mukavaa ässääkin poikkeuksellisesti juuri ed. iltana. Sitä päivää ennen hilluin pari viikkoa yrittäen käynnistää sillä synnytystä. Synnytys alkoi, ehkä sattumalta, vasta kun otin päivän tosi rennosti.
Kolmatta lähtöä odotan kuumeisesti, huomenna on laskettu aika. Kaikkia merkkejä on ollut viikon (kovia supistussarjoja, ärtyisyyttä, vuotoja, limatulppa jne ja kohdunsuu oli jo pe tarkastuksessa 2 cm auki) mutta ei vaan ole päässyt hommiin.
Kommentit (46)
Ihana lämmin kesä ilta, juhannus pyhien jälkeisiä päiviä elettiin. Naapurin rouva pyyti äitejä lähi taloista lapsineen vohveli kestitykseen ja hyviä vohveleita olikin - kermavaahdon kera ;)
Kello 1 yöllä suunnilleen lähdettiin sairaalaa kohti, kun olo tuntui jo tukalalta ja supistuksia oli tullut harvakseltaan jo parina yönä. Joten voimat meinas olla vähissä, kun ei saanut nukuttua.
Tyttö syntyi kuitenkin vasta seuraavana aamu yönä klo 4.50 rv 40+5.
rv40+2
irtosi limatulppa. Vessareissulla paperiin jäi selvä kellertävä limaklöntti.
rv40+4
oli neuvolakäynti. Olo oli kuin valaalla ja menin sen matkan neuvolaan (pari kilsaa) bussilla. Neuvolan vessassa huomasin pöksyissä vähän verta ja säikähdin. Onneksi olin siellä missä olin... Th varmisti synnäriltä, ettei vielä ole hätää, mutta heti pitää lähteä, jos vuotoa tulee paljon, tulee supistuksia tai vauva lakkaa liikkumasta. Supistuksia tuli pitkin päivää, mutta niin lievinä ja epäsäännöllisinä, etten vielä lotkauttanut korvaa niille. :)
Illalla 20 aikaan tajusin supistusten olevan säännöllisiä ja napakoituvan koko ajan. Touhuilin kaikkea ja samalla kirjasin supistukset ylös. Olin jo nostamassa ompelukoneen esille (vauvalle vaatteita nääs :)), ku ajattelin, ettei se ehkä ookaan viisasta. Mies meni lepäämään ja tein hänelle eväitä. Vähän ennen kymmentä sisko soitti ja sanoin hänelle, että meinasin tänä yönä lähtä synnyttään.
Pihi ku oon (ja koska tiesin, että eka synnytys kestää yleensä tuntikausia), päätin, ettei sairaalaan lähdetä ennen puoltayötä, jottei tartte maksaa siltä illalta koko päivän pkl-maksua. :) Mentiin sitte puoli yhden aikaan...
rv 40+5
Synnytys tais lähteä kunnolla etenemään vasta kun sain peräruiskeen -> suolen tyhjäksi. Lapsi syntyi iltapäivällä kolmen aikaan. Synnytyksen kokonaiskesto 19h, joka kuulemma " lyhennetään puolella sitten seuraavalla kerralla" (lupasi kätilö).
Nyt toisen rv:t ovat 37+6, ei vielä erityisiä merkkejä synnytyksen lähestymisestä.
...samaa asiaa eli olen ollut jokaisen kolmen lapsen synnytyksen alkaessa nukkumassa, kun supistukset ovat alkaneet. Lapset ovat kuitenkin syntyneet reilusti eri aikoihin (klo 5.00, klo 10.26, klo 14.28).
Kolmannen kohdalla kävin vielä ennen synnärille lähtöä kampaajalla, vaikka supisteli jo aika mojovasti. Pitäähän se tukka olla hyvin, kun menee synnyttämään... ;-) Lapsiveden menoa en ole kokenut koskaan ja lapsetkin on syntyneet " ajoissa" (rvk 40+1, 38+4 ja 38+0).
Mire
Eli kolme ässää käytössä ennen synnytyksen käynnistymistä (rv 40+2). Seksin jälkeen iltapäivällä alkoi alapäätä ja peppua jomottaa, jota oli tosin esiintynyt ennen raskauttakin aina joskus (ehkä oon allerginen miehelleni...), ja supisteli silloin tällöin. Se ei sitten mennytkään ohi, vaan jatkui ja jatkui. Aluksi ei ollut supistuksissa kipua, mutta sitten rupesi tuntumaan jo jotain tuolla lantiolla, ja supisteli tosiaan n. 10 minuutin välein. Käytiin sitten vielä saunassa - joko tehostamassa sitä synnytyksen käynnistymistä tai sitten rentoutumassa.
Siitähän se sitten kuitenkin lähti käyntiin, hitaasti mutta varmasti. Aamuyöllä en jaksanut enää kärvistellä kotona, vaan lähdettiin sairaalaan. Poika syntyi vasta sitten alkuillasta piiiitkän avautumisvaiheen ja puolen tunnin ponnistuksen jälkeen.
Heräsin vesien menoon ja aamulla lähdettiin laitokselle odottamaan jatkoa. Supparit sitten käynnistyi seuraavan päivän aikana sairaalassa itsekseen, telkkua taisin aulassa katsoa, kun tajusin että taitaa olla tosi kyseessä.
tein karmeita tilastotieteen laskuja lukuvuoden lopuksi, lähetin tehtävät sähköpostilla ja sitten alkoikin supistukset. Olin kyllä ajatellut, että josko muutaman päivän ehtisi olla vapaalla ennen synnytystä mutta vauva tiesi kyllä hetkensä.