Suhtautuminen ystävän vaihdevuosien käytöshäiriöön
Pitkäaikainen ystävä on muuttunut vaihdevuosioireiden myötä muille räyhääväksi. Kaikki normaalit keskustelunaloitukset muutaman hengen tiiviissä kaveriporukassa kommentoidaan töksäyttäen "mitäpä luulisit" -tyyliin, tärkeillään tai esimerkiksi koiralenkillä käydessä ystävä saattaa räyhätä ohikulkijoille koirien sijaan. Äksyilyä tai tulkutusta täysin tuntemattomillekin ihmisille. Ymmärrän, että meneillään on uusi tilanne ja vaihe, jossa minuutta haetaan jälleen. Tämä ei kuitenkaan oikeuta olotilan purkamista ympäristöön. Miten etenisitte asian kanssa niin, että ystävä ymmärtää nykyisen käytöksensä asiattomuuden muita ihmisiä kohtaan? Olen jo useamman kerran tästä sanonutkin tuloksetta ja muut em. kaveriporukassamme ovat luonteeltaan sellaisia etteivät nosta kissaa pöydälle. Olen myös itse hämilläni siitä kuinka suhtautua ystävääni.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet eivät aiheuta törkeää käytöstä. Tuossa on takana jotain muuta.
AIheuttavat kun hormonitoiminta menee sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ei huonoa käytöstä selitellä hormoneilla muutenhan jokainen väkivaltainen ukko selittäisi että kun testo sitä ja tätä.
No se testo aiheuttaa aggressiota joillekin. Esim. naiskehonrakentajat ja painonnostajat nostavat testotasojaan keinotekoisesti ja kun nainen ei tuollaisiin tasoihin ole tottunut niin lopputulos voi olla karmaiseva. Ensimmäisenä tulee mieleen Virpi Butt.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa taas. Ehkä joku lääkitys auttaisi? No voisko se olla hormonikorvaushoito! Eikä hän "etsi minuuttaan uudestaan" tai muuta psykohöpöä, vaan kärsii estrogeenin puutteesta. Vaihdevuodet aiheuttavat noin kolmasosalle naisista todella vaikeita oireita, jotka yleensä korjaantuvat hormonikorvaushoidolla. Osa oireista leimataan mt-ongelmiksi, mutta niillä on aivan selkeä fyysinen syy. Nämä "mielenterveyspulmat" katoavat useimmilla kuin tuhka tuuleen, kun he saavat riittävästi estrogeenia.
Monet naiset kärsivät rajuista mielialaoireista ennen kuukautisia hormonaalisista syistä. Sekään ei ole minuuden etsimistä tai mielenterveysongelma.
Ei se hormonikorvaushoitokaan aina ole se paras vaihtoehto, sillä on muistettava rintasyövän riski, jota estrogeeni lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet eivät aiheuta törkeää käytöstä. Tuossa on takana jotain muuta.
AIheuttavat kun hormonitoiminta menee sekaisin.
Ei aiheuta. Kyllä aikuinen ihminen itsensä osaa hillitä. Jokaisella on suu ja sitä voi käyttää puhumiseen. Sanoo että nyt on vaikea hetki, menen hetkeksi haukkaamaan happea. Kaikki räyhäriitat on vain käytöstavattomia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma ettei ole joku alkava muistisairaus. Todistin paikallisliikenteen bussissa juuri ilmiötä missä keski-ikäinen nainen näytti kaikille keskaria. Ihan outoa käytöstä. Kukaan ei ollut sanonut hänelle mitään eikä ottanut kontaktia. Tunki sitä keskaria vain kaikille, jo bussipysäkillä näytti kuskille keskaria noustessa bussiin.
Huumeissa? Kännissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet eivät aiheuta törkeää käytöstä. Tuossa on takana jotain muuta.
Voi aiheuttaa pahoja mielialanvaihteluita
Huono käytös on valinta, vaikka kuinka ketuttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa taas. Ehkä joku lääkitys auttaisi? No voisko se olla hormonikorvaushoito! Eikä hän "etsi minuuttaan uudestaan" tai muuta psykohöpöä, vaan kärsii estrogeenin puutteesta. Vaihdevuodet aiheuttavat noin kolmasosalle naisista todella vaikeita oireita, jotka yleensä korjaantuvat hormonikorvaushoidolla. Osa oireista leimataan mt-ongelmiksi, mutta niillä on aivan selkeä fyysinen syy. Nämä "mielenterveyspulmat" katoavat useimmilla kuin tuhka tuuleen, kun he saavat riittävästi estrogeenia.
Monet naiset kärsivät rajuista mielialaoireista ennen kuukautisia hormonaalisista syistä. Sekään ei ole minuuden etsimistä tai mielenterveysongelma.
Ei se hormonikorvaushoitokaan aina ole se paras vaihtoehto, sillä on muistettava rintasyövän riski, jota estrogeeni lisää.
Jos lisää niin niin pikkuisen ettei ole merkitystä. Parempi hakea hoitoa kuin tuhota elämä ympäriltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet eivät aiheuta törkeää käytöstä. Tuossa on takana jotain muuta.
AIheuttavat kun hormonitoiminta menee sekaisin.
Eivät aiheuta. Mieliala vaihtelee, mutta ihminen on itse vastuussa käytöksestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei oikeuta huonoon käytökseen, eikä sinun tarvitse sitä sietää.
Kuitenkin sellainen näkökulma, että voisiko olla mahdollista että ystävälläsi on diagnosoimaton ADHD? Estrogeenin väheneminen pahentaa ADHD:n oireita ja on tavallista, että ne räjähtävät naisilla käsiin juuri vaihdevuosien alkaessa. Tämä sitten voi puolestaan aiheuttaa mitä tahansa.
Ja, ei, myöskään ADHD ei oikeuta huonoon käytökseen, mutta ajattelin vain tuoda tällaisen vähemmän tunnetun asian esiin, jos siitä olisi jollekin iloa.
Kiitos tämän asian esilletuomisesta. Saattaa päteä juuri minuun. Ajatukseni juoksivat vaihdevuosien alussa todella hurjasti, samaan tapaan kuin diagnosoidulla lapsellani. Nyt on onneksi ajatuksenjuoksu tasoittunut.
Eipä mitään. Tämä tuli itselleni ihan uutena tietona pari kuukautta sitten ja siksi tätä nyt levitänkin, koska tunnettu tosiasia on kuitenkin se ettei naisten oireita osata tulkita oikein edes silloin harvoin kun niitä edes kuunnellaan. Ja tämä siis riippumatta siitä mikä oireiden takana edes on.
Monilla ADHD-naisilla saattaa oireet kadota kokonaan raskausaikana, kun kehon estrogeenin tuotanto on korkeimmillaan. Kun synnytyksen jälkeen estrogeenitaso sitten romahtaa, usein tapahtuu myös henkinen romahdus. Nyt onkin alettu ymmärtämään, että synnytyksen jälkeinen masennus voikin joidenkin naisten kohdalla olla ADHD-oireiden räjähdymäinen paheneminen ja oikea hoitomuoto olisikin masennuslääkkeiden sijasta kevyt estrogeenilisä.
Sinänsä kiva, että nyt 2020 vuonna on alettu pikku hiljaa ymmärtämään, ettei naisia voi tutkia ja diagnosoida kuin miehiä. Ehkä vuosikymmenten päästä olemme siinä tilanteessa, että naiset saavat oikeasti apua terveyshaasteisiinsa sen sijaan, että saavat nämä modernimmat hysteeriadiagnoosit, eli masennuksen ja ahdistuksen.
Onko nainen ollut nuorempana miellyttäjä ja vääntänyt hymyä kaikille vastaantuleville väkipakolla?
Kiitos kommenteista ja eri näkökulmista aiheeseen.
Ap
Kyllä se vaan aiheuttaa, aivan samaan tapaan kuin murrosiässä. Luepa vähän aiheesta. Se, että yrittäisi hilllitä raivonpuuskia ja etsiä jotakin apua asiaan on tietenkin sitten juttu erikseen. Itse päädyin juurikin näiden raivareiden takia hohrmonikorvaushoitoon. Unettomuutta ( ei ole ennen ikinä ollut), raivostumista pikkuasioista, kuumia aaltoja jatkuvasti, riitelyä, hermot menee ihan ihme jutuista enkä tunne enää itsekään itseäni, tolkutonta väsymystä jne jne.. Toivon että tästä hoidosta nyt olisi apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet eivät aiheuta törkeää käytöstä. Tuossa on takana jotain muuta.
Voi aiheuttaa pahoja mielialanvaihteluita
Huono käytös on valinta, vaikka kuinka ketuttaisi.
Jep, mikään sairaus tai mikään muu ei oikeuta huonoa käytöstä. Jos joskus lipsahtaa pitää osata pyytää anteeksi. Normaali ihminen ei kaada pahaa oloaan muiden niskaan jatkuvasti.
Voin kertoa, että vaihdevuodet aiheuttavat todellakin tällaista käytöstä. Itse olin enemmänkin ahdistunut ja itkuinen. Sitten aloitin hkh ja elämä jatkui taas. Kunnes jossain vaiheessa lääkitys ei enää riittänytkään ja minusta tuli hyvin kärttyinen. Sitten vain vanhempaa droppia ja taas olen oma itseni.
Ja mitä tulee pms-oireisiin, niin nekin ovat aivan todelliset. Nämä länkyttäjät, jotka selittävät, että kyse on huonosta käytöksestä eivät yksinkertaisesti vain ymmärrä, millaista se on, kun hormonitasot yllättäin romahtavat.
Mutta siitä jokainen nainen on vastuussa, että hankkii lääkityksen. Itsellä tosin mistään muusta ei ollut apua pms-oireisiin kuin vaihdevuosista. Nyt, kun lääkitys on kohdallaan olen todella ihana ihminen. Pms-aikaan meni viikko aina sähistessä ja sitten toisaalta itkiessä omaa kamaluutta ihan perhepiirissä.
Ottaa aidosti päähän nämä, joilla ei ole mitään oireita ja esiintyvät asiantuntijoina.
Itse olen muutaman ystävän kanssa ottanut puheeksi hkh, kun olen huomannut kamalaa käytöstä. Kumpikin on suorastaan hyökännyt kimppuun. Kun ei ole MITÄÄN oireita, toinen kertoi: että on vielä nuori tyttö. No, eihän siinä sitten. Voin kertoa, että kartan heidän seuraansa viimeiseen asti ja toivon, että oireet olisivat pian ohimennyttä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Ei hän voi paljoa sille että hormonit aiheuttavat tuollaista. Minulle itkukohtauksia vaikka tiesin järjellä että en ole oikeasti surullinen. Silti itku ei loppunut. Ehkä jokin lääkitys auttaisi.
Taas näitä naisia, jotka saavat minut miettimään kannattiko meille oikeasti antaa äänioikeus.
Keski-ikäisen naisen -ja miehen- tulee kyetä hillitsemään käytöksensä julkisella paikalla, myllersi sisimmässä miten hyvänsä. Poislukien tilanne, jossa saa juuri kuulla puolisonsa kuolleen tai muuta oikeasti vakavaa.
Aloittajalle sanoisin, että minä toteaisin ystävälle, että voidaan nähdä sitten kun hän osaa käyttäytyä. Jättäytyisin myös pois sellaisen kaveripiirin tapaamisista, joissa tuollaista dominointia ja käytöstä siedetään. Olen koska hyvänsä mieluummin yksin kuin huonossa seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa, että vaihdevuodet aiheuttavat todellakin tällaista käytöstä. Itse olin enemmänkin ahdistunut ja itkuinen. Sitten aloitin hkh ja elämä jatkui taas. Kunnes jossain vaiheessa lääkitys ei enää riittänytkään ja minusta tuli hyvin kärttyinen. Sitten vain vanhempaa droppia ja taas olen oma itseni.
Ja mitä tulee pms-oireisiin, niin nekin ovat aivan todelliset. Nämä länkyttäjät, jotka selittävät, että kyse on huonosta käytöksestä eivät yksinkertaisesti vain ymmärrä, millaista se on, kun hormonitasot yllättäin romahtavat.
Mutta siitä jokainen nainen on vastuussa, että hankkii lääkityksen. Itsellä tosin mistään muusta ei ollut apua pms-oireisiin kuin vaihdevuosista. Nyt, kun lääkitys on kohdallaan olen todella ihana ihminen. Pms-aikaan meni viikko aina sähistessä ja sitten toisaalta itkiessä omaa kamaluutta ihan perhepiirissä.
Ottaa aidosti päähän nämä, joilla ei ole mitään oireita ja es
Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Jos hormonit aiheuttavatkin mielialan muutoksia, ei niiden mukaan voi käyttäytyä. Vaikka olisit murhanhimoinen, et voi tehdä mitä lystäät. Itsehillintää ei voi heittää romukoppaan ja syyttää hormoneja. Itse pukeudun hymyyn esim. lasten lapsen vuoksi, oli olo mikä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hän voi paljoa sille että hormonit aiheuttavat tuollaista. Minulle itkukohtauksia vaikka tiesin järjellä että en ole oikeasti surullinen. Silti itku ei loppunut. Ehkä jokin lääkitys auttaisi.
Taas näitä naisia, jotka saavat minut miettimään kannattiko meille oikeasti antaa äänioikeus.
Keski-ikäisen naisen -ja miehen- tulee kyetä hillitsemään käytöksensä julkisella paikalla, myllersi sisimmässä miten hyvänsä. Poislukien tilanne, jossa saa juuri kuulla puolisonsa kuolleen tai muuta oikeasti vakavaa.
Aloittajalle sanoisin, että minä toteaisin ystävälle, että voidaan nähdä sitten kun hän osaa käyttäytyä. Jättäytyisin myös pois sellaisen kaveripiirin tapaamisista, joissa tuollaista dominointia ja käytöstä siedetään. Olen koska hyvänsä mieluummin yksin kuin huonossa seurassa.
Hienosti on taas naisviha sisäistetty. Yksittäisen, naiseksi oletetun ihmisen kommentti saa kyseenalaistamaan kuuluvatko perusihmisoikeudet edes naisille. Koskaan kuule miesten pohtivan miesten ihmisoikeuksien rajoittamista. Ei edes silloin kun taas yksi mies on raiskannut tai tappanut jonkun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hän voi paljoa sille että hormonit aiheuttavat tuollaista. Minulle itkukohtauksia vaikka tiesin järjellä että en ole oikeasti surullinen. Silti itku ei loppunut. Ehkä jokin lääkitys auttaisi.
Taas näitä naisia, jotka saavat minut miettimään kannattiko meille oikeasti antaa äänioikeus.
Keski-ikäisen naisen -ja miehen- tulee kyetä hillitsemään käytöksensä julkisella paikalla, myllersi sisimmässä miten hyvänsä. Poislukien tilanne, jossa saa juuri kuulla puolisonsa kuolleen tai muuta oikeasti vakavaa.
Aloittajalle sanoisin, että minä toteaisin ystävälle, että voidaan nähdä sitten kun hän osaa käyttäytyä. Jättäytyisin myös pois sellaisen kaveripiirin tapaamisista, joissa tuollaista dominointia ja käytöstä siedetään. Olen koska hyvänsä mieluummin yksin kuin huonossa seurassa.
Miehet muodostavat yli 90 prosenttia vankiväestöstä, tekevät yli 90 perheväkivallasta, aloittavat lähes kaikki sodat, tekevät lähes kaiken ilkivallan ja katuväkivallan, melkein kaikki murhat ja raiskaukset. Mutta keneltä pitää ottaa äänioikeus pois? Naisilta! Ihan mahtava logiikka sulla. Helvetissä on ihan oma paikka kaltaisillesi "siskoille".
Kiitos tämän asian esilletuomisesta. Saattaa päteä juuri minuun. Ajatukseni juoksivat vaihdevuosien alussa todella hurjasti, samaan tapaan kuin diagnosoidulla lapsellani. Nyt on onneksi ajatuksenjuoksu tasoittunut.