Jos aiheuttaisit toisen elämään aviokriisin, jäisikö asia vaivaamaan sinua?

Olen kerran haksahtanut varattuun, mutta en todellakaan vedellyt mistään naruista eikä pettäjä ollut missään heikossa tilanteessa, vaan ihan itse hän vei hommaa eteenpäin ja minä typeryyksissäni lähdin mukaan. Tarina on toki varmasti hänen toimestaan esitetty tyystin eri valossa ja kyseisessä tarinassa minä olen se pahis ja koko tapahtumien kulku on kääntynyt toisin päin. Minä en myöskään mitenkään noin vain jatkanut elämääni vaan tunsin syyllisyyttä ja häpesin pitkään. Tunnen vieläkin mikäli asiaa ajattelen. Usko pois, moni meistä haksahtaneista voi syvästi katua ja ottaa opikseen.

Tekstisi on täynnä oletuksia, et oikeasti välttämättä yhtään tiedä todellisuutta.

Ap vaikuttaa itsekeskeiseltä, lapselliselta ja vastuuttomalta. 

Itsekin myönnät että syyllisyydentunto vaan ottaa päähän ja ois kiva siirtää toisaalle. Sitä nyt ei vaan toisen osapuolen mokat poista. Koita saada ymmärrettyä että miehen puheilla ei tässä ole merkitystä vaan omillasi.

Jos olisin puolisosi, lähtisin heti, sinähän tunnut olevan ihan puolustuskyvytön impulsseja vastaan ja kenen vaan vietävissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi pelastaa toisen ihmisen joka huonossa liitossa.

Ihminen joka mädättää yhden liiton mädättää toisenkin. Tietysti jos se pettämiskaveri on samanlainen raatokärpänen kuin itsekin, kakkosliitto voi olla "parempi match"

Kannattaa varoittaa siis muita näistä henkilöistä jo etukäteen.

No kieltämättä keskustelu toi paljonkin miettimisen aihetta. 

Kiitos kommenteista. Ap

Exälle ja minulle on kehittynyt uusi tilanne. Olen ollut kovin aktiivinen jotta hän ymmärtäisi missä mennään. Mikä oli kohtuullinen aika mikä minun pitää odottaa jotta näkisin tuleeko tästä yhtään jos en itse enää tekisi yhtään mitään. En tiedä hänen tilanteestaan enkä edes halua oikeastaan tietää. Minulle tämä on kuin kidutusboksissa elämistä mikä onkin ollut normaali olotilani vuosikausia tämän jutun ja paljon muun tähden. Emme ole olleet naimissa mutta meillä on yhteinen kuollut lapsi ja annoin rukkaset kosintaan. Juttumme meni täysin paskaksi siksi että hän lähti pettämään vaikeasta tilanteestamme.

 

Vierailija kirjoitti:

Eikä kukaan tässä syytä nyt kolmatta osapuolta mun avio-ongelmistani, vaan siitä että hän ei nähnyt tekevänsä mitään väärää itse omassa liitossaan. Ap

Sinä teit yhtä väärin hänen aviopuolisoaan kohtaan. Käsittämätöntä että näet tuossakin vain miehen petoksen, mutta et omaasi. Sinä olit tunkemassa heidän suhteidensa asioihin, jotka ovat yksityisiä. Siksi että haaveilit tuosta miehestä ja olit ihastunut. 

 

Miehen vaimo on ilmeisesti fiksu kun ei ole tullut lankoja pitkin kysymään moraalisi perään. En olisi kyllä minäkään tullut, mutta ei myöskään mitään lämpimiä tunteita olisi ihmiselle joka tunkee mukaan aviokriisiin ns pelastajaksi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Exälle ja minulle on kehittynyt uusi tilanne. Olen ollut kovin aktiivinen jotta hän ymmärtäisi missä mennään. Mikä oli kohtuullinen aika mikä minun pitää odottaa jotta näkisin tuleeko tästä yhtään jos en itse enää tekisi yhtään mitään. En tiedä hänen tilanteestaan enkä edes halua oikeastaan tietää. Minulle tämä on kuin kidutusboksissa elämistä mikä onkin ollut normaali olotilani vuosikausia tämän jutun ja paljon muun tähden. Emme ole olleet naimissa mutta meillä on yhteinen kuollut lapsi ja annoin rukkaset kosintaan. Juttumme meni täysin paskaksi siksi että hän lähti pettämään vaikeasta tilanteestamme.

 

Ehkä kannattaa jo luovuttaa. Niin minä tekisin.

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta syytän kyllä siitä, että aiheutti ongelmia lisää mun liittooni yhteydenotoillaan.

Kriisi vaan paheni entisestään.

Ap

Eli siis naimisissa oleva ap ja naimissa oleva "pian eroava" toinen mies tapasivat. Ap ihastui tuohon mieheen ja oli mukana miehen soutamisessa ja huopaamisessa. Ap olisi ollut valmis menemään tuon miehen kanssa yhteen, mikäli mies olisi heti ja kunniallisesti eronnut vaimostaan, mutta kun mies aina luikki takaisin vaimonsa helmoihin, niin ap:lla meni hermo tuohon. Ja nyt tämän seurauksena ap:n oma avioliitto on kriisissä, koska ap meni ihastumaan henkisesti tuohon äijään, vaikkei mitään fyysistä vielä tapahtunutkaan. Ja nyt ap:ta vituttaa, koska se toinen äijä ei näe tehneensä mitään väärää.

Vierailija kirjoitti:

No kieltämättä keskustelu toi paljonkin miettimisen aihetta. 

Kiitos kommenteista. Ap

On empaattista miettiä asioita muutenkin kuin omalta kannaltaan. Ihmisillä on avioliitoissaan monenlaisia ongelmia, hyvinkin raskaita ja vaikeita. 

"Olet huomannut ihmisen olevan herkässä tilanteessa, jossa olisi otollista "iskeä kiinni"?

Tiedät mistä naruista vedellä saadaksesi haluamasi, vaikkapa tunnustuksen tunteista tai hänet sänkyyn? Omassa elämässäsi olisi kaipuu jollekin?

Tämä ihminen sitten sortuisi tähän, saisit ainakin osittain haluamasi ja jättäisit siihen. Tämä toinen olisi pilannut asiansa, kun lähti tunteiden vietäväksi.

Ja olisi sitten täysin pulassa sen jälkeen ja sinä jatkaisit elämääsi.

Voisitko vaan ajatella, että omapa oli mokansa? "

Ah, nyt tajusin, että naimissa oleva ap kuvaili tässä sitä toista naimissa olevaa miestä, johon ap ihastui, mutta ei siis koskaan saanutkaan tätä miestä ja nyt hänen oma avioliittonsa on kriisissä tämän myötä.

En tee tuollaista typerää.

Minulla oli parin vuoden ajan "suhde" varattuun työkaveriin, itse olin sinkku. Sen vuoksi lainausmerkeissä suhde, että fyysistä seksiä oli vain kerran, jonka jälkeen pyristelin irti miehestä. Mutta parin vuoden viestittelimme jatkuvasti, lähettelimme alusvaate-ja alastonkuvia jne. En ikinä olisi uskonut haksahtavani varattuun, mutta tiesin miehen pettäneen aiemminkin vaimoaan, ja ajattelin etten riko mitään, mikä ei ole jo valmiiksi rikki. . Mutta silti menin itse rikki. Seksi oli huonoa, ja tunsin valtavaa syyllisyyttä, mutta miehestä eroon pääseminen kesti kauan. Nyt mies on eronnut vaimostaan ja seurustelee naisen kanssa, jonka kanssa petti vaimoaan jo ennen minua. En oikein usko että on pidemmän päälle uskollinen tuolle uudelle, on ns.tottunut pettämään, ja kaipaa jatkuvaa ihailua naisilta. Pelimies mikä pelimies. 

"Mies teki tätä eroa ja olivat vain kavereita kuulemma. Puolisoa ei haitannut hänen tekemisensä kuulemma enää. 

Mutta kuitenkin tuntui haittaavan eikä eroa sitten tullutkaan pariin vuoteen ja salaa halusi aina iltaisin jutella, mutta ei päivällä. 

Tunnen itseni hyväksikäytetyksi. Ap"

Eli tästä voi päätellä, että sä olisit halunnut tuon miehen itsellesi, sitten kun mies olisi eronnut. Kun mies ei pariin vuoteen eronnutkaan, sulla meni hermot. Jäit kiinni omalle puolisollesi tästä, että ihastuit tuohon varattuun ukkoon.

Ja sitten kun se ukko oikeasti erosi, se ukko ei valinnutkaan sua. Sä olisit siis ollu valmis jättää sun puolison, jos tuo ukko olisi hyväksynyt ja ottanu sut. Sitä tää kuvio on. Muuten sua ei hetkauttaisi ollenkaan.

Sua vaan vituttaa, että luulit, että olet miehen suurin rakkaus ja sut mies valitsee, mutta eipä valinnutkaan. Ja ehdit jo pilata oman liittosi tämän takia. Kun nyt haluaisitkin jäädä tuttuun ja turvalliseen liittoosi, kun tämä toinen mies ei sua huolinutkaan. Jos toinen mies ois sut huolinu, niin olisit nyt sen kaa onnellisena, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli parin vuoden ajan "suhde" varattuun työkaveriin, itse olin sinkku. Sen vuoksi lainausmerkeissä suhde, että fyysistä seksiä oli vain kerran, jonka jälkeen pyristelin irti miehestä. Mutta parin vuoden viestittelimme jatkuvasti, lähettelimme alusvaate-ja alastonkuvia jne. En ikinä olisi uskonut haksahtavani varattuun, mutta tiesin miehen pettäneen aiemminkin vaimoaan, ja ajattelin etten riko mitään, mikä ei ole jo valmiiksi rikki. . Mutta silti menin itse rikki. Seksi oli huonoa, ja tunsin valtavaa syyllisyyttä, mutta miehestä eroon pääseminen kesti kauan. Nyt mies on eronnut vaimostaan ja seurustelee naisen kanssa, jonka kanssa petti vaimoaan jo ennen minua. En oikein usko että on pidemmän päälle uskollinen tuolle uudelle, on ns.tottunut pettämään, ja kaipaa jatkuvaa ihailua naisilta. Pelimies mikä pelimies. 

Kuvailit narsistin. Ne on just tommosia. Ja onnittelut, että väistit luodin. Millä tavalla seksi oli huonoa?

Tiedän että eräiden suhteeseen on pistetty ihan hirveästi kapuloita rattaisiin

 On toki ihan omiakin mokia, mutta suurin osa kaikkein pahimmista oli ihan järjestetty sabotoiden ja jopa rikoksin.

Tai ainakin annettu alkusysäys vaikeuksilla. Tosi taitava osaa sitten väistelkä niitä paremmin kun sellainen, joka ei edes tiedä olevansa tuollaisen kohteena.

Sitäpaitsi moni tiedä tuollaista olleen vaan nimenoman uskoo ihan sattumiin ja omiin mokiin. Vain yksi uhreista tietää. 

Esim. aiheutettu taloudellisia ongelmia, koska ne vasta kirpaiseekin, aiheuttaa muita ongelmia domino efektinä ja on helvetin vaikea edes selvitellä niitä jälkikäteen.

 Paljon muutakin ollut, mitkä oli tarkoitettu joksikin kauhutarinoiksi  ja nyyhkytarinaksi, mutta ne on sellaisia helposti unohdettavissa.

Joku tiesi että raha puree....

Ja mitä nyt tulee siihen että kyllähän aina raha-asioistakin voi sopia jos hyvät välit ja välittää toisesra, se riippuu vähön tilanteista ja minkälaisista asioista pitää sopia. 

Vierailija kirjoitti:

Tätä on kovin vaikea selittää kun on itsellä jälkeenpäin vahva tunne, että on käytetty vain tarpeisiin. Mulla ei ole mitään väliä enää, kun ero sitten lopulta tuli eikä saanutkaan sitä odottamaansa seksiä.

Ja nyt sitten mietin että miten saan oman elämäni pidettyä kasassa. Hän vähän niin kuin jätti minut kun ei saa musta enää mitä haluaa.

Ja nyt joudun miettimään omia tekemisiäni. Unohdin itseni ja puolisoni täysin. Ap

Eli siis sä oisit halunnut tuon miehen kokonaan itsellesi kunnon parisuhteeseen, sitähän tuo teksti tarkoittaa. Toi mies erosi vaimostaan ja jätti sut, kun et ollutkaan valmis seksiin hänen kanssaan. Ja nyt sua vituttaa, koska miehen olisi pitänyt nyt kärsivällisesti odottaa sua, sitä ainoaa oikeaa, kunnes sä puolestasi pääset irti omasta liitostasi. Mikä syy sulla sit oli tai on, ettet jättänyt sun puolisoa?

Ap, sua ois helpompi ymmärtää, jos vaan sanoisit ihan suoraan, että sä oisit halunnu tuon miehen kanssa parisuhteeseen, mutta susta ittestäs ei löytyny tarpeeks voimia erota omasta liitostasi syystä tai toisesta. Ja sua harmittaa se, että toi eronnut mies ei sitten halunnutkaan sua loppupeleissä. Ja sä et halua jäädä yksin, joten et eroa liitostasi. Sano vaan ihan suoraan, että noin tää on.

Itke vaikka tänne, kuinka sä niin olisit halunnu tämän eronneen ukon, mutta se ei sitten halunnutkaan sua tän parin vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen, vaan susta tuntuu, että se vaan käytti sua hyväksi.

Saisit enemmän sympatiaa sanomalla tän kuvion rehellisesti. Nyt kerrot tän kuvion tälleen hieman epärehellisesti ja siksi saat tämmöisiä vastauksia, että suurin osa onkin ton ukon puolella.

oksettava hupripukki ja sen mällinen patja palakaa just siellä 

Olen aiheuttanut tahattomasti yhden aviokriisin.

Työpaikalla kollega, minua 10v vanhempi mies, ihastui minuun palavasti. Minusta olimme ihan vaan työkavereita. Hänellä on tunteita niin paljon, että kertoi niistä ensin vaimolleen, ja tämä vaimo sitten soitti vihaisena minulle, että Jarmo on mennyt tuollaiseen lumppuun ihastumaan, jätä Jarmo rauhaan! 

No jätin rauhaan joo. Ilmoitin tuosta samantien Jarmolle, että tunne ei ole molemminpuolinen. Vaimollekin sanoin, etten tunne hänen miestään kohtaan samoin. Sain vastaukseksi uhkailuja ja huutoa perheen rikkomisesta. Se oli villit kaksi päivää, kun ensin Jarmo epätoivoisena tunnustaa rakkautta, sitten vaimo kirkuu pettäjäh**raa. Estin molemmat ja töissä kerroin esimiehelle, joka siirsi Jarmon toiseen tiimiin. Vaimolle uhkailin poliisilla, jos ei jätä rauhaan.

Enpä sanoisi sitä kovin narsistiseksi teoksi osaltani. Lähinnä tooooodella vaivaannuttavaa.

Ei ihan näinkään. Mies sanoi erottuaan, että ei ole parisuhdeainesta, mutta haluaisi kanssani jonkinlaisen suhteen. Siis että eroaisin ja tapailisin hänen kanssaan (=seksiä). Ap