Hallitus suunnittelee taito- ja taideaineiden ottamista mukaan ylioppilaskirjoituksiin

Taide on suhteellista. Miten tuokin arvioitaisiin? Toimisi esim. taidehistoriana tai eri teosten analysoimisena, mutta ei mitenkään oppilaiden omien töiden vertailemisena. Ja muutenkin taideaineista on jo lukiodiplomit, jotka korvaa taideyliopistoissa ennakkotehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Taide on suhteellista. Miten tuokin arvioitaisiin? Toimisi esim. taidehistoriana tai eri teosten analysoimisena, mutta ei mitenkään oppilaiden omien töiden vertailemisena. Ja muutenkin taideaineista on jo lukiodiplomit, jotka korvaa taideyliopistoissa ennakkotehtäviä.

No miten nyt esimerkiksi äidinkielen kokeita arvioidaan?

Vierailija kirjoitti:

Taide on suhteellista. Miten tuokin arvioitaisiin? Toimisi esim. taidehistoriana tai eri teosten analysoimisena, mutta ei mitenkään oppilaiden omien töiden vertailemisena. Ja muutenkin taideaineista on jo lukiodiplomit, jotka korvaa taideyliopistoissa ennakkotehtäviä.

Kriteerit pitää tietysti olla. Ne ammattilaiset kyllä pystyvät luomaan esim. sommittelu, värioppi, tekniikan hallinta, tyylisuuntien tuntemus jne.

Taitoaineet ovat vaikeasti mitattavissa. Ehkä jonkun musiikkikappaleen oikeaoppinen soittaminen on vielä sellainen, jota voi mitata, mutta esim. kuvaamataidon arvosteluun vaikuttaa paljon arvostelijan omat mieltymykset ( tekniikka/idea, abstrakti/esittävä jne.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taide on suhteellista. Miten tuokin arvioitaisiin? Toimisi esim. taidehistoriana tai eri teosten analysoimisena, mutta ei mitenkään oppilaiden omien töiden vertailemisena. Ja muutenkin taideaineista on jo lukiodiplomit, jotka korvaa taideyliopistoissa ennakkotehtäviä.

Kriteerit pitää tietysti olla. Ne ammattilaiset kyllä pystyvät luomaan esim. sommittelu, värioppi, tekniikan hallinta, tyylisuuntien tuntemus jne.

Lukion kuvaamataidon opettajien ammattitaito ei ole kovinkaan hääppöinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin ajattelen, että miksi. Voisiko yhden aineen korvata vaikka tekemällä maataloustöitä 1 kk ajan? Taito se on traktorinajokin. Ja riittäisikö taitoaineeksi puseron ompeleminen vai rajaudutaanko perinteisiin taiteisiin ja taidot olisi sivuseikka?

Ei tietenkään, koska maataloustöitä ja puseronompelua ei opeteta lukioissa. Lisäksi ylioppilastutkintolautakunnalla ei ole aikaa seurata kuukauden verran traktorilla ajoasi. Kyllä se taito- ja taideaineen koe pitää suorittaa ihan samassa ajassa kuin muissakin tutkintoaineissa.

Tämä. Ihminen ei voi olla kyvykäs tai älykäs, jolla ei ole siitä tasapäisyys- sertifikaattia annettuna valvovan järjestelmän taholta. Sertifikaatti taianomaisesti tekee keskinkertaisesta ja sen allakin olevista osaajia ja "asiantuntijoita".

Ihminen, jolta puuttuu sosiaalisen järjestelmän hyväksymä sertifikaatti, voi olla älykäs, ja tietää jostakin asiasta jopa paljon enemmän kuin sertifikaatin saanut. Koska äly on ominaisuus, joka ruokkii itseään ihan vapaaehtoisesti. Ja päivittää itseään. Internet ja tieteen avoimuus muutti maailman.

Paljon heitetään lahjakkuutta hukkaan. Ja paljon mitätöidään. Ihmisarvon kannalta on tietenkin hyvä, että jatkossa lähes kaikkien oletetaan saavan (autettuna ja rimaa madaltamalla) akateeminen koulutus, niin kohtelu on tasa-arvoisempaa. Ei nykyisen kaltaista, jossa akateemisen koulutuksen putkesta putkahtaneet kuvittelee olevansa parempia ihmisiä ja arvokkaampia vain siksi, koska putki.

Yhteiskunnan näkökulmasta asia ei ole positiivinen. Keskinkertaisuus silloin kun tarvitaan hyvää tasoa, ei ole mielekäs tavoite. Ja ne oikeat osaajat sitten muista maista jatkossa? Metsään mentiin jo siinä vaiheessa, kun peruskoulusta poistettiin tasokurssit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitoaineilla on aliarvostus, tämä korjaisi sitä.

Miten niin? Eikös taito- ja taideineita varten ole ihan omat ammattikoulunsa rakennettu? 

En ole vielä kuullut, että ammattikoulujen lisäksi meillä olisi vaikka äidinkielilukio, matematiikkalukio, kemialukio.. Painotuksia toki on, riittää kun on pari soveltavaa kurssia, niin voi kutsua lukiota vaikka muumimammalukioksi. 

Siis et oikeasti ole kuullut erityistehtävän saaneista luonnontiedelukiosta ja ilmaisutaitolukiosta?

Skeittilukiokin löytyy, kuulemma. Mutta ollaanpa rehellisiä, samat aineet siellä on pakko opetella, vaikka kuinka aikaa kuluttaisi rampilla lautailemalla. Pari soveltavaa kurssia ei muuta tilannetta.

Helpompaa olisi muuttaa kaikki koulut steiner-kouluiksi niin heikompilahjaisetkin pärjäisivät.

Vierailija kirjoitti:

Taitoaineet ovat vaikeasti mitattavissa. Ehkä jonkun musiikkikappaleen oikeaoppinen soittaminen on vielä sellainen, jota voi mitata, mutta esim. kuvaamataidon arvosteluun vaikuttaa paljon arvostelijan omat mieltymykset ( tekniikka/idea, abstrakti/esittävä jne.).

Arvioidaanhan niitä töitä lukion kuvataidekurssien päätteeksikin. Tietyt kriteerit on annettu ja niiden mukaan mennään.

Todella huonolta idealta kuulostaa. Mielestäni taito- ja taideaineissa pitäisi muutenkin luopua numero- (/kirjain-) arvostelusta. Niitä on niin vaikea arvioida ja into niiden harjoittamiseen voi pahimmassa tapauksessa laskea koko elämän ajaksi kouluarvosanan vuoksi. 

Haiskahtaa siltä, että persut on yrittäneet keksiä salonkikelpoista tapaa mahdollistaa ylioppilaaksi pääsy ilman ruotsin kirjoittamista. Sehän noista kokeista on ainoa, jonka korvaamisessa jollain käsityön kokeella olisi edes vähän järkeä, mutta lakiehdotus mahdollisuudesta korvata pelkästään ruotsi ei ikinä menisi läpi.

Tavoitehan kuitenkin on, että taiteellisesti lahjakas ja osaava, paljon harjoitellut ylioppilas voisi hankkia taidealan koulutuksen ja mennä sitten töihin alalle. Taidetta mystifioidaan aivan turhaan. Alalle koulutettavuutta voidaan arvioida. Tekniikat oppii ja ala edellyttää jatkuvaa harjoittelua. Kyse ei ole pelkästään synnynnäisestä lahjakkuudesta, jota sitten höystetään alkoholin avulla.

Hyvä juttu,elämä on taidetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taide on suhteellista. Miten tuokin arvioitaisiin? Toimisi esim. taidehistoriana tai eri teosten analysoimisena, mutta ei mitenkään oppilaiden omien töiden vertailemisena. Ja muutenkin taideaineista on jo lukiodiplomit, jotka korvaa taideyliopistoissa ennakkotehtäviä.

Kriteerit pitää tietysti olla. Ne ammattilaiset kyllä pystyvät luomaan esim. sommittelu, värioppi, tekniikan hallinta, tyylisuuntien tuntemus jne.

Seuraava Picasso saa A:n kun taas tusina-fotorealisti-kuvakopioija jaa L:n

Vierailija kirjoitti:

Haiskahtaa siltä, että persut on yrittäneet keksiä salonkikelpoista tapaa mahdollistaa ylioppilaaksi pääsy ilman ruotsin kirjoittamista. Sehän noista kokeista on ainoa, jonka korvaamisessa jollain käsityön kokeella olisi edes vähän järkeä, mutta lakiehdotus mahdollisuudesta korvata pelkästään ruotsi ei ikinä menisi läpi.

Hyvä huomio ja viimeistään yliopistossa se kostautuu. Virkamiesruotsi teki paluun ja siitä ei pääse läpi peruskouluruotsilla.

Onhan taidelukioihin pääsykokeetkin. Ne yo-koetehtävät pitää vaan suunnitella niin että niiden arviointi on selkeää. 

Vierailija kirjoitti:

Haiskahtaa siltä, että persut on yrittäneet keksiä salonkikelpoista tapaa mahdollistaa ylioppilaaksi pääsy ilman ruotsin kirjoittamista. Sehän noista kokeista on ainoa, jonka korvaamisessa jollain käsityön kokeella olisi edes vähän järkeä, mutta lakiehdotus mahdollisuudesta korvata pelkästään ruotsi ei ikinä menisi läpi.

Käsityö ei ole valtakunnallinen taito- ja taideaine lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan taidelukioihin pääsykokeetkin. Ne yo-koetehtävät pitää vaan suunnitella niin että niiden arviointi on selkeää. 

Yliopistot päättänevät, miten arvottavat kieliä, luonnontieteitä, matematiikkaa, reaaliaineita ja näitä uusia taitoaineita haussa. Mitäs luulet, millaisen painoarvon jääkiekkodiploomi saa yhteiskuntatieteissä tai insinöörivalinnassa? Vähän luulen, että kun tuo totuus selviää tulevalle ylioppilaalle, kiinnostus katoaa sen sileän tien.

Vierailija kirjoitti:

Tavoitehan kuitenkin on, että taiteellisesti lahjakas ja osaava, paljon harjoitellut ylioppilas voisi hankkia taidealan koulutuksen ja mennä sitten töihin alalle. Taidetta mystifioidaan aivan turhaan. Alalle koulutettavuutta voidaan arvioida. Tekniikat oppii ja ala edellyttää jatkuvaa harjoittelua. Kyse ei ole pelkästään synnynnäisestä lahjakkuudesta, jota sitten höystetään alkoholin avulla.

Mutta järkevin väylä ei ole yo-kirjoitukset. On hyvin suuri vaara, että jos lähdetään vertailemaan töitä keskenään ja arvioimaan niitä mielipidepohjaisesti (mitä taiteen arviointi aina jossakin määrin on), joku todella lahjakas ei ehkä saakaan kunnon kannustusta alalle ja päin vastoin jättää taideopintoihin hakemisen huonoksi kokemansa yo-arvosanan vuoksi.

Taideoppilaitoksilla on omat, vuosikymmenten aikana hiotut toimivat pääsykokeensa. Ei yo-kirjoitusten geneerinen, toki lukuaineissa hyvin tasapuolinen massa-arviointitapa sovi taito-ja taideaineisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvataiteilijana itse vielä mielelläni kyseenalaistan mahdollisuuden arvioida taidetta objektiivisesti. Arvio taiteen laadusta on kutenkin aina vain perusteltu mielipide eikä se ole tieteellisen eksakti eikä mitenkään kovin validi. Mutta hallitus on täynnä ääliöitä niin mitäpä muuta voi odottaa kuin tällaisia typeryyksiä.

Jaa, no miten sitten arvioidaan, että kuka kelvollinen opiskelemaan taidekorkeakouluun? 

Taidearvioissa puhun oman kokemukseni puolesta. Jopa taidekouluissani ne olivat kelvottomia ja musta tuntuu tasoa. No pyysin kerran Kuvataideakatemialta selvitystä hylättyyn kun olin ollut pääsykokeissa. En saanut muuta vastausta vastaavalta taholta kuin että ei me tiedetä eikä osata sanoa. Ja jos katsoo jotain Kuvataideakatemian maisteri- ja tohtorivalintoja joissa hakijan taso on muidenkin tiedossa, niin aika ihmeellisien huonoja valintoja ovat. Samoin Kuvan opettajien omat tylsääkin tylsemmät taideteokset joista todella ihmettelen heidän resurssejaan opettaa taidetta. Eikä nämä ko. opettajat ole mitään kuuluisia palkintoporsaitakaan.