Lue keskustelun säännöt.
Muistellaan rippileirejä
20.07.2024 |
Rakastuitko rippileirillä, jäikö hyviä muistoja- oliko ripari tärkeä asia nuoruudessasi?
Täällä 50 nainen joka ollut miehensä kanssa rippikouluajoista alkaen. Omalla riparillamme ensin tutustuimme ja seurustelimmekin kuukauden mutta seuraavana kesänä isoisina rakastuimme.
Ensisuudelmamme tapahtui leiriläisten saunassa yöuinnin jälkeen. Sitten menimme hänen mopollaan hiekkatietä läheiselle grillikioskille ja samalla matkalla olemme yhdessä yhä. Myös ystäväpiirimme peräisin noilta ajoilta rippileiriltä ja lukiosta.
Viime kesänä kävimme tuolla paikalla ja leirikeskuksessa jossa riparimme pidettiin. Saunakin oli yhä käytössä ja huoneet joissa silloin nukuimme.
Kommentit (22)
Olin niin rakastunut pappiini ja viimeisinä päivinä vietimmekin ihania öitä yhdessa.
M43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin rippileirini Oriveden Päiväkummussa ja sieltä jäi erittäin hyvät muistot! Onko palstalla muita kumpulaisia? :D
Vierailija kirjoitti:
Olin niin rakastunut pappiini ja viimeisinä päivinä vietimmekin ihania öitä yhdessa.
M43
Tarjosiko chipsejä ja coucacoullaa
Menetty mahdollisuus. Leirillä tuntui siltä kuin olisi kokonaan eri maailmassa mutta leirin jälkeen palattiin todellisuuteen jossa ei ikinä tapahdu mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olin niin rakastunut pappiini ja viimeisinä päivinä vietimmekin ihania öitä yhdessa.
M43
Muistan tämän oikein hyvin, sinä nuori koiras!
PappiM64
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en ymmärrä noita nykyleirien häiriöitä. Meillä oli harvinaisen tylsät kaksi viikkoa enkä olisi voinut kuvitellakaan mitään härdellejä rippileiriläisten kesken. Oltiin tunnettu toisemme jo ala-asteelta. Papitkin oli tuttuja jo lapsuudesta. Tylsää kyllä oli mutta sitä tylsyyttä kiltisti vaan siedettiin. Ei ollut vaihtoehtoja.
Vuonna 1978 leirillä 64 nuorta saaressa 2 viikkoa... Ei taitaisi kovin hyvin nykyään onnistua. Hyvin pieniä tuhmuuksia ja järjestyshäiriöitä oli, mutta todella pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ollut lapsesta asti uskovainen ja Raamattu antoi paljon. Pappi tuntui kovin muodolliselta eikä suinkaan puhunut esimerkiksi lähimmäisenrakkautta ja sitä ettei tuomitse - se lähinmöisenrakkaus ja suvaitsevaisuus ovat minulle se tärkein sakramentti enkä pysty ajattelemaan uskoa ilman näitä. Siksi ripari ja sen jälkeiset puisevat kirkossakäynnit saivat minut tajuamaan että tämä ei ole minun kirkkoni. Kirkossakäynti jäi ja vanhempien kuoltua sain aikaiseksi erota. Koko kirkollisveron määrä menee nyt hyvä tekeväisyyteen.
Riparilta jäi hyvät muistot. Päädyin isoseksi ja seurakunnan kesätyöntekijäksi myöhemmin. Nyt aikuisena on vaikeampi löytää kirkko/seurakunta-yhteyttä. Riparilla tutustuin moniin mukaviin ihmisiin. Harmi vain että yhteydenpito ei ole jatkunut aikuisiällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käynyt riparia. Mutta kavereiden kiitollisuudella ei ollut rajaa kun mökkimme oli parin km päässä leirikeskukselta jossa ripari oli ja hain serkkuni (18v) kanssa suht nopealla veneellä lähikaupasta korikaupalla kaljaa heille ;D. Lisäksi ajelutimme sällejä veneellä yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin halunnut päiväriparille mutta isä pakotti leirille. Hyvä ruoka, mukava pappi ja isoset, mutta en viihtynyt huonekaverien kanssa. Melusivat öisin. Jälkikäteen ajateltuna kyllä päiväripari olis ollut kivempi.
En käynyt leiriä, vaan päiväriparin. Karsee kokemus, mutta toisaalta - vahvisti entisestään päätöstä erota kirkosta. Pappi avoimesti solvasi toisia uskontoja. Väitti, että jos putoat kaivoon, niin hindu kävelee ohi tekemättä mitään, koska kaivoon putoaminen johtuu karmasta eli oma syysi. Buddhalainen saattaa antaa sinulle neuvoja, kuinka päästä kaivosta pois. Vain kristitty toimisi oikein ja hakisi tikkaat, että pääset kaivosta.
Vaikka olisi totta, niin se ei selitä esim. sairaaloita Intiassa. Paitsi jos ne sairaalat ovat täynnä kristittyjä. 🤔🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni tyttö pääsi neitsyydestään rippileirillä 😙
Olen vm.86. Leirillä kaikki ihastuivat toisiinsa ja kaikki muu oli toissijaista. Tupakkaa poltettiin täysin estoitta ja ruokaa oli tarjolla lähes jatkuvasti. Laulettiin ja leikittiin. Leirikeskus oli homeessa ja joku isosista soitti jatkuvasti pianoa. Tässä kaikki, mitä muistan. 😅
Mä olin koulukiusattu ja kun paras ja ainoa kaveri ei kuulunut ev.lut seurakuntaan, lähdin riparille leirille, missä oli porukkaa ympäri Suomen. Oli outoa kun sain useitakin kavereita heti eikä kukaan edes yrittänyt kiusata. Kivat muistot jäi. Meitä oli sellainen kuuden hengen porukka jolla synkkasi, samanlaiset arvot. Pidettiin jonkun aikaa yhteyttäkin kortein mutta vähitellen se hiipui.
Vihasin sitä jeesuspaskaa, yhteislauluja ja satujen tuputtamista totuutena.
Menin käytännössä pakotettuna.
Nyt olen tullut järkiini ja eronnut kirkosta ajat sitten.
Kävin rippileirillä. Eipä jäänyt muistoja, enkä kenenkään siellä olleen kanssa ole ollut tekemisissä pariin kymmeneen vuoteen. Kirkostakin olen eronnut. Turha reissu, mutta tulipahan tehtyä.