Lue keskustelun säännöt.
Amispapereilla amkiin? Voiko tulla mitään jos ei mitään opiskelurutiinia?
20.07.2024 |
Lukiolaisiin verrattuna varmaan raskaampaa? Tai onko kokemuksia?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Monella luonnistuu vielä jotenkin englanti amispohjalta, mutta ruotsi sitten ei.
Höpöhöpö, ruotsin oppii lukemalla sanoja ja kielioppia.
Silkkaa tekniikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu monesta asiasta. Mulla oli amk:ssa parikin kaveria ilman lukiopapereita. Yksi niistä lopulta valmistui. Mukavia tyyppejä, mutta haasteita tulee kyllä. On erittäin vaikea vetäistä jotain amk:n ruotsinkursseja läpi ilman sitä lukiota, kun ne oli lukion käyneillekin vaikeita.
Ruotsi on kyllä yks kammotuksen aihe myös 😱
Siellä opiskellaan alan sanastoa, ei lukion kursseja.
Ykkösellä läpi, se riittää!
Menin merkonomin eli amis pohjalta opiskelemaan kaupallisen AMK-tutkinnon. Hyvin meni, suoriuduin paremmin kuin lukion käyneet. Olin vuosikurssin parhaiden joukossa.
Mielestäni olin niin hyvin alassa jo kiinni, että se auttoi.
Vierailija kirjoitti:
AMK-paperit eivät vakuuta työnantajaa. Kannattaa tosiaan hakea suoraan yliopistoon kun siellä vasta saa muodollisen pätevyyden edetä uralla johtotehtäviin. Kyllä, firmoissa on vielä vanhanaikaista ajattelua AMK vs yliopisto.
Ota huomioon että meilläkin hallin puolella kaksi työnjohtajaa joilla AMK-paperit, ovat siis insinöörejä johtotehtävissä. Vuorojen suunnittelu ja työnjohto, enää ei ole ns osastopomoja (niissä hommissa oli yleensä joku DI). Palkkaus on siinä 40 % enemmän kuin alaisillaan. Kumpikin porras vuorotöissä. Kyllä siitä AMK:sta maksetaan. Epäoikeudenmukaisuus on tuon YAMK kohdalla, koska sitä pidetään ainakin meillä "nice to know, mutta ei me kuule makseta".
Vierailija kirjoitti:
AMK-paperit eivät vakuuta työnantajaa. Kannattaa tosiaan hakea suoraan yliopistoon kun siellä vasta saa muodollisen pätevyyden edetä uralla johtotehtäviin. Kyllä, firmoissa on vielä vanhanaikaista ajattelua AMK vs yliopisto.
Amk-pohjaltakin voi hakea yliopistoon, suoraan maisteriopintoihin. Sitä paitsi jos haluaa sairaanhoitajaksi niin ei sitä edes voi opiskella yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole opiskelurutiinia, homma kaatuu alkuunsa. Opiskelurutiinia enemmän tarvitaan itseohjautuvuutta ja kykyä priorisoida. Muutoin ei amispohja ole huono. Amispohjasta on jopa etua ainakin insinööripuolen labroissa.
Auts. Tätä vähän pelkäänkin.
Sanon vaan, höpöhöpö!
Kävin amispohjalta, ei kukaan erottanut että en ollut yo!
https://filosofianakatemia.fi/blogi/itseohjautuvuus-mista-siina-pohjimm…
https://blogit.jamk.fi/aokkhankkeet/itseohjautuvuus-oppimisessa-ei-ole-…
"Opettajien tarkoitus on opettaa."
Ei amkissa. Siellä oletetaan, että opiskelija itse ottaa selvää ja oppii itseohjautuvasti. Opettaja antaa vain raamit sille, mitä asioita sun on haettava eri tutkimuksista/tieteellisistä teksteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajien tarkoitus on opettaa. Jos sinulla tai lapsellasi ei ole kykyä tai halua oppia, niin mikä tahansa koulu on varmasti vaikeaa.
Koulun kuin koulun voi kyllä päästä läpi suorittamalla, mutta silloin siinä auttaa kaverit ja edes jokin kiinnostuksen kohde jolla side oppilaitokseen säilyy. Useilla akateemisilla se on ryyppääminen.
Millä lapsella??
Koko vastaus on täyttä puppua.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta, mutta insinööripuolella matikka oli aika vaikeaa, koska kyseessä oli käytännössä lukion matematiikan pikakertauskurssi.
Lukion matematiikan pikakertaus? No varmaan ensimmäisellä kurssilla, mutta sen jälkeen matematiikka menee AMK:n insinöörilinjoilla selkeästi lukion laajaa vaikeammaksi yliopistotason matematiikaksi, ja kurssikohtaiset ammattimatematiikat vielä siihen päälle. Liian vaikeat matemaattiset aineet ovatkin yleisin syy opintojen keskeytykseen, vaikka valtaosa opiskelijoista tulee lukion kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin aikanaan ammattikoulupohjalta opiston teknikoksi , joka on siis nykyinen AMK. Kuten yllä sanotaan, niin matematiikka varsinkin oli haasteellista. Rimaa hipoen ja kursseja uusien pääsin lopulta läpi. Tosin olin nuori mies ja jo silloin hyvin palkatuissa töissä, niin aika ja kiinnostus oli muualla. Ahkeremmalla opiskelulla olisin mennyt heittämällä läpi.
Sama homma eli tuo vanha alempi opistoaste. Ratkaisin asian treenaamalla matikkaa ennen valintatulosten saapumista. Yksi maitojunalla palannut insinööriopiskelija (selkä ei kolarissa osittaishalvaantuneella kestänytkään istumista) vinkin antoi jo huhtikuulla. Ainakin meillä alkoi heti "luulot pois" meninki matikassa ja fysiikassa. Sai ainakin myydä yksityistunteja toisille. Tuossa AMK-puolessa on nyt vaan se ero, että he menevät kovaa minimiohjauksella. Meillä mentiin ohjatusti kovaa, 100 % läsnäolopakko. Toisaalta AMK-puole
Jos noin kirjoittaa, niin tulee olemaan vaikeaa ihan missä vain.
Kyllä siinä tehdessä oppii. Eikä haittaa, jos vaikka etenee hitaammin ja tekee vähemmän kursseja per vuosi.
Jos mahdollista, niin kokeile vaikka avoimessa amk:ssa joku kurssi, niin näet millaisia voivat olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-paperit eivät vakuuta työnantajaa. Kannattaa tosiaan hakea suoraan yliopistoon kun siellä vasta saa muodollisen pätevyyden edetä uralla johtotehtäviin. Kyllä, firmoissa on vielä vanhanaikaista ajattelua AMK vs yliopisto.
Amk-pohjaltakin voi hakea yliopistoon, suoraan maisteriopintoihin. Sitä paitsi jos haluaa sairaanhoitajaksi niin ei sitä edes voi opiskella yliopistossa.
Paljon hakijoita suoraan maisterivaiheeseen, kilpailet myös ulkomaalaisten hakijoiden kanssa samoista pienistä kiintiöistä. Joissain paikoissa vaaditaan sitten vielä täydentäviä opintoja (1 vuosi matematiikkaa & fysiikkaa).
Vierailija kirjoitti:
AMK-paperit eivät vakuuta työnantajaa. Kannattaa tosiaan hakea suoraan yliopistoon kun siellä vasta saa muodollisen pätevyyden edetä uralla johtotehtäviin. Kyllä, firmoissa on vielä vanhanaikaista ajattelua AMK vs yliopisto.
Voi olla joissain paikoissa tai joillain aloilla, mutta oman kokemukseni mukaan olen AMK:n käyneenä (kaupallinen) ollut samalla viivalla kuin yliopiston käyneet.
Nykyään olen itse rekryävässä roolissa ja kokonaisuus ratkaisee. Painotus on lähes aina työkokemuksessa, koulutus voi olla alallani kumpi vain (AMK tai yliopisto).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta, mutta insinööripuolella matikka oli aika vaikeaa, koska kyseessä oli käytännössä lukion matematiikan pikakertauskurssi.
Lukion matematiikan pikakertaus? No varmaan ensimmäisellä kurssilla, mutta sen jälkeen matematiikka menee AMK:n insinöörilinjoilla selkeästi lukion laajaa vaikeammaksi yliopistotason matematiikaksi, ja kurssikohtaiset ammattimatematiikat vielä siihen päälle. Liian vaikeat matemaattiset aineet ovatkin yleisin syy opintojen keskeytykseen, vaikka valtaosa opiskelijoista tulee lukion kautta.
AMK-matematiikka ei ole nähnytkään yliopistomatematiikkaa. Edes DI-matematiikka ei vastaa sitä vaan on käytännöllisempää.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta, mutta insinööripuolella matikka oli aika vaikeaa, koska kyseessä oli käytännössä lukion matematiikan pikakertauskurssi.
Kiusaamista, syrjintää ja huonoa ilmapiiriä oli ainakin silloin kymmenisen vuotta sitten paljonkin, mutta ymmärtääkseni se tilanne on hiukan rauhoittunut.
Insinööri- ja muissa vahvaa matemaattista osaavissa vaativissa opinnoissa on ammattikoulupohjaisille omat matematiikan täydennyskurssinsa. Ei siellä "leikitä" että lukio on sama kuin ammattikoulu. Mutta kyllähän se töitä teettää. Ammattikoulupohjaiset insinöörit ovat kuulemma suunnittelijoina parempia kuin lukiopohjaiset. Hahmottavat paremmin sen, kuinka homma toimii käytännössä. Ja etenkin, jos on asennuskokemusta myös työelämästä, hahmottaa homman myös asentajan näkökulmasta.
Toisaalta, ammattikoulun matematiikassa painotetaan niitä osa-alueita, joita sillä nimenomaisella alalla tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-paperit eivät vakuuta työnantajaa. Kannattaa tosiaan hakea suoraan yliopistoon kun siellä vasta saa muodollisen pätevyyden edetä uralla johtotehtäviin. Kyllä, firmoissa on vielä vanhanaikaista ajattelua AMK vs yliopisto.
Voi olla joissain paikoissa tai joillain aloilla, mutta oman kokemukseni mukaan olen AMK:n käyneenä (kaupallinen) ollut samalla viivalla kuin yliopiston käyneet.
Nykyään olen itse rekryävässä roolissa ja kokonaisuus ratkaisee. Painotus on lähes aina työkokemuksessa, koulutus voi olla alallani kumpi vain (AMK tai yliopisto).
Ei sitä suoraan sanota, mutta olen ymmärtänyt, että esim. isoissa yrityksissä on omat palkkataulukot riippuen onko AMK- vai yliopistotutkinto. Tietenkin taulukon sisällä on paljon vaihtelua oman osaamisen mukaan. Myös niillä, jotka valitsevat johtajat, on yleensä yliopistotutkinto ja heillä on taipumus valita tuttua ja turvallista (sama koulutus, ehkäpä vielä samasta opinahjosta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-paperit eivät vakuuta työnantajaa. Kannattaa tosiaan hakea suoraan yliopistoon kun siellä vasta saa muodollisen pätevyyden edetä uralla johtotehtäviin. Kyllä, firmoissa on vielä vanhanaikaista ajattelua AMK vs yliopisto.
Voi olla joissain paikoissa tai joillain aloilla, mutta oman kokemukseni mukaan olen AMK:n käyneenä (kaupallinen) ollut samalla viivalla kuin yliopiston käyneet.
Nykyään olen itse rekryävässä roolissa ja kokonaisuus ratkaisee. Painotus on lähes aina työkokemuksessa, koulutus voi olla alallani kumpi vain (AMK tai yliopisto).
Eri asia palkata johtajia kuin asiantuntijoita tai rivityöntekijöitä. Ellet sitten ole ylemmässä johdossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta, mutta insinööripuolella matikka oli aika vaikeaa, koska kyseessä oli käytännössä lukion matematiikan pikakertauskurssi.
Lukion matematiikan pikakertaus? No varmaan ensimmäisellä kurssilla, mutta sen jälkeen matematiikka menee AMK:n insinöörilinjoilla selkeästi lukion laajaa vaikeammaksi yliopistotason matematiikaksi, ja kurssikohtaiset ammattimatematiikat vielä siihen päälle. Liian vaikeat matemaattiset aineet ovatkin yleisin syy opintojen keskeytykseen, vaikka valtaosa opiskelijoista tulee lukion kautta.
AMK-matematiikka ei ole nähnytkään yliopistomatematiikkaa. Edes DI-matematiikka ei vastaa sitä vaan on käytännöllisempää.
Itse jatkoin AMK:n inssilinjalta DI-opintoihin, ja vaikka matemaattiset aineet muuttuivat yliopistolla teoreettisemmiksi, en kyllä vähättelisi AMK:n vaikeustasoa, tai ainakaan rinnastaisi sitä lukioon. Ja tämä koskee siis vain AMK:n insinööriopintoja, ei sitä matematiikaa samalla tavalla muilla AMK-linjoilla ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta, mutta insinööripuolella matikka oli aika vaikeaa, koska kyseessä oli käytännössä lukion matematiikan pikakertauskurssi.
Kiusaamista, syrjintää ja huonoa ilmapiiriä oli ainakin silloin kymmenisen vuotta sitten paljonkin, mutta ymmärtääkseni se tilanne on hiukan rauhoittunut.
Ikävä kuulla jos kiusaamista tuollakin vielä :(
Onkohan tuommoisiin mahdollista saada tukiopetusta vaikka jos just matikka hankalaa?
Jos on kokenut matematiikan hankalaksi peruskoulussa ja 2 asteella, ei kannata hakeutua matemaattista osaamista vaativalle alalle 3 asteen opintoihin.
Päästähän se on kiinni. Me amispohjaiset inssiopiskelijat oltiin kaikissa aineissa lukiopohjaisia parempia. Johtui ehkä siitä, että meillä oli monilla jo jonkinlaista pohjaa kyseiselle alalle ja ehkä myös parempi motivaatiokin opiskeluun.