Miksi toimitusjohtajat saavat bonuksia ja kultaisia kädenpuristuksia tuloksista riippumatta?
Minkä takia bonarit ja kultaiset kädenpuristukset ovat heille aina taattu juttu vaikka firma tekisi huonoa tulosta? Esim. Pekka Lundmark. Kaikki mihin tyyppi koskee muuttuu sonnaksi ja ukkoa vaan palkitaan.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat tehneet hyvät sopimukset?
Aika usein viilailevat nuo itse ja hallitus on vain kumileimasimena.
Viiksikarvat ne toinen toisilleen, eivät itselleen. Sulle, mulle!
Kaikkien suomalaisten yhtiöiden ylin toimari on tällä hetkellä Willlle Rydman. Miettikää sitä hetkinen.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin voisin alkaa toimitusjohtajaksi jos ei siinä kerran paljoa vaadita.
No niin. Tavallinen työntekijä jos mokailee niin saa potkut. Toimari jos mokailee niin saa messevät erorahat ja sitten siirtyy toiseen firmaan mokailemaan hetken huilittuaan. Näiden tampioiden johdolla suomalaiset firmat eivät kykene todelliseen innovaatiotoimintaan tai laajenemiseen.
Koska tuloeroja pitää kasvattaa. Se poistaa köyhyyttä.
Isojen pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat menestyy usein koska he vaikuttavat niihin mittareihin millä heidän menestystä mitataan. Hallitus on periaatteessa aina toimaria ylempänä mutta käytännössä varsinkin valtionyhtiöissä on hyvin avokätistä tämä johtajien palkitseminen.
Toimariksi halutaan kaikista paras tyyppi, joten pitää maksaa paremmin kuin kilpailevat yritykset. Huono toimari voi köyhdyttää omistajiaan kunnolla ja hyvä taas rikastuttaa.
Toimarin palkka on pieni kärpänen yrityksen kustannuksissa eli jos parilla lantilla saadaan parempi toimari niin sitten niin.
Vierailija kirjoitti:
Toimariksi halutaan kaikista paras tyyppi, joten pitää maksaa paremmin kuin kilpailevat yritykset. Huono toimari voi köyhdyttää omistajiaan kunnolla ja hyvä taas rikastuttaa.
Toimarin palkka on pieni kärpänen yrityksen kustannuksissa eli jos parilla lantilla saadaan parempi toimari niin sitten niin.
Mutta miksi huonoistakin tuloksista palkitaan niin avokätisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimariksi halutaan kaikista paras tyyppi, joten pitää maksaa paremmin kuin kilpailevat yritykset. Huono toimari voi köyhdyttää omistajiaan kunnolla ja hyvä taas rikastuttaa.
Toimarin palkka on pieni kärpänen yrityksen kustannuksissa eli jos parilla lantilla saadaan parempi toimari niin sitten niin.
Mutta miksi huonoistakin tuloksista palkitaan niin avokätisesti?
Käsittääkseni tällainen toimari aika nopeaan potkitaan pihalle ilman irtisanomisaikaa, ei osakkeenomistajat tappiollista puuhastelua kauaa jää kattelemaan. Tästä poikkeus on sitten valtio-omisteiset firmat, jossa sitten katsellaan pidempään huonoja johtajia.
En ole ikinä ymmärtänyt tätä. Hilataan firma konkkaan mutta lähdetään miljoonapalkkio taskussa ja siirrytään sössimään joku toinen firma. Nämä ovat ne oikeat loiset yhteiskunnassa, ei eläkeläinen Pia.
Totta, mutta suhteettoman suuria sellaisia. Varsinkin kun siirtyvät yleensä seuraavaan vastaavaan.