Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni nainen elää äidin varjossa?
17.07.2024 |
Minä aloin tässä miettimään, että olen elänyt koko elämäni todella vaativan äidin vaikutuspiirissä.
Teini pyysi koiraa ja minä vastaisin, että ei osteta koiraa vasta kun isovanhemmista aika jättää. En siis vieläkään osaa elää itselleni vaikka olen melkein 50-v.
Äiti ei antanut minun mennä lapsena balettiin, olin hänestä liian lihava. Ajatella lapsena!
En saanut mennä 18 vuotiaana festareille. Oli oltava nimet ja numerot selvillä minne menen ja häne soittanut vierailupaikan äidille.
Ei tullut minun ooiskelija-asuntoa katsomaan kuin vuosien päästä ja sanoi ensin että lattia on hirveä.
Ja lista jatkuu ja jatkuu.
Mitä tällä kirjoituksella haen. Haluaisin vapautua tästä taakasta ja elää vihdoinkin itselleni ja lapsilleni. Hitto ostan sen koiran ja hoidan sen. Hitto aloitan varmasti vatsatanssin ja lähden reppureissaamaan. Ennen kuin täytän 50.
Mitä ajattelette?
Kommentit (43)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juurikaan välitä äitini mielipiteistä vaikka hän yrittääkin kontrolloida. Suosittelen samaa. Toisaalta yrittää moni muukin vaikuttaa päätöksiini, mutten välitä. Tyrkyttävät vaikka kuinka paljon sidältömoderaattorin tai tutkimushaastattelijan työtä niin en suostu. Vietän jo ajankuluksi liikaa aikaa netissä, joten viimeinen työnä kiinnostava hommeli olisi moderoida sisältöjä.
Ap. ole välittämättä äitisi tahdosta. Kyse on kuitenkin sinun elämästäsi.
Sanon tähän että äiti ( kuten myös vanha isä) on mulle henkisesti kuolleet jo ajat sitten. Syitä ei hirveästi ole, yleinen välinpitämättömyys riittää. Siis mua kohtaan. Pitkään yritin olla yhteyksissä mutta kun ei niin ei. Mua jo lapsesta asti koetettu dominoida ja kun ei onnistu niin sitten ei ole välejäkään.
Huh, onneksi ei ole tuollaisesta kokemusta. Voin kuvitella että on raskasta, toivottavasti alat elää itsesi vuoksi ap.
AP, sen kun vaan teet nuo haluamasi asiat. Tuskin äitisi enää sinua kontrolloi, kyseessä on luultavasti pelkästään oma mielikuvasi. Jos mieli tekee vatsatanssikurssille niin sinne vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
70-luvulla syntyneen äiti-ulinaa osa 643357
Onhan tuo nyt ihan hirveää, että myös oma lapsesi kärsii tästä ja vielä opetat hänelle tämmöistä ajattelumallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sinut sai antamaan periksi? Minun äitini on yrittänyt kontrolloida koko elämäni ja peloitellut perinnön menetyksellä.
Minä en sitten vastannut paheluihin ja sanoin, etten tule hautajaisiin. Siihen loppui kiristäminen.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on ilkeä, pisteliäs, manipuloiva narsisti, joka lyttäsi itsetuntoni jo lapsena. Otin hänestä eron jo vuosikymmeniä sitten ja aloin elämään omaa elämääni ilman häntä. Vielä nytkin, olen 62v, hänen ilkeät sanansa kaikuvat takaraivossani. Edes terapia ei siihen auttanut, vaan koen edelleen olevani luuseri, josta ei koskaan tule mitään.
Höpö höpö taas. Täysipäinen ei jää jumiin johonkin äitiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on ilkeä, pisteliäs, manipuloiva narsisti, joka lyttäsi itsetuntoni jo lapsena. Otin hänestä eron jo vuosikymmeniä sitten ja aloin elämään omaa elämääni ilman häntä. Vielä nytkin, olen 62v, hänen ilkeät sanansa kaikuvat takaraivossani. Edes terapia ei siihen auttanut, vaan koen edelleen olevani luuseri, josta ei koskaan tule mitään.
Höpö höpö taas. Täysipäinen ei jää jumiin johonkin äitiin.
Olenko väittänyt olevani täysipäinen?
Kannattaa myös olla kapinoimatta. Löydä itsesi ja tee omia juttuja unohda muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkinen itsenäistyminen tuollaisesta äidistä on raskasta. Kuulin nuorena pitkään päässäni äitini arvostelun. Nyt sitä ei ole kuulunut pitkään aikaan.
Toteuta nuo mistä haaveilet ja huomaat miten hyvältä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Onko muita?
Miten sitten kun vanhemmista aika jättää, onko sitten vapautta elää?
Ap
Olen 58 v. ja äiti elää edelleen, ei voi olla niin että valinnat tehdään äitiä miellyttäen, lopulta on itsekin vanha ja pitkä pätkä äidin valintoja tehtynä.
Meillä on ollut sekä kissa että nyt on koira. Äitini ei pidä eläimistä.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet Ap jo viisikymppinen ja itsekin äiti, niin kannattaa yrittää varmistaa ettei toimi oman äitinsä tavoin. Miten muuten miehesi suhtautuu asiaan, kokeeko hänkin että elät äitisi kontrolloimana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on ilkeä, pisteliäs, manipuloiva narsisti, joka lyttäsi itsetuntoni jo lapsena. Otin hänestä eron jo vuosikymmeniä sitten ja aloin elämään omaa elämääni ilman häntä. Vielä nytkin, olen 62v, hänen ilkeät sanansa kaikuvat takaraivossani. Edes terapia ei siihen auttanut, vaan koen edelleen olevani luuseri, josta ei koskaan tule mitään.
Höpö höpö taas. Täysipäinen ei jää jumiin johonkin äitiin.
Olenko väittänyt olevani täysipäinen?
Jännä et jotkut eivät voi olla jäämättä henkiseen paskaan
Vaativa persoonallisuus. Raskasta kasvaa sellaisen/sellaisten kasvattajien kanssa. Kokemusta on.
Äiti oli "elämän valo". Hän oli fiksu, iloinen, huumorintajuinen, tietävä mutta myös vaativa. Toisinaan pisteliäs, ironinen, arvosteleva. Etevä puhumaan ja seurassa pidetty. Meillä oli yhdessä hauskaa usein, mutta ammattihaaveeni hän lyttäsi suoralta kädeltä. Kuulemma ne olivat turhaa haihattelua, kuolisin nälkään, raha ei riittäisi. En siis saanut tietää, miten olisi käynyt, jos olisin seurannut nuoruuden haaveita.
Äidin kuoltua tajusin: nyt voisin hyvällä omallatunnolla tehdä, mitä haluan.
Joskus käy noin.
Äitini oli kaunotar joka jaksaa muistuttaa etten ole samanlainen.
Kyllä. Ei kieltänyt menemästä mutta syyllisti usein. Nykyäänkin ollessani 51v syyllistää harrastuksistani, elämäntavastani. Katkerana, kun minulla on aikaa, rahaa ja mukamas helppoa.
Onko muita?
Miten sitten kun vanhemmista aika jättää, onko sitten vapautta elää?
Ap