Voiko noin 78 äo:lla pärjätä yliopistossa.
Sain masentuneena tällaisen kokonaistuloksen. Myös kykyprofiili on epätasainen. Oon käynny normaalit peruskoulut 8 keskiarvolla. En joutunut kauheasti tekemään töitä, mutta unohdin asiat melko nopeaan kokeiden jälkeen.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs näitä älykkyyden lajeja onkaan?
-matemaattinen / looginen ajattelu-musikaalisuus
-kielellinen
-luovuus
-sosiaalinen
-empaattisuus
Ja lisäksi muita. Nämä nyt tuli mieleen.
Eikö mensan testiä ole kritisoitu siitä, että mittaa lähinnä loogista ja matemaattista kykyä? Kuitenkin älykkyyden osa-alueita on lähes kymmenen. Tärkeimmäksi taidoksi on nostettu sosiaalisuus.
Laumaeläimelle, jollainen ihminenkin on, sosiaaliset taidot tosiaan ovat tärkeämpiä kuin muut älykkyyden muodot.
Vierailija kirjoitti:
Ei masentuneena tehty testi kerro mitään mistään, muistitoiminnot kärsii vahvasti, samoin kaikki muut osa-alueet. 78 äo:lla ei selvitä peruskoulusta edes läpi, yhtenä esimerkkinä Teuvo Hakkarainen. Kasin vaivattomasti hankittu keskiarvo kertoo taatusti yli 100 pisteen ällistä.
Itse sain Mensan virallisesta testistä 143, ja peruskoulun keskiarvo oli (laittamatta tikkua ristiin) 8,9. Oikeasti läksyt lukemalla ja koealueet pläräämällä se olisi hiponut kymppiä, iisisti. 78 äo tarkoittaisi sitä, että 100% tsemppamalla keskiarvon saisi max jonnekin kutosen pintaan, ja puoluekanta olisi persu tai kristilliset.
Minä vuonna muuten teit Mensan testin? Parikymmentä vuotta sitten käytettiin eri keskihajontaa kuin nyt, ja tuolloin Mensan raja oli 150, kun se nyt taitaa olla 132. Eli sama älykkyys, mutta eri pistemäärä, koska käytetään eri keskihajontaa.
Vierailija kirjoitti:
tossa on suuntaa antava älykkyysosamäärä eri linjoissa, siellä pohjalta kun valitsee voi onnistua.
https://tablet-mag-images.b-cdn.net/production/17da9efd368ad8d986906b29…
Kiitos, nauroin ääneen tajutessani, että oma alani oli ykkösenä. En olisi ikinä päässyt Mensaan, joten jään kyllä monta pykälää tuon 133:n alapuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 78 ÄO:lla pärjää sukupuolentutkimuksessa, rauhantutkimuksessa, hallintotieteessä, yhteiskuntatieteessä ja muussa naisvaltaisessa.
Sillä ei pärjää luonnontieteissä, lääketieteessä eikä tekniikassa.
Täällä hallintotieteilijä. Yksi johtamisen opettaja sanoi aikanaan, että lähinnä tarvitaan hyviä perslihaksia istumiseen, mutta toisaalta toinen opettaja avasi hallintotieteen haasteellisuutta vertaamalla sitä insinööritieteisiin ja sillanrakennukseen; silta voidaan rakentaa vain tietyillä turvallisilla tavoilla, jotka on yksinkertaista oppia hallitsemaan, mutta kuinka hallitset ihmisiä ja yhteiskuntaa? Nämä ovat paljon moninaisempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia, joiden hallitsemisessa ei useinkaan ole edes hyviä ratkaisuita. Kyse on laajojen ja monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottamisesta ja niiden hallinnasta.
Sillanrakentaminen ja siihen liittyvä lujuuslaskenta on matemaattiselta vaativuudeltaan hyvinkin haastavaa yliopistotasolla, eikä mitään "yksinkertaista oppia hallitsemaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs näitä älykkyyden lajeja onkaan?
-matemaattinen / looginen ajattelu-musikaalisuus
-kielellinen
-luovuus
-sosiaalinen
-empaattisuus
Ja lisäksi muita. Nämä nyt tuli mieleen.
Eikö mensan testiä ole kritisoitu siitä, että mittaa lähinnä loogista ja matemaattista kykyä? Kuitenkin älykkyyden osa-alueita on lähes kymmenen. Tärkeimmäksi taidoksi on nostettu sosiaalisuus.
Laumaeläimelle, jollainen ihminenkin on, sosiaaliset taidot tosiaan ovat tärkeämpiä kuin muut älykkyyden muodot.
Ja tästä tullaankin siihen, mikä yliopisto-opiskelussa varsinaisesti on tärkeää: Siellä luodaan ne kontaktit ja verkosto, joiden sisällä hyvät paikat ja tilaisuudet tulevaisuudessa jaetaan. Varsinainen substanssiosaaminen ilman verkostoja valmistaa siihen, että saat tulevaisuudessa sitten kilpailla toimeksiantoina annettavista murusista kilpailutuksissa, jossa verkoston inside-tyypit järjestävät kk-palkalla ja hyvässä asemassa.
Älä siis pingota.
Lapsellani testattiin yläkoulussa samat lukemat. En koskaan kertonut hänelle, ettei luule olevansa tyhmä ja anna sen vaikuttaa valintoihin. Hänelläkin oli kasin keskiarvo peruskoulusta ja sen jälkeen suoritti lukion pitkällä matikalla ja fysiikalla.
Hän on monin tavoin erikoinen ja hänellä on adhd ja assi. Luulen että nämä vaikutti tuloksiin epätasaisen kykyprofiilin lisäksi. Minulla on samat piirteet ja olen unohtanut asiat aina nopeasti kokeiden jälkeen ja tarvitsen jatkuvasti muistiinpanojani avuksi. Silti olen pärjännyt oikein hyvin elämässä.
Voisiko sinulla olla kyse keskittymishäiriöstä tai muusta neuroperäisestä? Et todella kuulosta kehitysvammaiselta.
Tuo äö alkaa lähennellä jo kehitysvammaista, eli jos se pitäisi paikkaansa niin tuskin olisit edes peruskoulua päässyt läpi ilman jatkuvaa tukea.
Bidenilla saattaa olla muistisairaus, mutta ennen nykyisiä terveysongelmia hänen äo:nsa oli varmasti paljon yli 78:n. Ei hän mikään nero ole, muttei tyhmäkään.