Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut kuvittelevat, että suvun omilleen muuttaville nuorille voi kipata vanhat romut?
12.07.2024 |
Pahimmat vielä loukkaantuvat, kun heidän "hyvät tavaransa" eivät kelpaa ja haukkuvat nuoret tutuille ja tuntemattomille.
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minun mielestäni ainoat oikeat aterimet ovat Villeroy & Bochin Mademoisellea. Mitenkäs nyt tehdään, kun meillä molemmilla on oma mielipiteemme?"
Minun mielestäni nuo taas oli niin huonosti käteen ja suuhun sopivat että vein Ekotorille. Sieltäkö hait?
Mielipiteet ovat kuin perzereikiä: jokaisella on omansa. Jokainen hankkii niitä aterimia, joista pitää, yksinkertaista.
Miksi tämä yksi sitten julistaa niiden omien lemppareiden olevan ainoita oikeita?
On harvinaisen änkyrä tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi oli tavaran pakkotuputtaja
Toinen miniä valitteli asiasta nettipalstalla ja anoppi tunnisti itsensä. Suuttui niin että omien sanojen mukaan koki tarpeen pitää hajurakoa. Jokusen kuukauden uhriutuen haukkui miniän kaikille puolitutuista lähtien
Ei kai ollut vauvan av😅 Anoppi/miniäjuttuja täällä luultavasti on ollut aika paljon.
Toinen nettipalsta
Kyllä me jotain keksitään jälkikasvulle.
Kaikki ei ole kelvanneet sinällään. Pihalla on näköjään maalattu ja etsattu.
Yleensä kuuluu katsoa, että vähintään rikkakihveli, tiskiharja, pyykkikori ja Fairypurkki löytyy.
Tuolla pääsee alkuun.
Meillä ei oo romunkerääjiä suvussa. Kun poikani muutti opiskelija-asuntoon multa kysyttiin onko tarvetta joillekin tuoleille yms. Pyysin lähettämään kuvat tarjolla olevasta suoraan pojalle ja pari ruokapöydän tuolia kelpasikin.
Ihan hullua lähteä kysymättä mitään roudaamaan kenellekään, kuulostaa mt-ongelmalta.
Mulla oli omilleni muuttaessa patja, tyyny, lakanat, pari mukia, kattila, desimitta, kauha, pari lautasta ja aterimet. Nuo sain kotoa, olivat käytettyjä ja aika huonossa kunnossa, mutta parempi kuin ei mitään. Ostin tarvitsemani sitä mukaan kun sain säästettyä rahaa.
Jos olisin kelpuuttanut vain uutta, niin olisin joutunut nukkumaan paljaalla lattialla useamman kuukauden.
Tajuan sen, ettei KAIKKEA roinaa haluta, mitä sukulaiset työntää. Silti en ihan tajua, ettei alkuun voi ottaa jotain vähemmän miellyttävää, sitä väliaikaista. Ilman sänkyä tai ruokapöytää voi olla vuosia, mutta ilman patjaa on aika karua nukkua. Samalla uutisoidaan nuorisoköyhyydestä. Onko tuo nuoriso oikeasti ilman patjaa tai kattilaa siihen asti, että saavat ostettua juuri sen mieleisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on ihan sama ongelma mökin kanssa. Sukulaiset raahaavat tullessaan kaikkea heille tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa kysymättä onko tarvetta (ni, ei ole, kaikki tarpeellinen on jo).
"Kivaa" kun kylään tullessa mukana on ikeakassilliset täynnä sohvatyynyjä, koriste-esineitä, pussilakanoita, astioita... oikeasti, kuinka monta pussilakaanakin oletetaan että ihminen tarvitsee? tai koristetyynyä. Tai että siihen on esimerkiksi joku syy miksei niitä koristetyynyjä ja kolmeakymmentä pussilakanasettiä ole (eli hiiret).
meillä on mökin pihalle raahattu kysymättä mm yhteensä kolme puutarhakalustesettiä ja jätetty sinne ja loukkaantuneena todettu vielä "viekää sitten kaatopaikalle jos ei kelpaa".
peräkärryn vuokra maksaa, vetokoukullinen auto pitäisi olla ja jäteasemallekaan ei tavaraa saa edes viedä ilmaiseksi. Eli kiitos vaan ihan vi*usti...
Joskus voi käydä niin, ettei tavarasta pääse eroon, vaikka kuinka yrittäisi. Minulla oli pöytä paikallisella kirppiksellä. Appivanhemmat asuvat lähes kirppiksen vieressä ja sovittiin että voivat käydä järjestämässä pöytää, kun itse olen töissä kauempana enkä joka päivä pääse.
Olivat vieneet myyntipöydästä kotiinsa entisessä asunnossa olleen wc-hyllyn ja jostain arpajaisista voittamani posliinisen ison koirapatsaan.
Lomareissumme aikana kävivät kastelemassa pihassamme kukkia. Olivat löytäneet roska-astiaan laittamani vanhan virkatun jalkarahin, jonka täytteet olivat painuneet kasaan ja koira oli käyttänyt sitä nukkumapaikkana. Rahi oli viety heille kotiin.
Eivät tavarat heilläkään käytössä ole, vaan vierashuoneen nurkassa, mutta ovat kuulemma liian hyviä myytäväksi tai pois heitettäväksi.
Ovat kultaisia ja hyväsydämisiä ihmisiä, mutta valitettavasti eivät halua luopua mistään eivätkä antaisi meidänkään luopua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli omilleni muuttaessa patja, tyyny, lakanat, pari mukia, kattila, desimitta, kauha, pari lautasta ja aterimet. Nuo sain kotoa, olivat käytettyjä ja aika huonossa kunnossa, mutta parempi kuin ei mitään. Ostin tarvitsemani sitä mukaan kun sain säästettyä rahaa.
Jos olisin kelpuuttanut vain uutta, niin olisin joutunut nukkumaan paljaalla lattialla useamman kuukauden.
Tajuan sen, ettei KAIKKEA roinaa haluta, mitä sukulaiset työntää. Silti en ihan tajua, ettei alkuun voi ottaa jotain vähemmän miellyttävää, sitä väliaikaista. Ilman sänkyä tai ruokapöytää voi olla vuosia, mutta ilman patjaa on aika karua nukkua. Samalla uutisoidaan nuorisoköyhyydestä. Onko tuo nuoriso oikeasti ilman patjaa tai kattilaa siihen asti, että saavat ostettua juuri sen mieleisen?
Sinunkin tapauksessasi oli näin: sukulaisella oli halu lahjoittaa, ja sinulla halu ottaa vastaan. Tässä ketjussa kerrotaan niistä tapauksista, joissa sukulaisella oli halu lahjoittaa, mutta vastaanottajalla ei mitään halua tai tarvetta ottaa vastaan. Näissä on vissi ero.
Olisitko edelleen kiittänyt hymy huulilla ja kyynel silmässä, jos sukulaiset olisivat pakolla kärränneet ovesi taakse kymmenen homeista patjaa?
Näiden tuputtajien mielestä olisi pitänyt ottaa ne kymmenen patjaa nöyränä vastaan, tai muuten olisi hemmoteltu ylimielinen kermaperse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin on isomummon lautaset vielä käytössä, jotka sain 21 vuotta sitten kun muutin omilleni. Mummo kuoli 10v sitten.
Kunnon tavara, joka on nuorelle itselleen mieleinen on eri juttu.
Ehjä tavara käytetään loppuun. Juuri sinun kaltaisten ajattelun takia tämä maailma hukkuu roskaan.
Sinun on myös misään asiassa ihan turha pytää apuja niiltä sukulaisilta jos ei niiden tavarat kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Suku sanoi, että kaiken mitä löydät aitoista tai vinteiltä, voit ottaa mukaasi.
Sitten kysyttiin, tarvitaanko jotain muuta. Katsottiin olisiko ylimääräistä kelpaavaa. Lopuksi annettiin vähän rahaa hankkiakseni muuta tarpeellista.
Niin? Pitäisikö sen suvun maksaa sinun sisustamisesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ok tarjota käyttökelpoisia tavaroita, mutta ei tosiaankaan pidä suuttua ja haukkua nuorta opiskelijaa kermaperseeksi, jos hänelle ei kelpaa kaikki mitä tarjotaan.
Mutta sitten sen opiskelijan on ihan turha pyytää apua missään muussakaan. Missään tilanteessa en rupea maksamaan sitä että ostetaan uutta tavaraa vaikka ehjää vastaavaakin olisi jo.
Ostaisin tuolle uusiakin, mutta itse keräilee nurkista vanhat rojut. Hyvähän se on, että kelpuuttaa. Ekologisia arvoja näille yrittänyt opettaa, mutta toki jotain voisi uutenakin hankkia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei ole tuollaista koskaan missään tehnyt. Lopeta provoilu täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin on isomummon lautaset vielä käytössä, jotka sain 21 vuotta sitten kun muutin omilleni. Mummo kuoli 10v sitten.
Kunnon tavara, joka on nuorelle itselleen mieleinen on eri juttu.
Ehjä tavara käytetään loppuun. Juuri sinun kaltaisten ajattelun takia tämä maailma hukkuu roskaan.
Sinun on myös misään asiassa ihan turha pytää apuja niiltä sukulaisilta jos ei niiden tavarat kelpaa.
Miten sillä sukulaisella sitten on niitä liikaa? Eikö ole kuluttanut edellisiä loppuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ok tarjota käyttökelpoisia tavaroita, mutta ei tosiaankaan pidä suuttua ja haukkua nuorta opiskelijaa kermaperseeksi, jos hänelle ei kelpaa kaikki mitä tarjotaan.
Mutta sitten sen opiskelijan on ihan turha pyytää apua missään muussakaan. Missään tilanteessa en rupea maksamaan sitä että ostetaan uutta tavaraa vaikka ehjää vastaavaakin olisi jo.
Miksi vihaat nuoria noin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin on isomummon lautaset vielä käytössä, jotka sain 21 vuotta sitten kun muutin omilleni. Mummo kuoli 10v sitten.
Kunnon tavara, joka on nuorelle itselleen mieleinen on eri juttu.
Ehjä tavara käytetään loppuun. Juuri sinun kaltaisten ajattelun takia tämä maailma hukkuu roskaan.
Sinun on myös misään asiassa ihan turha pytää apuja niiltä sukulaisilta jos ei niiden tavarat kelpaa.
Kerro ihan konkreettisesti, mitä minun olisi pitänyt tehdä niillä kahdeksalla tv-tasolla, joita minulle yritettiin tyrkyttää ja joista kerroin, ettei mahdu ja silti suututtiin? Ottaa vastaan ja pinota päällekkäin ja yrittää myydä? Niinkö? Tai sille isolle kirjahyllylle, jota ei olisi saanut huoneeseen kuin poikittain? Sijoittaa vain kiitollisena sinne ja jättää sänky pois vai vuokrata sille oma varastotila?
T: tähän ketjuun aiemmin omia kokemuksiaan kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ok tarjota käyttökelpoisia tavaroita, mutta ei tosiaankaan pidä suuttua ja haukkua nuorta opiskelijaa kermaperseeksi, jos hänelle ei kelpaa kaikki mitä tarjotaan.
Mutta sitten sen opiskelijan on ihan turha pyytää apua missään muussakaan. Missään tilanteessa en rupea maksamaan sitä että ostetaan uutta tavaraa vaikka ehjää vastaavaakin olisi jo.
Mistä niitä käytettyjä tavaroita tulee lahjoitettavaksi asti? Eikö isovanhemmat, vanhemmat ja muut sukulaiset käytäkään omia tavaroitaa loppuun? Ei kai mummolta voi sänkyä viedä opiskelijalle?
Ei nuo tuputtajat kehtaa vastata siihen, miksi heillä on ylimääräistä rojua varastoissa tai mitä niille kahdeksalle tv-tasolle olisi pitänyt tehdä.
Miksi tämä yksi sitten julistaa niiden omien lemppareiden olevan ainoita oikeita?