Ystäväni sanoi, että mulla tulee vaikeaa olemaan löytää ketään KUNNOLLISTA miestä "enää", koska olen 50 v ja kaikki kunnolliset
ovat varattuja. Tosin toinen ystäväni löysi ihanan miehen viime syksynä - kaikin puolin kiltti, kunnollinen ja myös omaa tilaa antava. On tehnyt ystävälleni ihmeitä ja tuonut ihanaa tasapainoa elämäänsä myrskyisten suhteiden jälkeen.
Mitä mieltä?
N50
Kommentit (42)
Hyvin typeriä nämä kiltti vs. jännä -aloitukset (eli hyvä vs. huono mies) sekä ajatus siitä, että jokin ikä haittaisi kumppanin löytämistä. Vaikeuksia tulee vasta noin 70-vuotispäivän jälkeen, kun naisia alkaa olla enemmän elossa kuin miehiä. Silloinkin vetreä mirkku löytää helposti itseään nuoremman miehen.
Kun ihmiset eroavat, liitosta eroaa sekä nainen että mies (jos heterosuhteita ajatellaan). Eli sinkuksi muuttuu sekä nainen että mies, haloo! Kumpikin näistä on jatkossa jälleen sinkku.
Itse löysin mieheni (hän on järjestyksessä kolmas pitkä parisuhteeni) ollessani 57 v. Enkä edes etsinyt. Hänellä oli haku päällä.
Kunnollinen, kuka ja miten senkin määrittelee?
Oikeassahan ystäväsi on. Älä ainakaan anna nettideittailun viedä uskoasi.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota logiikkaa. Joka ikäryhmässä on varattuja ja sinkkuja. Keski-iässä sinkkujen määrä varmaan jopa kasvaa kun ihmisiä on toisella kierroksella.
Ja kunnollinenkin mies voi erota. Joskus käy esim niin että se nainen ei ollut niin kunnollinen ja siksi mies eroaa tai tulee jätetyksi.
Naapurustossa asui mies, jonka vaimo käytti liikaa alkoholia. Erosivat. Mies hoiti heidän 2 lasta aikuisiksi.
Sitten hän pariutui uuden kanssa. Saivat lapsen. Lapsi oli jotain 5, kun erosivat. Mies sanoi eron syyksi sen, että nainen oli liikaa netissä eikä hoitanut heidän lastaan. Siis täh!!!!
Oliko sitten muka parempi sille lapselle, että vanhemmat oli erossa.
Sitä paitsi se nainen oli oikeasti todella ahkera.
Tätä miestä pidin superkunnollisena ennen kuin tuo tyhjänpäiväinen ero tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on, sanoohan sen järkikin. Valtaosa laadukkaista kumppaneista valitaan ennen kun täyttävät 30, yleensä reippaasti ennen sitä. Ei se toki tarkoita, etteikö 50-vuotiaissakin voisi olla loistavia ihmisiä jäljellä, mutta tietysti vähemmän. Ei kannata odotella sinne saakka.
Mitä tarkoittaa "laadukas kumppani"? Monihan kyllä pariutuu alle 30-vuotiaana, mutta eroja tapahtuu suhteen eri vaiheessa - jotkut eroavat jo muutaman vuoden jälkeen, jotkut vaikkapa 10 tai 20 vuoden jälkeen.
En nyt ymmärrä tätä typeräksi tekeytymistä tällä palstalla. Onhan vanhemmissa ikäluokissa ihan konkreettisesti vähemmän mistä valita: vähemmän ihmisiä, vähemmän sinkkuja. Miksei siis olisi vaikeampaa löytää kumppania yli 50-vuotiaana?
Laadukas kumppani on tietenkin jossain määrin etsijän itse määriteltävissä, mutta ehkä jokainen rehellinen ihminen voi myös myöntää että toisilla on enemmän vientiä kuin toisilla. Usein nuo ihmiset ovat avoimia, sosiaalisia, mukautuvaisia (tämähän ominaisuus ei iän myötä lisäänny, vaikka parisuhteessa se olisi tärkeä), viehättäviä ja muutenkin sellaisia, jotka löytävät helposti kumppanin ja joista se kumppani tahtoo pitää kiinni. Jos tällainen tyyppi sattuu eroamaan tai jäämään leskeksi, hänellä on usein vientiä edelleen.
Edelleen, niitä hyviäkin vaihtoehtoja tietenkin on. Mutten käsitä, miksi olisi väärin todeta, että yli 50-vuotiaana kumppanin löytäminen on vaikeaa tai vaikeampaa kuin nuorena. Mikä aloittajan ystävästä tekee jotenkin huonon ihmisen, miksi hän on väärässä?
No se on hänen mielipide. Moni muukin ajattelee noin. Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä.
Täällä edelleen kiltti ja hyvä mies tarjolla. Enkä ole tylsä tai tossukka. Enkä mikään ryhävalaskaan. Normaali työssäkäyvä mies. Ikäkin olis lähellä.
Tuntuu vaan olevan monilla liikaa vaatimuksia ja rima korkealla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota logiikkaa. Joka ikäryhmässä on varattuja ja sinkkuja. Keski-iässä sinkkujen määrä varmaan jopa kasvaa kun ihmisiä on toisella kierroksella.
Ja kunnollinenkin mies voi erota. Joskus käy esim niin että se nainen ei ollut niin kunnollinen ja siksi mies eroaa tai tulee jätetyksi.
Naapurustossa asui mies, jonka vaimo käytti liikaa alkoholia. Erosivat. Mies hoiti heidän 2 lasta aikuisiksi.
Sitten hän pariutui uuden kanssa. Saivat lapsen. Lapsi oli jotain 5, kun erosivat. Mies sanoi eron syyksi sen, että nainen oli liikaa netissä eikä hoitanut heidän lastaan. Siis täh!!!!
Oliko sitten muka parempi sille lapselle, että vanhemmat oli erossa.
Sitä paitsi se nainen oli oikeasti todella ahkera.
Tätä miestä pidin superkunnollisena ennen kuin tuo tyhjänpäiväinen ero tapahtui.
No et sinä tiedä heidän todellisesta tilanteestaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on, sanoohan sen järkikin. Valtaosa laadukkaista kumppaneista valitaan ennen kun täyttävät 30, yleensä reippaasti ennen sitä. Ei se toki tarkoita, etteikö 50-vuotiaissakin voisi olla loistavia ihmisiä jäljellä, mutta tietysti vähemmän. Ei kannata odotella sinne saakka.
Mitä tarkoittaa "laadukas kumppani"? Monihan kyllä pariutuu alle 30-vuotiaana, mutta eroja tapahtuu suhteen eri vaiheessa - jotkut eroavat jo muutaman vuoden jälkeen, jotkut vaikkapa 10 tai 20 vuoden jälkeen.
En nyt ymmärrä tätä typeräksi tekeytymistä tällä palstalla. Onhan vanhemmissa ikäluokissa ihan konkreettisesti vähemmän mistä valita: vähemmän ihmisiä, vähemmän sinkkuja. Miksei siis olisi vaikeampaa löytää kumppania yli 50-vuotiaana?
Laadukas kumppani on tietenkin jossain mää
Siis miten niin vähemmän ihmisiä? Sen verran harva kuolee ennen 50v. että sillä olisi merkitystä parin löytämisessä.
Mä muistan kun olin 20v. Melkein kaikki mun kaveri- ja tuttavapiirissä seurusteli. Sinkkuja oli tosi vähän. Vielä vähemmän 30v kun ihmiset alkoi tosissaan vakiintua. Helpointa mulle kumppanin löytäminen on ollut 40v enkä usko että se siitä vaikeutuisi 50v kun sen ikäisten eroluvut vaan kasvaa.
Sille ei mahda sitten mitään jos kaikki kunnolliset on homoja
Vierailija kirjoitti:
Niin - mulla ei ole edes mitään ikäkriteerejä oikeastaan - tietenkin mielellään saisi olla sillä tavalla hyväkuntoinen, että voisi tehdä asioita yhdessä. Saa olla kookas tai pienikokoinen, olen ollut ihastunut hyvin erilaisiin miehiin elämäni aikana. Hiljaisiin, puheliaisiin.. ja sitten jostain syystä varatut miehet menneisyydestäni ovat alkaneet lähestyä - kuvittelevatko, että olen niin seksinkipeä, että lähtisin seksiseuraksi? Lähinnä olen miettinyt sitä, että olisi kiva olla ihminen, jonka kanssa jakaa asioita - tietty seksiäkin, mutta "pelkkää seksiä" en tarvitse.
ap
Ottakaa kaikki sinkut tästä mallia, ei sekaannuta ukkomiehiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on, sanoohan sen järkikin. Valtaosa laadukkaista kumppaneista valitaan ennen kun täyttävät 30, yleensä reippaasti ennen sitä. Ei se toki tarkoita, etteikö 50-vuotiaissakin voisi olla loistavia ihmisiä jäljellä, mutta tietysti vähemmän. Ei kannata odotella sinne saakka.
Mitä tarkoittaa "laadukas kumppani"? Monihan kyllä pariutuu alle 30-vuotiaana, mutta eroja tapahtuu suhteen eri vaiheessa - jotkut eroavat jo muutaman vuoden jälkeen, jotkut vaikkapa 10 tai 20 vuoden jälkeen.
En nyt ymmärrä tätä typeräksi tekeytymistä tällä palstalla. Onhan vanhemmissa ikäluokissa ihan konkreettisesti vähemmän mistä valita: vähemmän ihmisiä, vähemmän sinkkuja. Miksei siis olisi vaikeampaa löytää kumppania yli 50-vuotiaana?
Voit ihan itse tarkistaa, missä ikäluokissa sinkkuus on harvinaisinta, jos et voi kerran maalaisjärkeä käyttää. Naimattomuus/sinkkuus on yleisempää joissain ikäluokissa kuin toisissa, haloo.
Kuka hlvetti ketään miestä ottaa riesaksi. Opi itsellinen elämä ja saat pitää housusikin jalassa.
Ihmiset eroaa joka ikäluokassa. Joten koskaan ei ole liian myöhäistä!
Vierailija kirjoitti:
Täällä edelleen kiltti ja hyvä mies tarjolla. Enkä ole tylsä tai tossukka. Enkä mikään ryhävalaskaan. Normaali työssäkäyvä mies. Ikäkin olis lähellä.
Tuntuu vaan olevan monilla liikaa vaatimuksia ja rima korkealla.
Mitä on mielestäsi hyvä ja kiltti? Entä normaali? Mitä monet mielestäsi vaativat liikaa?
Ei se mitään, ei tällainen naisten mielestä kelvoton duunaritöissä ollut mies kelvannut nuorempanakaan, kohta 50v ja työtön, kelvoton, rahaton, varaton, kaikkien hyljeksimä hylkiö loppuikänsä. Ei kelpaa töihinkään enää.
Kuten joku mies, jossain toisessa keskustelussa toi esiin, niin paljon sinkkuna pidempään viihtynyt mies saattaa saada ennakkoluuloja siitä miten hänessä on varmasti jotain piilevää tai ilmeistä vikaa niin pitäisitlö parempana, että mies valehtelee sinulle elämäntilanteesi? Suuntaatko katseesi ja kiinnostuksesi varmuudeksi heihin, jotka ovat varmuudella parhaillaan osana parisuhteessa ( koska uskot hyvien miesten 99% olevan varattuja) Vai uskallatko luottaa, että on myös aidosti hyviä sinkkumiehiä riippumatta siitä kuinka monta parisuhdetta heillä on historiassaan.
Olen 66 ja etsin tasapainoista miestä. Missähän hän on?
"Voit ihan itse tarkistaa, missä ikäluokissa sinkkuus on harvinaisinta, jos et voi kerran maalaisjärkeä käyttää. Naimattomuus/sinkkuus on yleisempää joissain ikäluokissa kuin toisissa, haloo. "
Totta kai on. Harvinaisinta sinkkuus on siinä 25-40 välillä ja yleistyy 50-vuotiaista ylöspäin kun avioerojen määrä kasvaa. Varsinkin viime vuosina yli viisikymppisten erot ovat tilastojen mukaan yleistyneet valtavasti.
Mitä tarkoittaa "laadukas kumppani"? Monihan kyllä pariutuu alle 30-vuotiaana, mutta eroja tapahtuu suhteen eri vaiheessa - jotkut eroavat jo muutaman vuoden jälkeen, jotkut vaikkapa 10 tai 20 vuoden jälkeen.