En jaksa enää hoitoalaa! Onko 30v liian vanha kauppikseen?

Olet juuri hyvän ikäinen, ei hätää! Itse olin aiemmalta koulutukseltani sairaanhoitaja. Hain 27-vuotiaana kauppatieteitä opiskelemaan ja pääsin. Pari 40-50-vuotiastakin siellä oli.

Kannattaa opiskella pääsykokeeseen niin huolella että varmasti pääsee ekalla yrityksellä, itse luin ja laskin 500 tuntia ollessani äitiyslomalla, aloitin jo 8 kk ennen pääsykoetta.

Pääaineena rahoitus työllistää parhaiten, ainakin meillä LUT:ssa on tilastojen mukaan rahoituksesta valmistuneilla muistaakseni 99 % työllisyys maisteriksi valmistumisen jälkeen.

Itse sain nyt kandiksi valmistuttuani yli vuoden työsopimuksen pankkiin, joka on mulla se haaveiden urasuuntaus. Ja sen jälkeen mahdollisesti jo vakinaistetaan. (Toista se oli hoitoalalla sopimusten ketjutuksineen 😂)

Vaihda psykiatriaan, siellä saa arvostusta ja hyvä yhteishenki !

Teen varastotöitä ja aion myös vielä kouluttautua. Alan olla siinä rajoilla, että jaksanko työtäni enää kohta. Päälle nelikymppisenä viimeistään työnantajat palkkaavat lähinnä nuorempia fyysisiin töihin.

Menin lääkikseen takaisin 35-vuotiaana. Olin kyllä aikoinaan aloittanut parikymppisenä, mutta tuli mutkia matkaan. Valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi nelikymppisenä. Nyt yli 10 vuotta takana lääkärin töitä.

Suomi on täynnä työttömiä "kauppislaisia". Toki jos on valmis lähtemään ulkomaille, voi työllistyä hyviinkin hommiin, ulkomailla BBA ja MBA tutkintoja arvostetaan oikeasti. Suomessa et pääse niillä edes siivoojaksi jos oikein huono tuuri käy. 

Kannattaisiko kouluttautua pitemmälle hoitoalalla, jäisi vähemmälle ne "hanttihommat" ja puuron mättämiset?

Suosittelen jotain muuta sote-alalta tai kasvatuksen puolelta. Esim. sosiaalityöntekijä. Olen nähnyt monta pettynyttä alanvaihtajaa taloushallinnon puolella. Taloushallinnon puoli vaatii paljon stressinsietoa, välillä pitkiä päiviä, ja hyvää palkkatasoa on joskus vaikea saavuttaa tai siihen voi mennä pitkä aika. 

Jos ajatuksena on saada siitä helppo, rento ja kovapalkkainen toimistoduuni, niin voi olla ettei se ihan mene niin nykypäivänä. Tuntemani KTM:t on todella stressaantuneita ja tekee jatkuvasti pitkiä päiviä. Palkka tietty on parempi kuin hoitoalalla. Mutta se stressi voi olla jo ihan toista tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen vakavasti harkinnut vaihtaa alaa hoitajasta toimistotöihin merkonomin papereilla.

Voithan yrittää, mutta toimistotöihin on kyllä hirveä tunku. Ja palkka ei ole kummoinen.

Vierailija kirjoitti:

Jos ajatuksena on saada siitä helppo, rento ja kovapalkkainen toimistoduuni, niin voi olla ettei se ihan mene niin nykypäivänä. Tuntemani KTM:t on todella stressaantuneita ja tekee jatkuvasti pitkiä päiviä. Palkka tietty on parempi kuin hoitoalalla. Mutta se stressi voi olla jo ihan toista tasoa.

Höpö höpö, kaikki toimistoduunit on helppoja. Istutaan vaan tietokoneen ääressä, juodaan kahvia, selataan Iltalehteä ja Facebookkia, ehkä kirjoitetaan pari sähköpostia. Miten toimistotyö voisi olla stressaavaa? Siinähän vaan istutaan.

Mikset vaihda hommaa esim. Kotihoitoon? Näkee työkavereita harvoin (vähemmän riitelemistä), asiakaskäynnit ja työhommat vuoroissa vaihtelee (ei tuu samoja hommia tylsyyteen asti). Itelle asiakkaat ollut hyviä, joiden kanssa yleensä sujuu asiat. Joskus omaisten kanssa haasteita, mut pääsääntöisesti niidenkin kanssa sujunut. Ei mul ainakaan tulis mieli enään mennä laitoksiin tekeen töitä.

Pääset eläkkeelle joskus 40 vuoden päästä. Niin, että ehdit opiskella vielä uuden ammatin. 

Mä oon 27 vuotias sosionomi enkä tosiaakaa jää tälle alalle. Lakiala on vahvasti mielessä ja kuhan saan asiat järjestettyä niin et voin opiskella toisen tutkinnon niin nää hommat saa jäädä. 30 v on nuori uudelle alalle.