Kolmas psykoosi takana ja hoitaja haluaa että menen töihin
Minulla on skitsoaffektiivinen häiriö joka on skitsofrenian kaltainen sairaus. Sairastin kolmannen kerran psykoosin tuossa pari vuotta sitten ja sen jäljiltä syön kahta eri neuroleptiä. Väsymys on kova ja kaikki tekeminen tuntuu raskaalta. Saatan maata sängyssä pitkiä aikoja tekemättä mitään. Olen välillä googletellut hoitokoteja.
Nyt sitten hoitaja on saanut päähänsä että minut pitäisi laittaa työelämään. Hän on puhunut IPS-hankkeesta jossa pyritään työllistämään mielenterveyskuntoutujia. Siinä olisi joku valmentaja jonka kanssa etsittäisiin työpaikkaa vapailta työmarkkinoilta.
Minua kyllä hirvittää töihin meno. Jaksamisen lisäksi minulla on ollut ongelmia myös muistin kanssa. Olen myös sosiaalisesti kömpelö ja outo joten todennäköisesti joutuisin työpaikkakiusatuksi. Olen miettinyt että olisiko kuntouttava työtoiminta parempi näin alkuun.
Kommentit (41)
vankila? moni menee ainakin turun torille puukon kanssa heilumaan mitä lehdestä lukenut.
Vierailija kirjoitti:
vankila? moni menee ainakin turun torille puukon kanssa heilumaan mitä lehdestä lukenut.
En ymmärtänyt.
Ap
Voithan yrittää jos löytyy mieleinen työ? Pääseehän sieltä sitten pois, jos et jaksa.
Ilmeisesti et ole saanut tämän hetkistä tilannettasi selvitettyä tarpeeksi hyvin hoitajallesi, jos työhön meno tuntuu raskaalta ajatukselta. Tuntuuko se? Ei oikein selvinnyt, haluatko itse mennä töihin. Tuo systeemi voi olla sellainen, että työnantaja tietää tilanteesi ja työtehtäviä mitoitetaan kunnon mukaan, tai tällaista ainakin tulee mieleen, jos kerran on mt-kuntoutujille tarkoitettu.
Mulla on takana kaksi sairaalassa hoidettua psykoosia plus yksi lääkkeillä kotioloissa nopeasti ohi mennyt. Näistä huolimatta olen ollut työssä koko elämäni ajan, vieläpä hyvin sosiaalisessa ja kuormittavassa sellaisessa. Asenteella on suuri merkitys. Kokeile asiaa, jos ei onnistu, niin sitten ei onnistu
No ei tuolla asenteella mitään positiivista tapahdu. Mars matkaan ja turha sinun enää kaksi vuotta sitten tapahtuneen psykoosisi helmoihin takertua.
Koska olet sosiaalisesti kömpelö, tuli mieleen, että onko sinulle tehty neuropsykologisia testejä sen poissulkemiseksi, että olisit esim. autismin kirjolla tms.?
Minkä alan koulutus sinulla on?
Sanoisin, että mahdollisuutesi työllistyä oikeisiin palkkatöihin vapaille työmarkkinoille on alle 10%. Myös työkokeilu on epätodennäköinen muualla kuin kuntasektorilla. Kuntouttava työtoiminta ehkä mahdollinen.
Ota rennosti ja vedä hoitsua kierrepotkulla päähän! :D
Vierailija kirjoitti:
Koska olet sosiaalisesti kömpelö, tuli mieleen, että onko sinulle tehty neuropsykologisia testejä sen poissulkemiseksi, että olisit esim. autismin kirjolla tms.?
Minkä alan koulutus sinulla on?
Sanoisin, että mahdollisuutesi työllistyä oikeisiin palkkatöihin vapaille työmarkkinoille on alle 10%. Myös työkokeilu on epätodennäköinen muualla kuin kuntasektorilla. Kuntouttava työtoiminta ehkä mahdollinen.
Ei ole tehty testejä. Joskus olen kysellyt hoitajilta ja lääkäreiltä että voisiko minulla olla asperger ja aina on sanottu että ei ole. Minulla on suoritettuna noin 200 opintopistettä yliopisto-opintoja eri aloilta mutta ei valmista tutkintoa. Itsestäkin tuntuu että työllistymismahdollisuudet on aika vähäiset.
Täällä palstalla pyörii Manaaja. Hulluutta on olemassa, mutta moni skitso on oikeasti vain riivattu ja ne voidaan parantaa ajamalla riivaajahenget pois. Haluatko AP osallistua manaukseen, koska sinua voidaan auttaa!
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti et ole saanut tämän hetkistä tilannettasi selvitettyä tarpeeksi hyvin hoitajallesi, jos työhön meno tuntuu raskaalta ajatukselta. Tuntuuko se? Ei oikein selvinnyt, haluatko itse mennä töihin. Tuo systeemi voi olla sellainen, että työnantaja tietää tilanteesi ja työtehtäviä mitoitetaan kunnon mukaan, tai tällaista ainakin tulee mieleen, jos kerran on mt-kuntoutujille tarkoitettu.
Töihin meno tuntuu kyllä tosi raskaalta ajatukselta. Tuntuu siltä että lähes kaikki voimat menee ihan vaan itsestä huolehtimiseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on takana kaksi sairaalassa hoidettua psykoosia plus yksi lääkkeillä kotioloissa nopeasti ohi mennyt. Näistä huolimatta olen ollut työssä koko elämäni ajan, vieläpä hyvin sosiaalisessa ja kuormittavassa sellaisessa. Asenteella on suuri merkitys. Kokeile asiaa, jos ei onnistu, niin sitten ei onnistu
Se on hienoa että olet pystynyt olemaan töissä psykoosesista huolimatta. Tulee kyllä mieleen että ehkä sinun psykoosit oli lieviä. Minkälainen lääkitys sinulla on?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on takana kaksi sairaalassa hoidettua psykoosia plus yksi lääkkeillä kotioloissa nopeasti ohi mennyt. Näistä huolimatta olen ollut työssä koko elämäni ajan, vieläpä hyvin sosiaalisessa ja kuormittavassa sellaisessa. Asenteella on suuri merkitys. Kokeile asiaa, jos ei onnistu, niin sitten ei onnistu
Lähditkö siis psykoosi(e)n jälkeen vasta hakemaan työpaikkaa kuten ap? Vai olitko sairauslomalla jo valmiiksi olemassa olevasta työpaikasta? Vähän eri asioita mielestäni, koska näihin päiviin saakka sairaualoman takia ei ole saanut irtisanoa, mutta aina on voinut kieltäytyä palkkaamasta vedoten vaikka sitten parempiin hakijoihin. Monen vuoden poissaoloa työmarkkinoilta on vähän huono selitellä muuksi kuin mitä se on, työhaastattelussa.
Voit kertoa kaiken tuon ips-valmentajalle. Ohjelmaan osallistuminen ei tarkoita, että on pakko työllistyä. Valmentajan kanssa voi miettiä mihin pystyy.
Minulla on klotsapiinilääkitys ja käyn töissä. Ei neuroleptilääkitys ole syy jäädä pois työelämästä, kuten eivät psykoositkaan. Olen myös sosiaalisesti kömpelö, mutta töitäkin on monenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olet sosiaalisesti kömpelö, tuli mieleen, että onko sinulle tehty neuropsykologisia testejä sen poissulkemiseksi, että olisit esim. autismin kirjolla tms.?
Minkä alan koulutus sinulla on?
Sanoisin, että mahdollisuutesi työllistyä oikeisiin palkkatöihin vapaille työmarkkinoille on alle 10%. Myös työkokeilu on epätodennäköinen muualla kuin kuntasektorilla. Kuntouttava työtoiminta ehkä mahdollinen.
Ei ole tehty testejä. Joskus olen kysellyt hoitajilta ja lääkäreiltä että voisiko minulla olla asperger ja aina on sanottu että ei ole. Minulla on suoritettuna noin 200 opintopistettä yliopisto-opintoja eri aloilta mutta ei valmista tutkintoa. Itsestäkin tuntuu että työllistymismahdollisuudet on aika vähäiset.
Hmm miten voidaan sanoa, että ei ole, jos ei ole tehty testejä? Minullekin tuli mieleen, että tarinasi perusteella saattaisit olla autismin kirjolla/asperger (kuten olen itsekin ja muuten maisteritutkintokin löytyy, ei se poissulje kys. diagnoosia).
Ips-valmentaja voi tulla mukaasi työpaikallekin.
Olisko mielipiteitä? Minua ahdistaa ja huolettaa se mahdollinen töihin meno.
Ap